Ilta-Sanomien kuvaajat valitsivat parhaat otoksensa ja videonsa kuluneen vuoden varrelta. Kuvissa näkyy ihmisiä ja ilmiöitä, pieniä ja suuria tapahtumia sekä iloa synkkyydenkin keskellä.

IS:n valokuvaajat Antti Hämäläinen, Aleksi Jalava, Pete Aarre-Ahtio, Seppo Kärki ja Paula Kaskimaa valitsivat vuoden päätteeksi parhaat kuvansa. Kuvaajat vastasivat myös kahteen kysymykseen:

1. Mikä oli menneen vuoden mieleenpainuvin työtehtävä?

2. Entä mikä oli erikoisin työtehtävä?

Valokuvaaja Antti Hämäläinen

Valokuvaaja Antti Hämäläinen: -?Mieleen­painuvin keikka vuonna 2022 oli, kun Ukrainan sota alkoi aamuyöstä 24. helmi­kuuta, ja olimme toimit­taja Mikko Marttisen kanssa Kramatorskin kau­pungissa Donbasissa. Olimme saapu­neet sinne edellisenä päivänä. Heräsin vähän ennen viittä aamulla kolmeen isoon räjähdykseen, jotka tulivat läheiseltä sotilaslentokentältä. Muistan sen herätyksen loppuikäni.

-?Erikoisinta oli olla itse kuvattavana Ilta-Sanomien journalistipalkinnon saajana.

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan aamuyöllä 24. helmikuuta. Harkovan alueella olevaan Tshuhujivin kaupunkiin osunut ohjusisku nosti valtavan savupilven auringon noustua. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Kutuzivkan kylä oli vapautettu venäläisistä viikkoa aikaisemmin Harkovan itäpuolella. Nadja ja Murtshik-kissa olivat asuneet kolme kuukautta päiväkodin kellarissa. Päiväkoti sai useita osumia miehityksen aikana, ja tykkitulta satoi edelleen satunnaisesti kylään. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

300?000 asukkaan Tshernihivin kaupunki oli kuukauden venäläisten piirittämä. Venäjän pommitukset tekivät totaalista tuhoa kaupungin pohjoispuolella, jossa taistelut olivat rajuimpia. Venäjän joukot tyytyivät piirittämään kaupungin, mutta kaupunki kesti ja Venäjän joukot vetäytyivät Tshernihivin alueelta huhtikuun alussa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Raketti osui suoraan Juri ja Jelena Mironitshenkon asuntoon Saltivkan lähiössä Harkovassa, Ukrainassa. Suurin osa lähiön kerrostaloista oli tuhoutunut lähestulkoon asuinkelvottomaksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Brittejä odottamassa hautajaissaattuetta Westminsterissä hautajaispäivän aamuna. Osa oli tullut paikalle jo edellisenä iltana ja yöpyi mitä erikoisimmissa paikoissa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Venäläisten turistien rajanylitys Suomeen loppui 29. lokakuuta. 8-vuotias Eseniia saapui turistiviisumilla Suomeen vanhempiensa kanssa juuri ennen puoltayötä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Vantaan vankilan matkasellimurhan käräjät. Toinen syytetyistä oli saanut kuljetettua teräaseen saliin, ja vartijat joutuivat taltuttamaan hänet. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Joulukuun lumimyrsky Helsingissä muutti Kalasataman maisemat tieteiselokuvan lavasteiksi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Valokuvaaja Aleksi Jalava

Valokuvaaja Aleksi Jalava: -?Noita mieleen­painuvimpia keikkoja on monta, en osaa oikein mieleen­painuvinta yksit­täistä valita. Itses­tään selvää on, että Ukrainasta jäi paljon mieleen, muun muassa se hetki, josta on kuvakin (mies kuopassa) ja pakolais­bussissa rajan yli Ukrainasta Moldovaan.

-?Jäi myös mieleen mursun "metsästys", jossa pitkä jäljitys toi tulosta, sain hyvän potretin eksyneestä eläimestä. Kuningatar Elisabetin hautajaiset ja kuninkaalliset koohotukset olivat myös omaa luokkaansa kaikkine säätöineen. Oli pakko saada kuvat ja jutut tehtyä, ja jutut viimeisteltiin Lidlin tuulikaapin lattialla. Se oli ainoa paikka, josta löysimme toimivan pistorasian läppäreille. Oli siinä asiakkailla ja työntekijöillä ihmettelemistä, kun toimittajan kanssa "majoituimme" kaupan tuulikaappiin työskentelemään, vieläpä työntekijän kiellosta huolimatta.

- Gerda-laivalla käynti jäi mieleen, sillä keikka toi mukanaan yllättäviä haasteita. Jouduin uimaan keikalle ja vetämään toimittajan mukanani kumiveneellä laivalle. Meillä oli kumivene, jolla piti soutaa paatille, mutta vastatuuli ja merenkäynti olivat niin kovat, että emme päässeet soutamalla paikalle. En halunnut luovuttaa, kun olimme jo paikalla ja valmistelut oli tehty, joten sain päähäni, että hyppään mereen ja vedän kumiveneen, toimittajan ja kuvauskaluston perässäni kohteeseen. Laivalla oli myös "aavemainen" jännittävä tunnelma natisuineen ja tuoksuineen.

Mursu Haminassa. Onni oli puolellani, kun olin seuraamassa eksyneen mursun liikkeitä Haminassa. Olin yrittänyt seurata eläimen liikkeitä koko päivän, kymmenien kilometrien matkan onnistumatta näkemään muuta kuin vain selän pilkahduksen jossain kaukana merellä, jonne kamerani optiikka ei riittänyt. Olin jo melkein luovuttanut tämän mahdottomalta tuntuvan tehtävän, kunnes lopulta, aivan yllättäen tuo jättimäinen otus nousikin pintaan mustasta vedestä aivan parin metrin päässä minusta, kun seisoin rantapenkereellä Salmen museosillan kupeessa. Siinä se sitten tuhisi muutaman sekunnin ajan kuin minua varten poseeraten ja sukelsi taas syvälle näkymättömiin. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Maksymivka, Ukraina. Vasyl esittelee räjähdyksen aiheuttamassa kuopassa räjähteiden kappaleita Maksymivkan tuhotussa kylässä. Hetkeä ennen kuvan ottamista kuljimme jonossa kapeaa polkua pitkin pellolla, jonka venäläiset olivat miinoittaneet poistuessaan kylästä. Meitä kiellettiin astumasta sivuun polulta, sillä riski astua miinaan oli todellinen. Yhtäkkiä kulkueen johtaja Vasyl hyppäsi pois polulta ja lähti loikkimaan pellolle, hyppäsi räjähdyksen aiheuttamaan kuoppaan esittelemään räjähteiden kappaleita. Kyllä siinä ehti jo pelätä pahinta Vasylin puolesta, mutta onneksi hän palasi ehjänä takaisin esittelemään tiluksia. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Bilhorod, Ukraina. Kyyneleet nousevat Antonina Voltshkovan silmiin hänen esitellessään enkelinukkea.-?Ajattelen niin, että kaikilla minun nukeillani on hieman taikaa. Niitä ostavat myös ihmiset, joilla ei ole lapsia. He antavat niille nimen, ja nukesta tulee heidän lapsensa.Valkohuntuista nukkea Voltshkova kutsuu Valon enkeliksi. Ehkä se voisi taiallaan auttaa osaltaan Ukrainaa voittoon julmassa sodassa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Ukrainan ja Moldovan raja. Unohtumaton rajan ylitys sotapakolaisia kuljettavassa pikkubussissa Ukrainasta Moldovaan maaliskuussa. Pitkä odotus keskellä pimeää yötä Ukrainan ja Moldovan rajalla: väsy, nälkä, kylmä ja epätietoisuus. Odotus rajalla päättyi matkaan sotilaiden kuljettaman pikkubussin kyydissä rajavyöhykkeeltä Moldovan puolelle Palancan kylään. Lyhyt mutta varmasti ikimuistoisin bussimatka elämässäni. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Edinburgh, Skotlanti. Kuningatar Elisabetin muistoseremonia. Tuhansia ihmisiä oli seuraamassa päivän tapahtumia Royal Milen varrella. Kuningattaren surusaattue lipui ohitsemme, ja sitä seurasi jalan kuningas Charles III, prinsessa Anne, prinssi Andrew ja prinssi Edward. Häirikkö alkoi huudella sopimattomia saattueelle. Yleisö puhkesi spontaaneihin God Save the King -huutoihin peittääkseen kohuissa ryvettynyttä prinssi Andrew'ta kritisoineen nuoren miehen äänen. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin toukokuisella valtiovierailullaan. Pääministeri joutui vielä odottamaan hetkisen, sillä presidentin virka-auto lipui vasta paikalle. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Flow -festivaali järjestettiin koronatauon jälkeen. Florence + The Machine oli lauantain energinen pääesiintyjä. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Tammikuinen lumikaaos Valtteri-myrskyn jäljiltä. Tuomiokirkko pilkistää valtavan lumikasan huipulta. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Ville Valon paluu rockmusiikin pariin. Henkilökuva artistista. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Valokuvaaja Pete Aarre-Ahtio

Valokuvaaja Pete Aarre-Ahtio: -?Vaikka Ukrainan sotaraportointi on varmasti mieleenpainuva työtehtävä, valitsen silti Eero Aarnion 90-vuotiskuvauksen. Viriili ja alati positiivinen suunnittelija-legenda jutusteli ja kävi läpi koko uransa, tehdyt työnsä, uudet ideansa ja siinä sivussa poseerasi kameralle ja keitti hyvää tummaa kahvia. Vauhti oli kovempi kuin kymmenen vuotta aiemmin 80-vuotiskuvauksissa.

Mieleenpainuvaa oli myös kolmen kuukauden työkierto Aamulehdessä. Sieltäkin tuli valittua muutama vuoden parhaisiin kuviin.

-?Erikoisin työtehtävä vuonna 2022 oli Ukrainassa pienessä Demydivin tulvivassa kylässä. Kuvattavaan taloon piti kulkea pitkävartisilla kumisaappailla ja astua vedenpinnan alla oleville juomapullokoreille, joita kahluuhousuilla varustautunut talon isäntä asetteli kuvaajan jalkojen alle.

Muotoilija Eero Aarnion sydän ja mieli sykkivät kuin aina ennenkin. Kuvassa yhdeksänkymppinen sisustusarkkitehti viilettää Rosinante-keinuhevosen selässä Veikkolan tilallaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Sodan alkupäivinä Ukrainan armeija räjäytti padon estääkseen Venäjän armeijan etenemisen. Tämä johti pienessä Demydivin kylässä tulviin. Vasilyn talon lattialla oli pahimmillaan metri vettä. Kuvaa ottaessa vedenpinta oli laskenut niin, että vettä oli lattialla enää kymmenen senttiä, mutta ulkona piti liikkua kahluuhousuilla Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Medykan raja-aseman kautta kulki Ukrainasta Puolaan keväällä 1?500 pakolaista joka tunti. Kukaan ei pitänyt kirjaa lemmikkien määrästä, mutta suuri sekin oli. Eläinrakkaat ukrainalaiset eivät vähällä jättäneet lemmikkejään sodan jalkoihin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Ukrainalainen tosi-tv-tähti ja entinen strippari Aleksei Surovtsev pelastaa nykyään eläimiä raunioista ja hylätyistä asunnoista. Sylissä Lebowski-kissa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

McDonalds-ravintoloitsija Hannu Wiinikaista alan työvoimapula koskettaa henkilökohtaisesti. Wiinikainen toimii kiireapuna yhdessä ravintoloistaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Toimittaja Pirjo Lääperi halusi aina olla äiti. Siitä ei tullut koskaan totta. Kipeistä kokemuksista syntyi kirja. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Pirkanmaalla on alkanut koneellinen soiden ennallistaminen. Kintulammin suon ennallistamissuunnitelman tehnyt Matti Aalto tutkimassa työn jälkiä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Santtu-Matias Rouvalin tilalle Tampere Filharmonian johtoon siirtyy ensi vuonna englantilainen Matthew Halls. Halls kohtasi orkesterinsa ensi kertaa harjoituksissa ja johti sitä voimallisesti koko kehollaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Skotlantilainen, Ruotsissa asuva arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija David Sim tutustui Tampereen uuteen rakennuskantaan. Sim yritti pienentää suomalaisten sosiaalista etäisyyttä siirtämällä maahan pultattua tuolia lähemmäksi viereistä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Valokuvaaja Seppo Kärki

Valokuvaaja Seppo Kärki: -?Helmikuun 22. päivä oli tiedotus­tilaisuus presidentin­linnassa. Siihen asti en ollut uskonut, että Ukrainan tilanne eska­loituisi täysi­mittaiseksi sodaksi. Tiedotus­tilaisuudessa puhuneen presi­dentin äänen­painot ja puheen­aiheet avasivat silmäni - sota on varmasti tulossa. Kaksi päivää myöhemmin alkanut sota ei yllättänyt.

-?Ensimmäinen uralle sattunut työkeikka sotaa käyvään maahan. Kun ylitimme Puolan ja Ukrainan rajan maaliskuun lopulla, tunsi todella menevänsä pimeään - sodassa ei pidetä valoja päällä. Kohdekaupunkiimme Lviviin oli isketty ohjuksella saman päivän aamuna. Kun aiempaa kokemusta ei ollut, jännitys ja pelko nakersivat takaraivossa.

Lisa toi hevosensa Ukrainan sodan jaloista Lohjan takamaille. Ennen kuvausta kysyin Lisalta, säikähtääkö hevonen salamavaloa. "Mennään ja kokeillaan", Lisa tuumi. Säikähtihän se. Jokaisen välähdyksen jälkeen hevonen piti asetella uudelleen. Tässä kuvassa kaikki asettuivat kuin maalaukseen. Kuva: Seppo Kärki / IS

Olympiastadion kohahtaa, kun Aron aloittaa vimmaisen loppukirinsä stadikan takakaarteessa. Vilkaisee vielä olan yli jälkeenjääneitä kilpakumppaneitaan. Helsinki Ski Weeks Olympiastadionilla. Kuva: Seppo Kärki / IS

Izjum, Ukraina. Venäjän miehityksen aikana kuolleisuus kasvoi voimakkaasti. Sotarikosten tutkimusten vuoksi kaikki sodan aikana kuolleet kaivettiin ylös, kuolinsyyt ja mahdolliset kidutukset tutkittiin. Haavoittunut enkeli -tunnelma. Nyt vain kuolleita. Kuva: Seppo Kärki / IS

Solomia, 19, menetti miehensä venäläisten ohjusiskussa Lvivin lähistöllä. Pariskunta oli mennyt jouluna naimisiin. Tuleva lapsi ei koskaan näe isäänsä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Balettitanssija Marko Juusela nostaa itseään kohti taivasta. Ilme on niin tyyni ja rauhallinen. Kuva: Seppo Kärki / IS

Nakkikioskin keltainen takaosa käy mainiosti euroviisukylässä otetun kuvan taustaksi. Ukrainan faniklubin edustajat Iryna ja Vitalii poseerasivat kuvissa hyvin vakavina - heidän viestinsä Ukrainasta oli hyvin vakava. Viimeistä kuvaa varten pyysin pariskuntaa katsomaan toisiaan silmiin. Pokka piti kahden ruudun ajan. Tämä on se kolmas. Kuva: Seppo Kärki / IS

Toipilas suoraan teho-osastolta. Perusterve Minna joutui koronan takia hengityskoneeseen. Hän oli kotiutunut sairaalasta vain muutama päivä ennen haastattelua. Vesipulloon puhaltaminen letkun kautta helpotti vaikeaa hengitystä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Tonnin seteli -ilme. Pääministeri vastasi kärsivällisesti kaikkiin kysymyksiin kesäisistä bileistään. Siniset toimittajaherrat etualalla tiukkaamassa. Yksi mikrofoni vähemmän mikkipöydällä nykyään. Kuva: Seppo Kärki / IS

Kari Hotakainen julkaisi uuden kirjan ja istui rullakolle. Tälle keikalle ajaessani radiossa kerrottiin Vesa-Matti Loirin kuolleen. Kysyin toki Kariltakin, olisiko sattunut Loirin tuntemaan. Ei ollut, juurikaan, tuntenut. Kuva: Seppo Kärki / IS

Andreas Wilkman vie Ukrainaan konkreettista tarvikeapua, muun muassa luotiliivejä. Keltaisesta Postitalosta ja sinisestä taivaasta saadaan Ukrainan lippu taustaksi. Kuva: Seppo Kärki / IS

Valokuvaaja Paula Kaskimaa

Valokuvaaja Paula Kaskimaa: -?Mieleen­painuvin keikka minulle olivat Linnan juhlat, koska olin siellä ensim­mäistä kertaa. Keikka oli erittäin kiirei­nen ja sekava mutta siitäkin huoli­matta kokemisen arvoinen. Lisä­jännitystä toi tietenkin se, että juhlia ei ollut pariin vuoteen järjes­tetty, joten ilmassa oli selvästi odotuksen tunnetta muidenkin juhlijoiden kohdalla.

-?Erikoisin keikka tänä vuonna taisi olla se, kun ajoimme toimittaja Sanna-Leena Santapakan kanssa Nelostien (1?295 km) etelästä pohjoiseen yhdellä vedolla läpi ja kuvasimme koko matkan suorana lähetyksenä. Matka oli pitkä, mutta suoran lähetyksen ja matkaseuran voimin sen jaksoi tehdä yllättävän hyvin. Lisäksi matkan aikana oli hienoa nähdä poikkileikkaus Suomesta niin sanotusti yhdeltä istumalta.

Blueskitaristi Erja Lyytinen asteli Linnan juhliin tyylikkäässä kultaisessa puvussa. Linnan juhlat järjestettiin kahden koronavuoden jälkeen jälleen lähes normaalisti, vaikka Presidentinlinnassa nähtiin tänä vuonna noin kolmannes vähemmän vieraita kuin aiempina vuosina. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Petteri Orpon rusetti: tyylikäs rusetti herätti kiinnostusta Linnan juhlissa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti maavoimien sotaharjoituksen Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa marraskuussa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Äiti haudalla: Minna Lehti muistelee 19-vuotiaana menehtynyttä Kia-tytärtään. Kia kuoli huumeisiin neljä vuotta sitten. Minna muistaa, että viimeiset sanat, jotka tytär oli äidilleen ennen kuolemaansa sanonut, olivat: "Äiti, olet hirveän rakas". Nuorten huumeiden käyttö on puhuttanut mediassa tänä syksynä paljon, sillä huumekuolemien määrä on ollut viime vuosina kovassa nousussa. Minna Lehti halusi Ilta-Sanomien jutussa muistuttaa tärkeästä asiasta: "Kun puhutaan huumeisiin kuolleista, ihmiset ajattelevat, että kyseessä on nisti, joka vetää hihaan joka päivä. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että ei tarvitse olla edes narkomaani. Kun puhutaan huumeisiin kuolleesta, kyseessä voi olla vaikka se yksi ja ainut kerta ja erehdys." Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Marraskuu. Marraskuun 12. päivänä sää oli poikkeuksellisen lämmin, ja monella sääasemalla rikottiin marraskuun lämpöennätyksiä. Mittarit näyttivät aurinkoisena päivänä jopa 13-15 lämpöasteen lukemia. Ilmatieteen laitoksen mukaan näin korkeita lämpötiloja ei ole mitattu aikaisemmin mittaushistoriassa näin myöhään syksyllä. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Mika Aaltola oman kirjansa julkistustilaisuudessa. Ulkopoliittisen instituutin johtaja on esiintynyt kuluneen vuoden aikana ahkerasti mediassa kommentoimassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Samaa aihepiiriä käsittelee myös Aaltolan kirja. Suuren kansansuosion saanutta Aaltolaa ehdittiin jo povata presidenttiehdokkaaksi tuleviin vaaleihin, mutta Aaltola on sanonut, että ei aio asettua ehdolle vaaleissa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Raja: Suomen itärajalle rakennetaan 200 kilometriä raja-aitaa. Aidan pilottivaihe alkoi Imatralla Pelkolassa. Pilottivaiheessa aitaa rakennetaan kolmen kilometrin verran. Rajavartiolaitoksen mukaan rakentaminen alkaa maaliskuussa 2023, ja pilottivaiheen aita valmistuu kesän aikana. Kuva: Paula Kaskimaa / IS