Vanhan talon remontoinnissa on monta sudenkuoppaa. Ilta-Sanomat pyysi asiantuntijoita listaamaan parhaimmat vinkit ja pahimmat mokat, mitä voi remontissa tehdä.
Julkaisemme joulunpyhinä uudelleen vuoden kiinnostavimpia juttuja. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.7.2022.
- Kaiken voi korjata. Kyse on siitä, mitä haluaa, sanoo perinnerakentamisen asiantuntija Hannu Rinne, joka on erikoistunut vanhojen talojen kunnostusneuvontaan.
Jos haaveilee ikiomasta rintamamiestalosta, Rinne suosittelee etsimään kohteen, jota on remontoitu mahdollisimman vähän.
Kuva: Laura Arvela/WSOY
- Kun myynti-ilmoituksessa lukee "myydään remontoimaton rintamamiestalo", näytössä on jono kiinnostuneita ostajia. Jos taas talo on remontoitu 1970-80-luvulla, hälytyskellojen pitäisi soida. Todennäköisesti siellä on lastulevyä, muovimattoa ja lasivillaa.
Rintamamiestalossa asuminen ja sen kunnostaminen on elämäntapa, joka ei välttämättä sovi kaikille. Ennen ostopäätöstä olisikin hyvä miettiä, mihin tarkoitukseen talo tulee.
- Jos koti on pelkkä "asumiskone", jossa nukutaan, pestään pyykkiä ja lämmitetään maksalaatikkoa mikrossa, ja muu elämä ollaan töissä ja harrastamassa, kannattaa hankkia uusi talo ja mielellään vielä kerrostalosta. Rintamamiestalo sopii niille, jotka haluavat kokea, että paikalla ja rakennuksella on sielu ja henki.
Mikäli taloa mainostetaan "remontoijan unelmana", kannattaa hintaneuvotteluissa olla tarkkana. Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki
Mikäli talo on "remontoijan unelma", tai suoranainen pommi, hintaneuvotteluissa kannattaa olla tarkkana. Silloin maksetaan lähinnä tontista.
Maallikko ei kuitenkaan pysty tutkimaan taloa niin läpikotaisin, että tietäisi mitä se on syönyt. Rinne kehottaakin kääntymään asiantuntijan puoleen.
Hyvään säkään ei siis pidä luottaa. Talon kunnosta saa käsityksen vain rakenteita avaamalla.
Remonttivinkit
Opiskele vanhan talon olemusta sen verran, että ymmärtää, mitä hengittävä rakenne ja painovoimainen ilmanvaihto oikeasti tarkoittavat.
Suunnittele remontti huolella ja käytä asiantuntijan apua.
Tarkistuta sähkö- ja putkiasentajalla, että sähkö- ja vesilaitteet ovat kunnossa.
1970-luvun elintasosiipi on usein esteettinen katastrofi, ja sen voisi purkaa pois. Samoin, jos taloon on laitettu 1970-luvun maisemaikkunat: vaihda ne alkuperäisen mallisiin.
Tarkista ja kunnosta ensimmäisenä alapohja, sillä sen remontti on kallis ja hankala.
Suurin osa lämmöstä karkaa yläpohjan kautta. Lisää eristettä siksi ensiksi vintille. Älä estä vesikaton alla ilman kulkua, se kuivaa kondenssin.
Rakennuksen ulkovaipan tulee olla täysin ilmatiivis, jotta asuntoon ei virtaa likaista ilmaa rakenteiden läpi. Ilma otetaan sisälle korvausilmaventtiilin kautta.
Ulkoseiniä voi lisäeristää muun kunnostamisen ohessa, mutta kaikkien seinien avaaminen kerralla on niin kallista, että remonttirahat tulevat takaisin vasta vuosikymmenten kuluttua.
Alkuperäisen keittiön umpipuiset, nuhjaantuneet kaapit voi uudistaa. Ne irrotetaan ja kunnostetaan sekä tuodaan takaisin. Matalalla olevaa tiskipöytää voi korottaa sokkelilla. Muoviritilöitä saa metritavarana rautakaupasta.
Märkätila on turvallisin kellarissa.
Kunnosta ainakin yksi tulisija. Se lämmittää, luo tunnelmaa ja vaihtaa ilmaa.
Älä innostu uusimaan liikaa, talon henki on patinassa ja alkuperässä.
Rinne kertoo hiljattain tutkineensa rintamamiestaloa, jonka teoriassa olisi pitänyt olla läpimätä.
- Talo oli julkisivun alta vuorattu kattohuovalla, mikä on erittäin suuri virhe - teoriassa. Mutta talo olikin täysin terve, sillä sitä oli lämmitetty uunilla, jolloin ilma oli vaihtunut tehokkaasti ja asumisen tuottama kosteus oli tuuletettu ulos. Pesutilat ja pyykinkuivaus olivat kellarissa, ja kosteutta oli tullut asuntoon vain vähän.
Rinteen mukaan on todennäköistä, että esimerkiksi parikymmentä vuotta asumattomana ollut talo osoittautuu purkukuntoiseksi. Jos taloa ei tutkita läpikotaisin, voi käydä niin, että remonttia varten on haettava lisää lainaa.
- Jo pelkästään välipohjan, eli kellarin ja ensimmäisen kerroksen lattian kunnostamiseen voi mennä 20?000-30?000 euroa.
-?Jos talo on ihan alkuperäinen, materiaalit hengittävät, ilmanvaihto toimii ja talo pysyy kunnossa, Hannu Rinne sanoo. Kuva: Riika Kuuskoski
Remontissa tarvitaan aikaa ja rahaa. Vanhan talon kunnostaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa.
- Uuden saa ainakin helpommin. Mutta se, että talo on vanha, se ei ole mikään tuomio. On totta, että rintamamiestalot tehtiin puusta, sahanpurusta ja paperista, ja seinässä on eristettä 10 senttiä, kun tämän päivän energiavaatimusten mukaan pitäisi olla 25 senttiä. Materiaaleissa ja rakennustavassa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, vaikka ne eivät vastaa nykyajan standardeja.
- Eli jos talo on ihan alkuperäinen, materiaalit hengittävät, ilmanvaihto toimii ja talo pysyy kunnossa. Lahon ja homeen syynä on yleensä se, että talo on kunnostettu väärin.
Kun alkuperäistä tyyppitaloa ryhdytään remontoimaan, seinää joudutaan tarpeen mukaan avaamaan sisä- tai ulkopuolelta. Sahanpurua voidaan vaihtaa parempaan eristeeseen ja eristettä voidaan lisätä.
- Ilmatiiveyskään näissä taloissa ei ole kauhean hyvä, mikä pitää huomioida kunnostuksessa.
Pahimmat mokat
Talo tehdään hengittämättömäksi muovimateriaaleilla. Sen jälkeen kosteus ei kulje rakenteissa vapaasti. Hengittävä rakenne tarkoittaa sitä, että kosteus saa kulkea rakenteista läpi. Kun rakenne hengittää, se sietää myös enemmän vikoja, eikä hetkellisestä kosteudesta tule ongelmaa. Jos jokin kastuu, se kuivuu - itsestään.
Räikein virhe on se, että kellarin betonilattia ja seinät peitetään muovimatolla tai laminaatilla. Kellarissa betoni on alun perin valettu suoraan märän maan päälle, jolloin kosteus imeytyy betoniin ja haihtuu siitä kellariin. Kun betoni peitetään, se ei kuivu, ja pintamateriaalin alle tulee hometta ja laminaatti lahoaa.
Jos kellarin seiniin laitetaan puutolpat, niiden väliin lasivilla ja päälle lastulevy ja vinyylitapetti, erittäin suurella todennäköisyydellä tolppien alapäät lahoavat tai homehtuvat.
Asuinkerroksessa kylpyhuone tehdään lastulevystä ja seiniin laitetaan muovimattoa. Muovi on absoluuttisen tiivis, mutta vuosien mittaan sauma aukeaa ja päästää kosteutta lastulevyyn.
Suuri virhe on säästää lämmityskuluissa ilmanvaihtoa vähentämällä, tai tukkimalla ja sulkemalla korvausilma- ja ilmaventtiilejä. Jos seinillä on vinyylitapetit, kosteus ei pääse kulkemaan rakenteiden läpi, ilmanvaihto vähenee ja kylmiin nurkkiin tulee kondenssiongelmia. Virhe on vielä sitäkin isompi, jos talosta on poistettu tulisijat.
Ilmanvaihto ylipäätään on usein päin mäntyä erilaisten pikku remppojen jäljiltä. Suomen yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on vuotoilmanvaihto.
Rinne kertoo vanhan talon tuhlaavan energiaa enemmän kuin uusi. Eikä talossa useinkaan pärjää t-paidalla ilman villasukkia.
- Mutta talo ei ole oikeassa tai väärässä, vaan asukkaan käsitys asumisesta vaihtelee.
Ammattilainen huomauttaa rintamamiestalojen olevan yksilöitä, vaikka kyse onkin tyyppitaloista. Samat neuvot eivät siis päde kaikkiin tupiin.
Rintamamiestalon pahimmaksi nykypäivän viholliseksi Rinne määrittelee keski-ikäisen miehen, joka kaipaa tekemistä.
- Helpolla, halvalla ja nopeasti pitää tulla siistiä ja valmista. Se tarkoittaa, että mennään rautakauppaan ostamaan uretaanivaahtoa, kipsilevyä ja muovimattoa, ja ruvetaan tekemään pintoja.
Rinne on sitä mieltä, että hyvän remontin jälkeen talo näyttää samalta kuin se näytti aikoinaan valmistuessaan. Hän on "palauttavien askelten" kannattaja.
Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki
- Kyse on siitä, valitseeko asukas talon vai talo asukkaan. Jos haluaa käsilleen tekemistä ja tuntee vetoa vanhaan, rintamamiestalosta saa itselleen moneksi vuodeksi puuhastelua.
Lue lisää: Rakennusalalta hurja väite: Vain pöljä remontoi vanhan talon - emeritusprofessori kertoo milloin purkaminen ei kannata
Neuvontainsinööri ja rakennusmestari Timo Jokela Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:stä katsoo, ettei hyväkuntoisia rintamamiestaloja ole enää olemassa. Ei alkuperäisiä eikä varsinkaan 70-80-luvuilla remontoituja.
Suurin vika hänen mielestään on sodan jälkeen tehdyissä eristyksissä.
- Talot ovat kuin harakanpesiä. Ehkä ne toimivat 40 vuotta. Se oli niiden elinikä. Sen jälkeen ei muuta kuin nurin ja uutta tilalle. Jotta talo palvelisi tämän päivän kriteerejä, on tehtävä täydellinen peruskorjaus ja uusia rakenteet uutta vastaaviksi.
Jokela moittii paitsi energiatehokkuutta myös rintamamiestalojen ahtautta ja yläkertojen matalia huoneita.
Lähdetään soitellen sotaan ja remontoidaan itsekseen joitain nurkkia. Remontti pitää suunnitella äärimmäisen tarkkaan ja ehdottomasti ammattilaisen kanssa.
Vesikattomyyjä tulee ovelle ja myy uuden katon. Kuntotarkastus jää tekemättä ja katon alle jää esimerkiksi huopa- tai pärekatto. Se pitäisi ehdottomasti purkaa alta pois. Vanha, alle jäänyt huopa ja väärällä puolella oleva höyrysulku on todennäköisesti aiheuttanut lahovaurioita aluslaudoitukseen.
Jos katto- ja julkisivuremontin yhteydessä ei jatketa räystäitä, talosta tulee töpön näköinen. Räystäiden pitäisi olla noin 60 senttiä pitkät.
Ilmastointi jätetään tekemättä. Se on suuri virhe. Aika pian talo on tunkkainen ja haisee.
Aletaan uusia keittiötä ja maalaamaan pintoja ennen kuin rakennus on kunnolla tutkittu. Surullisia tarinoita kuulee paljon. Niinkin on käynyt, että kun asentaja laittoi yläkaappeja, puunrunko seinässä olikin mätä ja märkä.
Ilmanvaihto meni hänen mukaansa pieleen, kun sähköhellat ja lämmityspatterit kannettiin sisään ja tulisijoista luovuttiin 60-luvulla. Katastrofin viimeisteli 70-luku, jolloin tupiin tulivat viemärit, vedet, vesivessat ja suihkut.
- Energiakriisi ja öljyn hinnan nousu teki sen, että kaikki räppänät lyötiin tukkoon. Se oli siinä ja sitten ne mätänivät.
Kuten Rinne, myös Jokela toteaa, ettei kenenkään pidä mennä ostamaan vanhaa taloa ennen kuin joku ammattilainen on sen nähnyt.
- Pitää tehdä remonttitarpeen katselmus ennakkoon, että tiedetään, onko varaa laittaa siihen 150?000-200?000 euroa, eli uuden omakotitalon hinta. Ja mitä jää käteen? Edelleen vanha talo, josta ei saa rahojaan pois.
- Ammattilaisia tarvitaan ehdottomasti myös remontin suunnittelussa ja remontoinnissa, varsinkin kun tehdään rakennusteknisiä ratkaisuja. Nykypäivänä ovat harvassa ne ihmiset, jotka pystyvät itse tekemään. Työ on kallista, sekin kannattaa muistaa.
Ilmalämpöpumppu on ehdoton, sellainen tarvittaisiin jokaisessa talossa Suomessa. Jos on suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumpulla saa 30 prosentin säästön.
WC- ja märkätiloihin kannattaa asentaa koneellinen poistoilmapuhallin.
TetraSys Oy.