Antti Kaikkonen ja Annika Saarikko haluavat nyt puhua Suomen perheiden asioista. Kuva: Toni Repo / IS

Viimeistään uusi vuosi tuo tullessaan Suomen perheille niukkuuden ajan. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertovat, millä niukkuudesta selvitään ja miten syntyvyys Suomessa saadaan nousuun.

Kuluneen vuoden historiallisia vaikeuksia, kuten sotaa, pandemiaa, energiakriisiä ja keskustan surkeita kannatuslukuja, voisi ajatella puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) ja keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon uran suurimmiksi haasteiksi.

Mutta kun Kaikkonen ja Saarikko kävelevät Tuomaan markkinoilla Helsingin Senaatintorilla, jossa lapsiperheitä kiertelee sankoin joukoin, mieleen nousee myös toisenlaisia ajatuksia.

Ministerit ovat joutuneet olemaan tänä vuonna paljon poissa kotoa lastensa luota. He ovat molemmat tahoillaan pienten poikien vanhempia.

-?Vaikeimmat tunteeni vanhempana liittyvät siihen, olenko pystynyt antamaan riittävästi aikaa lapsilleni. Sitä tulee pyöriteltyä usein mielessä, Kaikkonen kertoo.

Esimerkiksi Kaikkonen on puolustusministerinä tehnyt niin paljon työmatkoja, ettei hän suorilta käsin edes pysty laskemaan kaikkia niitä yhteen.

Saarikko myöntää, että vastaavia tunteita käy varmasti monen vanhemman mielessä.

-?Vanhemmuus on monin paikoin vielä vaikeampaa kuin politiikka. Kyse on ainutkertaisesta elämästä ja ihmisistä, joiden kasvatuksesta saa puolison kanssa olla vastuussa, Saarikko jatkaa.

Lue lisää: Kaikkonen ja Saarikko esittelevät keskustan pelastus­suunnitelman: "Hallitukseen meneminen ei olisi helppoa"

Kaikkoselle perhe ja koti ovat turvasatama, Saarikolle kaiken lähtökohta ja voimavara. Kuva: Toni Repo / IS

Jokainen koti on maailman keskipiste. Tämä paitsi kuvastaa Saarikon ja Kaikkosen ajattelua on heidän mukaansa myös keskustan arvojen ytimessä.

Siksi ministerit haluavat nyt puhua Suomen perheiden asioista.

He tunnustavat, että kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole perhettä. Kaikki eivät voi myöskään saada lapsia tai eivät halua lapsia. Toisille perheille kasaantuu valtava määrä huono-osaisuutta ja ongelmia. Joulu ja uusivuosi mielletään iloisiksi juhliksi, mutta joissakin kodeissa ne ovat vuoden hirveimpiä päiviä.

Saarikko kuvailee kotiaan ja perhettään kaiken lähtökohdaksi ja voimavaraksi, Kaikkoselle koti ja perhe merkitsevät turvasatamaa.

Kaikkonen helpottaa ikävää videopuheluilla, Saarikko elää perheensä kanssa kahden kodin elämää. He viettävät arjen Espoossa ja kaikki vapaat maaseudulla.

-?Kaikesta huolimatta uskon meidän molempien tuntevan, että meillä on ollut tärkeä syy olla normaalia enemmän poissa kotoa. Erityisesti keväällä minun ei tarvinnut hetkeäkään miettiä, onko työni riittävän hyvä syy olla poissa lasteni luota, Saarikko sanoo.

Kaikkonen nyökyttelee.

Hän on jäämässä vanhempainvapaalle kahdeksi kuukaudeksi 5. tammikuuta. Kaikkosen puoliso Jannika Kaikkonen on aloittamassa uudessa työpaikassa, joka oli otettava vastaan vuoden alusta.

Päätös on historiallinen, sillä Kaikkonen on tiettävästi ensimmäinen suomalainen miesministeri, joka jää tehtävästään pidemmälle vanhempainvapaalle siten, että ministerin tehtävästä on siksi aikaa erottava.

- Nyt päävastuu kodista ja lapsista siirtyy minulle. Olen kiitollinen, että siihen suodaan edes kaksi kuukautta. Vastuu isänmaasta on painava ja tärkeä, mutta puolustusministerin tehtävä jää hyviin käsiin sijaiselleni Mikko Savolalle (kesk), Kaikkonen kertoo.

Hän kertoo vanhempainvapaan olevan myös eräänlainen testi siitä, miten tietokoneen ja puhelimen pystyy jättämään hetkeksi sivuun. Aivan nollasta Kaikkonen ei kotona aloita, sillä hän sanoo tekevänsä kotitöitä myös muutoin.

Aika lasten kanssa oli tärkein tekijä vanhempainvapaapäätöksen takana.

-?Toivon, että osaan olla lapsilleni kannustava ja rohkaiseva isä, Kaikkonen sanoo.

Saarikko on ylpeä Kaikkosen päätöksestä.

-?Vanhempainvapaa on Antin ja hänen perheensä oikeus, mutta sen lisäksi toivon, että se on myös esimerkki. Jos puolustusministeri voi tällaisena aikana olla perhevapaalla tovin, niin kyllä Suomessa pitäisi olla monta muutakin työpaikkaa, joissa tämän tulisi olla mahdollista, Saarikko sanoo.

Myös Saarikko oli vuoden mittaisella vanhempainvapaalla 2019, mikä on tiettävästi pisin ministerinä pidetty vanhempainvapaa.

-?Olisi hyvä, että ministerin ja kansanedustajan vanhempainvapaalle olisi jokin lainsäädäntöpohja. Kuva: Toni Repo / IS

Hallitus runnoi viime vuonna läpi perhevapaauudistuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden elokuussa. Yksi uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita oli, että isät käyttäisivät mahdollisuuttaan vanhempainvapaaseen aiempaa enemmän.

Saarikko ja Kaikkonen myöntävät tilastojen osoittavan, ettei tämä kuitenkaan ole toteutunut.

-?Ei voida olla tyytyväisiä siihen määrään, miten vähän isät ovat tähän mennessä pitäneet vanhempainvapaita, Saarikko sanoo.

-?Olen kuullut isiltä näkemyksiä siitä, että halua olisi ollut, mutta suhtautuminen työpaikalla on ollut nuiva. Toivon, että asenteet tässä asiassa muuttuisivat sekä työnantajilla että -tekijöillä, Kaikkonen jatkaa.

Kritiikkiä kaksikko ei kuitenkaan asiasta hallituksen suuntaan osoita. Heidän mielestään uudistus meni läpi juuri sellaisena kuin haluttiin.

Yhteiskunnan rakenteet ja asenteet eivät ole ainoita, joita pitäisi uudistaa. Myös ministerin ja kansanedustajan tehtävistä vanhempainvapaalle jäämiseen sisältyy varsin vanhanaikainen käytäntö.

Ministerin pitää nimittäin erota tehtävästään vanhempainvapaan ajaksi. Mahdollisuus palata tehtävään perustuu vain poliittiseen sopimukseen.

Kaikkonen ja Saarikko ovat molemmat sitä mieltä, että asiaan pitäisi saada muutos.

-?Olisi hyvä, että ministerin ja kansanedustajan vanhempainvapaalle olisi jokin lainsäädäntöpohja. Ehkä tämän voisi ratkoa jonkin tulevan uudistuksen yhteydessä. Saatan olla ensimmäinen pidemmälle vanhempainvapaalle jäävä miesministeri Suomessa. Mutta toivon, että en jää viimeiseksi, Kaikkonen sanoo.

Perhevapaita on kuitenkin mahdotonta pitää, jos Suomessa ei synny lapsia ihmisille, jotka niitä haluavat ja voivat saada.

Lapsia syntyykin Suomeen koko ajan vähemmän. Väestö ikääntyy, työvoimapula kasvaa, eikä veronmaksajia riitä.

-?On tunnustettava se tosiasia, että suomalaisia on kohta liian vähän kannattelemaan sitä hyvinvointivaltiota, jonka olemme vuosikymmenten aikana luoneet, Saarikko sanoo.

Mikä siis ratkaisee ongelman?

Mihinkään lakiin ei ainakaan voida kirjoittaa vetoomusta siitä, että Suomeen pitäisi syntyä enemmän vauvoja.

-?Kaikki tutkimukset osoittavat, että taustalla on epävarmuuden ilmapiiri, jota tämä aika ei ainakaan helpota. Olisi tärkeää paneutua siihen, miksi korona-aikana syntyvyystilastot kääntyivät nousuun. Mikä ihmisten arvomaailmassa muuttui niin, että kun ovet maailmalta sulkeutuivat, koki moni sen oikeaksi kohdaksi toteuttaa haaveen lapsesta, Saarikko pohtii.

Hän painottaa, että kaikki eivät voi saada lapsia. Siksi hänen mielestään asia pitäisi sanoittaa niin, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus toivomaansa lapsilukuun.

Kaikkosen mukaan kyse on myös suurelta osin asenne- ja ilmapiirikysymyksestä, johon liittyvät monet lainsäädäntöasiat.

-?Pitäisi pyrkiä rakentamaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa, joka voisi rohkaista, eikä jarrutella sitä, että maahan voisi syntyä lisää lapsia, Kaikkonen sanoo.

Puolustusministerin näkökulmasta alhaiseen syntyvyyteen liittyy myös maanpuolustuksellinen aspekti.

-?Omassakin ministeritehtävässä tulee esiin ikäluokkien pienentyminen. Varusmiehiä on koulutettavana vähemmän kuin takavuosikymmeninä. Viime vuosien alhaiset syntyvyysluvut alkavat näkyä 2030-luvulla, siinä on maanpuolustuksellinenkin näkökulma, Kaikkonen summaa.

-?Toki onneksi on niin, että nuorten naisten kiinnostus lähteä armeijaan on noussut. Se jonkin verran kompensoi, mutta yksinään nämä asiat eivät riitä, hän jatkaa.

Saarikko huomauttaa, että syntyvyys liittyy myös arvoihin ja ihanteisiin. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee asumisen hinnan, joka voi vaikuttaa siihen, että kolmatta lasta ei synny.

Hän kertoo ihmetelleensä myös syksyllä käytyä lapsilisäkeskustelua.

-?Oli pysäyttävää, että sävy oli paikka paikoin hyvin kriittinen lapsiperheiden merkitykselle tai heidän avuntarpeelleen. Lapsilisät ovat tulontasausta perheellisten ja perheettömien välillä. ei eri tulotasojen perheiden kesken, Saarikko täräyttää.

Lisäksi Saarikko kertoo "hämmästelleensä suunnattomasti" pääkaupunkiseudun päätöstä alasajaa kotihoidon tuen mahdollisuus pienten lasten perheille.

-?Se oli järjetön poliittinen linjaus Helsingissä. Miksi alasajettiin, kun ei kuitenkaan ole ollut tarjota päiväkotipaikkoja kodin läheltä tai voitu varmistaa pysyviä suhteita päiväkodin aikuisiin, Saarikko kysyy.

-?Uusi vuosi taitaa 2023 taitaa alkaa vanhoissa merkeissä, mutta toivon, että se olisi rauhallisempi vuosi maailmalle. Kuva: Toni Repo / IS

Viimeistään uusi vuosi valmistelee Suomen perheet myös niukkuuden aikaan.

Ukrainan sodan päättymistä ei vielä ole näköpiirissä, takana on pandemia, käsillä energiakriisi ja edessä talouden taantuma. Seuraavaksi on pohdittava sitä, miten perheet saatetaan niukkuuden ajan yli.

Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä kaikki perheet eivät ole samanlaisessa asemassa.

-?Ytimessä on aikuisten puhe toivosta. Kun lapset ja nuoret tuntevat pelkoa maailman tilasta, on aikuisten kannettava vastuu, Saarikko sanoo.

Hän nostaa esiin erityistoimet, joita on tehty esimerkiksi energiakriisiin, liikkumisen hintaan ja lapsilisäpäätökseen. Sähkötoimia aiotaan Saarikon mukaan tehdä lisää.

Kaikkonen sanoo, että on hyvä miettiä, voisiko energiansäästön suhteen tehdä vielä jotain. Hän kannustaa muitakin tahoja, kuten urheiluseuroja ja kuntia pohtimaan toimia perheiden arjen tukemiseksi, jotta lasten harrastusmahdollisuudet voidaan turvata.

-?Toivon, että lapset eivät joutuisi kärsimään tästä vähän niukemmasta ajasta niin paljon. Uutenavuotena saa esittää toiveita. Uusi vuosi 2023 taitaa alkaa vanhoissa merkeissä, mutta toivon, että se olisi rauhallisempi vuosi maailmalle, Kaikkonen kertoo.