Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen. Kuva: Akseli Muraja, Timo Hartikainen

Moni psykoosissa raa'an veriteon tehnyt ja sairaalaan pakkohoitoon joutunut ei kykene koskaan todella ymmärtämään, mitä oikeasti teki ja miksi, kertoo Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen.

Niuvanniemessä hoitoajat ovat pitkiä. Suurin syy useiden vuosien hoitojaksoille on potilaiden puutteellinen kyky tunnistaa sairauttaan, kertoo sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen.

-?Meidän pitäisi pyrkiä estämään, ettei henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tapahdu uudelleen, Hallikainen huomauttaa.

Lue lisää: Tähän psykiatriseen sairaalaan ei kukaan päädy omasta tahdostaan - "rauhoittumishuoneen" sisustus voi yllättää

Yli 95 prosenttia Niuvanniemen potilaista sairastaa skitsofreniaa. Väkivaltarikoksia tekevien skitsofreniapotilaiden osuus on hyvin pieni (alle viisi prosenttia) suhteutettuna kaikkiin kyseistä sairautta poteviin. Noin prosentti suomalaisista sairastaa skitsofreniaa. Lääkäri huomauttaa, että 95 prosenttia kaikista vuosittain kuolemaan johtaneista väkivallan teoista on muiden kuin skitsofreniapotilaiden tekemiä.

Ylilääkäri arvioi, että neljä viidestä pakkohoitoon mielentilatutkimuksen kautta päätyneistä ei tunnista sairauttaan. Sairaudentunnottomuus tarkoittaa, että he eivät ymmärrä, että he sairastavat jotakin, mitä muut pitävät sairautena. He eivät myöskään ymmärrä, että sairaudella on jokin yhteys siihen, että he ovat tehneet jotakin pahaa ja lainvastaista.

-?He eivät ymmärrä, että siihen tarvittaisiin jotakin hoitoa. Se on keskeinen syy sille, että he ovat tahdosta riippumattomassa hoidossa.

Ylilääkärin mukaan sairaudentunnottomuus on suurin syy siihen, että potilaiden hoitoajat Niuvanniemessä ovat niin pitkiä. Kuva: Akseli Muraja

Kun ihminen ei koe pohjimmiltaan olevansa sairas, hän voi ajatella, että rikosta ei ole tapahtunut tai ainakaan hän itse ei ole tehnyt mitään pahaa. Potilas voi myös ajatella, että joku toinen on tehnyt pahan teon, josta hän itse on todellisuudessa vastuussa.

-?Henkilö voi kuvitella, että hänen oli pakko tappaa ihminen, jotta maailma pelastuu ja kaikki ongelmat ratkeavat, Hallikainen kuvailee yleisellä tasolla psykoottisen potilaan ajatusmaailmaa.

Skitsofreniapotilaiden aivoja kuvantamalla on löytynyt alueita, jotka toimivat huonosti tai eivät lainkaan potilailla, joiden sairaudentunto on heikko tai olematon.

-?Myös neurologisissa sairauksissa on aika yleistä, että ihminen on sairaudentunnoton. Esimerkiksi halvauspotilas ei välttämättä kykene havaitsemaan, että käsi ei toimi.

Kun psykoosin hoito onnistuu, potilaalta häviää armahtava syy veriteolle ja hänen täytyy kohdata syyllisyytensä. Silloin itsemurhariski on suuri. Niuvanniemessä moni potilas on tehnyt karmeita tekoja läheisilleen, joku on jopa surmannut oman lapsensa. Kun ihminen ymmärtää, mitä on tehnyt, tunne on musertava.

-?Ihminen voi masentua syvästi. Se edellyttää sitä, että ihminen ei ole sairastunut kovin pitkään, ja että käsitteellistä ajattelukykyä on jäljellä.

-?Se saattaa armahtaa, että psykoosisairaudet yleensä syövät abstraktia ajattelua ja siten kykyä tuntea suunnatonta syyllisyyttä koko loppuiän. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla.

Ennen pitkää rikokseen syyntakeettomana syyllistynyttä saattaa helpottaa tieto siitä, että oikeus ei ole langettanut hänelle rangaistusta, ja että mielentilatutkimuksessa on todettu, että teko on johtunut sairaudesta.

-?Pelkkä sairaalassa oleminen ei kuitenkaan tuo sairaudentuntoa. Silti voi olla, että syvällä omakohtaisesti ei tunnista sitä, että mistä sairaudessa on kyse ja millaisia oireet ovat.

Ylilääkäri Tero Hallikainen on työskennellyt Niuvanniemen sairaalassa vuosikymmeniä. Kuva: Akseli Muraja

Sairaudentunnoton saattaa kuvitella, että kun hän on saanut psykoosinsa hoitoon, hän ei koskaan enää tule tekemään mitään yhtä karmeaa. Hän voi myös kuvitella, että kun on saanut hoitoa, on terve ja voi lopettaa lääkityksen.

-?Se johtuu siitä, ettei hän osaa vertailla aiempaa sairasta itseään siihen, mitä hän on tällä hetkellä. Monet eivät tunnista sairauden ja terveyden välistä eroa, vaan elävät siinä hetkessä.

Valtaosa psykoosiin sairastuneista nuorista potilaista lopettaa lääkkeet kahden kuukauden kuluttua siitä, kun he pääsevät sairaalasta. Skitsofreniassa sairaus alkaa oireilla väistämättä, kun on kulunut riittävän pitkä aika siitä, kun potilas ei ole ottanut lääkkeitään.

-?Skitsofreniassa harhaluulot ovat eriskummallisia. Siihen liittyy usein käskeviä harhaääniä, joiden vuoksi ihminen ei oikeastaan toimi omasta vapaasta tahdostaan. Vaikka toki ne ovat ihmisen omia ajatuksia.

Niuvanniemen sairaalan suljetun naistenosaston rauhoittumishuone. Kuva: Timo Hartikainen

Väkivallan uhriksi joutuu usein joku lähipiiristä.

Ennen psykoosia sairaus alkaa tavallisesti oireilla niin, että ihmisen sosiaaliset taidot heikentyvät. Ihminen alkaa erakoitua, koska hän ei halua olla muiden kanssa tekemisissä.

-?Ihmiset ovat kotona ja siellä usein on läheisiä. Jos sairastunut asuu yksin, hän on tavallisesti tekemisissä läheisten kanssa, koska läheiset joutuvat hoitamaan sairastunutta ja hänen asioitaan. Siitä syystä läheiset ovat tulilinjalla silloin, kun jotakin sattuu. Useimmiten ei satu.

Ajan kanssa sairaus tuhoaa tunne-elämää ja kykyä tuntea empatiaa. Silloin tunne-elämä voi olla autioitunutta ja muu ajattelu konkreettista ja kouriintuntuvaa. Kun ihmisen ajattelu keskittyy rutiinien ja arkisten asioiden ympärille, hänen ei tarvitse välttämättä kärsiä kovin paljon tapahtuneesta.

-?Hoitoajat ovat siitä syystä meillä pitkiä, että osa ei kykene enää tuntemaan syyllisyyttä. Miten varmistamme, ettei vastaavaa tapahdu uudestaan, jos tekijälle on melko lailla yhdentekevää, mitä toiselle on tapahtunut?

Niuvanniemen sairaalan kaikki potilaat on määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Kuva: Timo Hartikainen

Niuvanniemessä toivotaan, että kaikki potilaat pääsisivät pois sairaalasta ennen vanhainkoti-ikää. Se edellyttää kuitenkin, että potilas pystyy ymmärtämään, mitä on tehnyt ja minkälaisia seurauksia teolla on ollut toisille.

-?Jos se jää vain ulkoa opituksi asiaksi, se ei lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Harva haluaa, että naapuriin muuttaisi ihminen, joka on psykoosissa tehnyt veriteon, eikä koe tehneensä mitään väärää.

Ihmisen pitää sisäistää, että hänen täytyy tehdä kaikkensa, ettei hän enää koskaan sairastu psykoosiin. Sairaudentuntoa on kuitenkin useimmiten mahdoton opettaa ihmiselle, jolla ei sitä ole.

-?Hoitava henkilökunta ja lääkärit haluavat uskoa, että potilas paranee ja työllä on tarkoitus. Mutta jos oikein rehellisiä ollaan, paranemiseen ei kannata aina uskoa.