Viime sotien taistelupaikoilta on löydetty, tuotu kotiin tunnistettavaksi ja haudattavaksi yli 400 sankarivainajaa. Löydetyt-erikoislehti on kunnianosoitus heille sekä heidän pitkän odotuksen kokeneille omaisilleen. Kuva: IS

IS:n Löydetyt-erikoislehti tekee kunniaa viime sodissa 1939-1945 kaatuneille suomalaisille, joiden kohtalona oli jäädä taistelukentille Venäjän rajan taakse.

Talvi- ja jatkosodassa kentälle jäi kaatuneina ja kadonneina noin 13?000 sotilasta. Suomi ja Venäjä solmivat vuonna 1992 valtiosopimuksen, joka mahdollisti kaatuneiden etsinnän ja rajan taakse jääneiden hautapaikkojen huoltamisen. Yli 1500 löydetystä sotavainajasta yli 400 on tunnistettu ja haudattu kotimaan multiin - vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.

Lehdessä julkaistaan kaikkien tähän mennessä löydettyjen, tunnistettujen ja haudattujen 416 sankarivainajan nimet.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen avulla ja luvalla Ilta-Sanomat julkaisee kaikkien tähän mennessä tunnistettujen ja haudattujen 416 sankarivainajan nimet. Samalla Ilta-Sanomat haluaa muistaa veteraaneja, veteraanityötä ja heitä, jotka antoivat kaikkensa isänmaan puolesta.

Julkaisupäivä on 30.11., joka on myös talvisodan syttymisen muistopäivä.

Jatkosodassa kadonneen lentäjäluutnantti Håkan Strömbergin tytär Lena Strömberg kertoo, miltä tuntuu lopulta saada varmuus isän kohtalosta.

Näyttävässä 100-sivuisessa julkaisussa erikoistoimittaja Arja Paananen kertoo lentäjä Håkan Strömbergin vaiheet: hävittäjäkoneen alas ampumisen Itä-Karjalassa, lentäjän löytymisen ja tunnistamisen sekä hautaamisen, joka tapahtui syyskuussa 2022 Kirkkonummella. Tytär Lena Strömberg, 79, kertoo koskettavasti, mitä on elää ensin epätietoisuudessa vuosia ja saada loppujen lopuksi varmuus isän kohtalosta ja - mikä tärkeintä - saada isä vihdoin kotiin haudattavaksi.

Sodassa kaatuneen Pauli Ripatin ruumis jäi taistelukentälle. Hänen jäänteensä löydettiin vuonna 2015 ja tunnistettiin 2019.

Toimittaja Tuomas Manninen käy läpi sukulaisten kanssa Karjalankannakselta löytyneen pioneeri Pauli Ripatin tarinan.

Mannisen artikkelin otsikossa kiteytyy hyvin omaisten tunnot: "Pauli kuoli äidille kahdesti".

Lehdessä käydään perusteellisesti läpi, miten sotavainajat tunnistetaan dna-tutkimuksen avulla.

Erikoistoimittaja Jouko Juonala esittelee perusteellisesti, tekstillä ja grafiikalla, monipolvisen tunnistamisprosessin yhdessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen oikeusgeneetikon Jukka Palon kanssa. Sotavainajat tunnistetaan dna-tutkimuksen avulla.

Erikoistoimittaja Seppo Varjus haastatteli suomalaisia vapaaehtoisia etsijöitä, ja Arja Paananen venäläisiä. Lisäksi Paananen kävi Viipurin lähellä sijaitsevalla Koiviston sankarihautausmaalla, josta on tullut osa Vladimir Putinin Venäjän propagandaa. Kunnostettu hauta tärveltiin, koska sen väitettiin "palauttavan fasismin mainetta".

Koiviston kirkon suomalainen sankarihautausmaa tärveltiin nykyisessä Venäjän Primorskissa, koska haudan väitettiin "palauttavan fasismin mainetta".

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heittää varjon myös sotavainajien etsinnän ylle.

Erikoisjulkaisun ulkoasusta vastaa toimitussihteeri Maria Oravakangas. Kokonaisuuden tuottaja on Timo Paunonen.

Lehti on myynnissä rajoitetun ajan kauppojen lehtipisteissä kautta maan.