Karjalan valli -ryhmän johtaja, ydinfuusioon erikoistunut tiedemies Vjatsheslav "Slava" Skokov pakeni Venäjältä Suomeen juuri ennen kuin hänet yritettiin lähettää Ukrainaan sotimaan. Kuva: Jarmo Sipilä

Juuri ilmestynyt Ilta-Sanomien Löydetyt-erikoislehti kertoo talvi- ja jatkosodan sotavainajista, joiden jäänteet on löydetty Venäjältä ja saatu palautettua Suomeen. Kuuluisan Karjalan valli -etsintäryhmän johtaja Vjatsheslav "Slava" Skokov ehti paeta Suomeen viime hetkellä ennen kuin hänet olisi lähetetty Ukrainan sotaan.

Suomalaisten sotavainajien etsijänä kunnostautunut Vjatsheslav Skokov on parhaillaan tilanteessa, johon hän ei kuvitellut koskaan joutuvansa. Suomalaisten auttajasta on tullut suomalaisten autettava.

Kun presidentti Vladimir Putin määräsi Venäjälle liikekannallepanon, se olisi kohdistunut myös 43-vuotiaaseen Skokoviin.

Skokov ehti ennakoida tilanteen. Hän pakeni Suomeen ja asettui ainakin väliaikaisesti asumaan Kotkaan erään suomalaisen etsijäkaverinsa luokse.

Tästä kului vain hetki, kun Skokovia koskeva kutsuntamääräys toimitettiin jo hänen äitinsä kotiin.

-?Olen ollut koko ajan sotaa vastaan. Enkä halunnut joutua rintamalle, jossa minut olisi pakotettu osallistumaan sotarikoksiin, Skokov perustelee pakenemistaan Suomeen.

Ilta-Sanomien juuri ilmestynyt Löydetyt-erikoislehti kertoo talvi- ja jatkosodan sotavainajista, joiden jäänteen on onnistuttu löytämään Venäjältä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

Suomi ja Venäjä sopivat vuonna 1992 valtiosopimuksen, joka mahdollistaa suomalaisten sotavainajien etsimisen Venäjältä ja heidän palauttamisensa takaisin Suomeen. Sopimuksen ansiosta Venäjältä on löytynyt tähän mennessä jo yli 1?500 suomalaista sankarivainajaa, josta 416 on pystytty tunnistamaan varmuudella Suomessa tehtyjen dna-testien ansiosta.

Slava Skokov on opetellut suomen kielen etsintöjen ohessa. Kuva: Jarmo Sipilä

Slava Skokovin johtama Karjalan valli -ryhmä on toiminut parinkymmenen vuoden ajan. Yksinomaan heidän ansiostaan peräti 135 suomalaista sotavainajaa on päässyt jo takaisin kotimaan multiin.

Mutta miksi ihmeessä Putinin armeija yritti haalia rintamalle 43-vuotiaan Skokovin, jonka ei pitäisi olla enää parhaassa kutsuntaiässä?

Yhtenä syynä lienee se, että niin kutsutussa osittaisessa liikekannallepanossa Venäjän sotilaspiirit kutsuivat valtavan määrän ihmisiä ilmoittautumaan, ja vasta sotilaskomissariaateissa tehtiin lopullinen päätös Ukrainaan lähettämisestä. Kriteerejä kutsunnoille oli madallettu myös niin, että edes vaikea sairaus ei ollut takuuvarma sotakelpoisuuden este.

Suurin syy lienee kuitenkin Skokovin ammatti. Hän on tiedemies, joka on erikoistunut ydinfuusioon: plasman ja materiaalin vuorovaikutukseen sekä tyhjiötekniikkaan.

-?Minulla on korkea teknillinen koulutus. Rintamalla on tekniikkaa, jonka korjaamiseen ja käyttämiseen minua olisi voitu tarvita, mutta en halua osallistua sellaiseen, Skokov selvittää.

Liikekannallepanon vuoksi Venäjältä pakeni myös muita Karjalan valli -ryhmän etsijöitä. Yksi heistä on parhaillaan Saksassa, ja toinen puolestaan Turkissa. Ryhmän aktiivisista jäsenistä vielä pari jäi Venäjälle, mutta käytännössä etsintätyöt ovat liki pysähtyneet hamaan tulevaisuuteen asti.

Vjatsheslav Skokov (kesk.) kuvattuna maastossa Punnusjoen sillan luona, kun Karjalan valli -ryhmä teki etsintöjä yhdessä suomalaisten etsijöiden kanssa. Kuva: Skokovin kotialbumi

Skokovia tilanne harmittaa, sillä sotavainajien etsintä on ollut hänen ryhmänsä elämäntapa ja harrastus jo parinkymmenen vuoden ajan.

-?Minulla on nyt huono omatunto siitä, että vainajat jäävät Karjalankannakselle etsimättä. Mutta haluamme palata Venäjälle jatkamaan työtämme heti sitten, kun se on mahdollista, hän suunnittelee.

Skokov haluaa antaa tämän haastattelun oikealla nimellään ja omilla kasvoillaan, vaikka ainakin teoriassa se voisi merkitä hänelle vaikeuksia tulevaisuudessa.

Ei ole tietoa siitä, kuinka kauan sota Ukrainassa jatkuu, kauanko Putinin hallinto pysyy Venäjällä vallassa ja millaisiin toimiin se ryhtyy kenties niitä kansalaisiaan vastaan, jotka eivät ole halunneet olla auttamassa niin kutsutussa "Ukrainan erikoisoperaatiossa".

-?En usko, että Venäjän hallinto voi ryhtyä suorittamaan toimenpiteitä jokaista sotaa vastustavaa perhettä kohtaan. Ja sodan vastustus kasvaa koko ajan, Skokov perustelee.

Skokovin mukaan Venäjälle levinnyt pelon ilmapiiri alkoi heijastua vainajien etsijöiden joukkoon jo ennen Putinin määräämää liikekannallepanoa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee erään toisen venäläisen etsijän, joka oli kertonut, että hän ei uskaltaisi olla enää suomalaisten kanssa yhteydessä.

Karjalan valli löysi Portinhoikasta runsaasti suomalaissotilaan tavaroita. Kuva: Skokovin kotialbumi

-?Hän pyysi tuolloin Karjalan vallilta, että me ilmoittaisimme jatkossa suomalaisille hänenkin löydöksensä, mikäli hän löytäisi suomalaisen sotilaan jäänteitä. Hän pelkäsi, että hänet itsensä voitaisiin julistaa muuten ulkomaiseksi agentiksi.

Karjalan valli -ryhmä tunnetaan useista merkittävistä suomalaisvainajien löydöistä vuosien varrella.

Yksi viime aikojen läpimurroista vuodelta 2018 on Punnuksen kylän kaivoon haudattujen kuuden sotilaan jäännösten löytäminen. IS:n vastikään ilmestyneessä Löydetyt-erikoislehdessä on myös erillinen artikkeli siitä, kuinka Punnuksen kaivon arvoitus ratkesi.

Skokovin johtama Karjalan valli -ryhmä ylläpitää Facebook-sivuja ja tekee tarkkaa tilastoa löydöistään. Tänäkin vuonna ryhmä ehti suorittaa etsintöjä vielä siinä vaiheessa, kun Ukrainan sota ei uhannut heitä itseään konkreettisesti.

Lyykylän maastossa metsätiet ovat huonossa kunnossa. Karjalan valli on käyttänyt liikkumisen apuna myös neuvostovalmisteista "maasturia". Kuva: Skokovin kotialbumi

-?Tämän vuoden tulos oli 21 puna-armeijan sotilasta ja kahdeksan suomalaista sotilasta, Skokov kertoo.

-?Kun laskee yhteen aiempien vuosien löydökset, olemme löytäneet yhteensä 135 suomalaista ja 443 puna-armeijalaista.

Skokov tunnetaan sotahistoriasta kiinnostuneiden piirissä laajasti Suomessa. Heille hän on aina kotoisasti Slava - suomeksi "Kunnia" - venäläisen lempinimensä mukaan.

Skokov on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kanssa. Eversti evp. Pertti Suomisen johtama yhdistys on se, joka on saanut Venäjän valtiolta perinteisesti kerran vuodessa luvan käydä hakemassa vuoden aikana löydettyjen suomalaisten sotilaiden jäänteet Suomeen tunnistettaviksi ja haudattaviksi.

Viipurissa sijaitsevan Pietari-Paavalin kirkon kirkkoherra Vladimir Dorodni (vas.) ja kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen siunasivat suomalaiset sankarivainajat kotimatkalle 8.11.2022. Kuva: Pertti Suominen

Suomisen johtama yhdistys teki tuoreimman hakumatkansa Viipuriin marraskuun alussa. Karjalan vallin uusimmat löydöt saatiin tuotua niin ikään Suomeen, joten matka varmisti sen, että Skokovin ryhmä on auttanut tähän mennessä jo 135 suomalaista kaatunutta kotiin.

Skokovin isoisä oli inkeriläinen, mutta muuten hänen juurensa ovat venäläiset. Nykyisin hän puhuu kuitenkin niin hyvää suomea, että tämäkin haastattelu tehtiin suomeksi. Suomen kielen hän on opiskellut etsintätöiden ohessa, kun hän on pitänyt yhteyttä suomalaisiin etsijäkavereihinsa ja tutkinut Kansallisarkiston sodanaikaisia papereita.

Skokov ei osaa tällä hetkellä sanoa omasta tulevaisuudestaan, mutta hän on tehnyt tunnusteluja jo työpaikan löytämiseksi Suomesta.

Slava Skokov on asettunut ainakin toistaiseksi Kotkaan. -?Toivon, että minua ei ainakaan karkoteta Suomesta Venäjälle. Kuva: Jarmo Sipilä

-?Toivotaan, että minun tekniselle osaamiselleni olisi täällä tarvetta. Mutta mikäli töihin meno ei onnistu, niin sitten täytyy hakea turvapaikkaa.

Skokov on miettinyt realistina myös jo vaihtoehtoa, että hän voisi siirtyä esimerkiksi Turkkiin, mikäli hänelle ei jostain syystä annettaisi lupaa jäädä Suomeen.

-?Toivon, että minua ei ainakaan karkoteta Suomesta Venäjälle. Nykyiselle Venäjälle minulla ei ole mitään halua palata.

Viime sotien taistelupaikoilta on löydetty, tuotu kotiin tunnistettavaksi ja haudattavaksi yli 400 sankarivainajaa. Löydetyt-erikoislehti on kunnianosoitus heille sekä heidän pitkän odotuksen kokeneille omaisilleen. Lehti on myynnissä lehtipisteissä rajoitetun ajan.