Ilta Sanoma

Kuva: Tommi Koivunen / IS, AFP / Lehtikuva

Arizona Coyotes pelaa NHL:n ylivoimaisesti pienimmässä hallissa. Millaista on Mullett Arenassa?

PHOENIX, TEMPE & SCOTTSDALE

- En tiennyt, että sellaisiakin on.

Näin toteaa hotellin vastaanottovirkailija, kun vastaan hänelle olevani jääkiekkotoimittaja.

Se kertoo jotain Arizonasta. Nyt ei olla jääkiekkouniversumin keskipisteessä.

Ollaan vain muutaman minuutin automatkan päässä Phoenixin lentokentästä, Tempessä. Kivenheiton päässä Mullett Arenasta, josta tiskin takana seisova mies sen sijaan tietää, sillä hän mainitsee perään sen hiljattain tapahtuneista avajaisista.

Mullett Arena, alun perin ASU Multi-Purpose Arena, on 5000-paikkainen monitoimihalli, josta on tullut NHL:n Arizona Coyotesin uusi väliaikainen koti.

Nimi lähentelee jääkiekkoon sopivasti takatukkaa, mulletia, mutta kyseessä on kunnianosoitus Arizonan osavaltionyliopistoa rahoittaneelle Mullettin perheelle.

Monitoimihalli sijaitsee yliopiston alueella. Vierestä löytyvät yliopistorakennusten lisäksi kaikki mahdolliset urheiluareenat ja kentät.

Coyotesin olemassaolosta ei ulkona ole mitään merkkejä. "You're in Sun Devil Country", plakaatit kyllä julistavat lyhtypylväissä yliopistojoukkueen mukaisesti.

Täällä sekin kuitenkin majailee.

Miksi?

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 46/2022. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Coyotes syntyi kesällä 1996, kun Winnipeg Jets muutti Phoenixiin, Arizonan pääkaupunkiin.

Seurasta tuli Phoenix Coyotes ja se pelasi kotiottelunsa NBA-seura Phoenix Sunsin kanssa samassa America West Arenassa.

Hallia ei kuitenkaan oltu suunniteltu jääkiekko edellä, mikä aiheutti erinäisiä vaikeuksia. Jääkiekko-otteluissa hallin kapasiteettikin oli vain reilut 16 000 paikkaa eli sen ajan pienimpiä NHL:ssä.

Vuonna 2003 Coyotes päätyi muuttamaan Glendaleen, jossa se pelasi viime kauteen asti. Osavaltion pääkaupungin nimi putosi seuran nimestä 2014 ja tilalle tuli osavaltion nimi.

Organisaatio oli konkurssissa jo 2009, mutta NHL antoi tekohengitystä ja piti Coyotesin pystyssä. Uuteen omistukseen se on siirtynyt 2013 ja 2019.

Seuran siirtoa toiseen kaupunkiin on väläytelty monet kerrat, mutta NHL:n komissaarin Gary Bettmanin pyhänä projektina pidetty Coyotes on pitänyt pintansa Arizonassa, jonka markkinan NHL näkee tärkeäksi.

Menestys on laahannut talouspuolen ja muiden vaikeuksien lisäksi myös kaukalossa. Kuuden ensimmäisen kautensa aikana Coyotes pelasi pudotuspeleissä viidesti, mutta sittemmin seura on ollut pudotuspeleissä vain 2010-12 sekä koronakesänä 2020.

Urheilullisesti Coyotes on yhä jälleenrakennusvaiheessa, vaikka menestystä ei ole tullut aikoihin.

Se on tiennyt hyvää Calgarysta poimitulle Juuso Välimäelle sekä Arizonan omalle varaukselle Matias Maccellille.

Suomalaiset ovat päässeet pelaamaan isossa ruudussa heikossa joukkueessa. Molemmat ovat esiintyneet edukseen ja olleet joukkueen parhaimmistoa.

Arizona on muiltakin osin mieluinen paikka olla jääkiekkoilija.

GM Bill Armstrong linjasi hiljattain, että kyseessä on myös pelaajien vaimojen keskuudessa liigan suosituin paikka.

Välimäki on Arizonassa kihlattunsa kanssa ja pystyy allekirjoittamaan GM:n lausunnon. Syykin on selvä.

- Varmaan on kyllä. Toinen puolisko tykkää kyllä auringosta varmaan enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa, Välimäki kertoo hymyssä suin Scottsdalessa.

- Täältä löytyy hienoja ravintoloita ja kaikennäköisiä muita paikkoja, joihin mennä touhuamaan. Keli on upea. Mainio paikka asua, Välimäki näkee.

Mullett-areenassa kaikki ovat lähellä kenttää.

Mullett-areenassa kaikki ovat lähellä kenttää. Kuva: Christian Petersen / AFP / LEHTIKUVA

Pelaajat asuvat pääsääntöisesti Scottsdalessa, missä sijaitsevassa harjoitushallissa olemme myös nyt.

Toista kauttaan Coyotesin organisaatiossa kiekkoileva Maccelli on nauttinut elämästä Arizonassa täysin siemauksin.

- Treeneihin tullaan släbärit jalassa. Aurinko paistaa, ja treenien jälkeen voi mennä lätkimään golfpalloa tai syömään johonkin kivaan ravintolaan.

Nimenomaan sää tekee myös Maccellille Arizonasta niin hienon paikan asua.

- Ei tarvitse olla kuin Suomessa, kun räntää tulee joka toinen päivä. Aurinko ja hyvät ravintolat, Maccelli tiivistää tärkeimmät asiat viihtyvyyden kannalta.

Tempessä eli väliaikaishallin pitäjässä pelaajat eivät juuri vietä aikaansa, mutta kuten Välimäkikin toteaa, ympäristö on siellä virkistävä: hallin läheisyydessä näkee vettäkin keinotekoisen Tempe Town Laken ansiosta.

Tempen uusi halli on paitsi yleisön myös pelaajien näkökulmasta huomattavasti paremmalla paikalla kuin vanha areena Glendalessa.

Maccelli asui viime kaudella hotellissa nimenomaan Tempessä, josta on Scottsdaleen noin vartin matka. Glendalen areenaan piti pelipäivinä lähteä hyvissä ajoin.

- Muutaman kerran kun ajoin sinne, meni ruuhkassa tunti ja vartti. Joutui aina lähtemään puolitoista tuntia etuajassa. Ilman ruuhkaa siellä saattoi sitten olla jo kolme tuntia ennen pelin alkua.

Mullett Arenaan pääsee vaivattomammin, mikä miellyttää paitsi paikallista yleisöä myös pelaajia.

Tiiviissä hallissa on ollut parempi meininki kuin Coyotesin peleissä viime kaudella.

- Ei se iso tai mikään änärihalli ole, mutta tunnelma on parempi.

Arizonassa pelataan NHL:ää poikkeusolosuhteissa. Halli on pieni ja keskeneräinen, mutta jäältään huippuluokkaa. Kuva Coyotesin ja Winnipegin välisestä pelistä lokakuun lopussa.

Arizonassa pelataan NHL:ää poikkeusolosuhteissa. Halli on pieni ja keskeneräinen, mutta jäältään huippuluokkaa. Kuva Coyotesin ja Winnipegin välisestä pelistä lokakuun lopussa. Kuva: Joe Camporeale / Reuters

Moni pelaaja on sanonut, että ensi kerralla kaikki tuntuu pikkuhallissa erilaiselta. Pelaaminenkin.

- Ensimmäisessä pelissä tuntui, että äijät tulevat silmille, vaikka jää onkin samankokoinen, Maccelli sanoo.

Hallin jäätä ovat kehuneet niin vierasjoukkueiden pelaajat kuin kojootitkin.

Ensimmäisen vierailijajoukkueen Winnipeg Jetsin Pierre-Luc Dubois jopa sanoi, että jää saattaa olla koko liigan paras.

- Se on aika kova verrattuna moneen halliin, joissa on tosi pehmeät. Tykkään siitä jäästä tosi paljon. Hallin pienuus on vähän outoa, mutta ei se mun mielestäni mikään hirveä ongelma ole. Mieluummin pelaan täydelle pienemmälle hallille kuin semmoiselle, missä on puolet tyhjää, Välimäki sanoo.

- Toki pukukopit ovat ovat vielä aika keskeneräiset, mikä on miinuspuoli molemmille joukkueille. Muuten ihan jees.

Pukukoppien pitäisi olla valmiit, kun Coyotes pelaa seuraavat kotiottelunsa joulukuussa. Ensimmäiset ottelut pelattiin väliaikaisratkaisuin.

Aiemman NHL-uransa Calgaryssa pelannut Välimäki on toki tottunut pelaamaan hallissa, joka ei ole uusinta uutta. Calgaryssa yritetään saada uusi halli rakennutettua 1980-lukulaisen Saddledomen tilalle.

- Se on hallina ihan jees, mutta kaikki tilat muuten ovat siellä aika heikkoja.

Pienen hallin etuja: ei paikan paikkaa, mistä ei näkisi hyvin jäälle.

Pienen hallin etuja: ei paikan paikkaa, mistä ei näkisi hyvin jäälle. Kuva: Tommi Koivunen

Tällaiset olivat vierasjoukkueiden pukukopit kauden neljässä ensimmäisessä ottelussa.

Tällaiset olivat vierasjoukkueiden pukukopit kauden neljässä ensimmäisessä ottelussa. Kuva: Tommi Koivunen

Pelipäivän aamuna ulkona voi nähdä pari satunnaista opiskelijaa kävelemässä, mutta muuten missään ei näy ristin sielua.

Hallilla vierasjoukkue Floridan Anton Lundell ja Eetu Luostarinen odottavat erikoista peliä mielenkiinnolla. Luostarinen vertaa ottelua ulkoilmapeliin tai johonkin vastaavaan spesiaalitapahtumaan. Lundell hymyilee, että tämähän on pienempi kuin Nordis ja odottaa illan erilaista kokemusta.

Kun kuuma ja aurinkoinen päivä on kääntynyt pimeäksi illaksi, tulevan ottelun voi huomata autoletkasta, joka jonottaa parkkitaloon.

Mitään suuren urheilujuhlan tuntua ei ulkona aisti, mutta hallin pihassa ensimmäisenä katse kiinnittyy yllättävään hahmoon. Mieheen, joka on pukeutunut Helsingin IFK:n paitaan ja Coyotesin lippalakkiin. Paidan selässä on nimi Lundell.

Voisiko hän olla Suomesta?

Ei ole. Hän on paikallinen ja kertoo olevansa nimeltään Michael Pappas.

Asuvalinnan perusteella hänen täytyy todella tietää jääkiekosta.

Näin on.

Michael Pappas on Coyotesin kova kannattaja.

Michael Pappas on Coyotesin kova kannattaja. Kuva: Tommi Koivunen

Pappas kertoo ostaneensa Lundellin paidan kolme vuotta sitten Suomesta ja sanoo olevansa "draft-nörtti". Lundell oli tuolloin varausikäinen pelaaja.

Suomessa hän on käynyt viimeksi pari viikkoa aiemmin ja vieraillut samalla ensi kertaa Nokia-areenassa.

- Olen kova Coyotesin fani, mikä on ollut hankalaa aikojen saatossa. Alkuajat keskustassa olivat hienoja, mutta uuteen halliin oli mahdotonta mennä. Luovutin, mutta olen pysynyt kovana lätkäfanina.

Pappas osoittaa laajan tietämyksensä suomalaiskiekosta ja nauraa, että halliasia on edennyt kuin Helsinki Garden.

Uutta NHL-hallia on suunniteltu Mullett Arenan tapaan Tempeen. Pappasin mielestä uudelle areenalle suunniteltu paikka olisi loistava ja täyttäisi myös Coyotesin pelit.

- Alkuperäisistä kausikortin omistajista 85 prosenttia asui kymmenen kilometrin säteellä keskustan hallista. Glendaleen oli iltapäivisin täysi mahdottomuus mennä. Tempe ja uudelle areenalle suunniteltu paikka ovat erinomaisia.

Mullett Arena sijaitsee yleisurheilukentän vieressä.

Mullett Arena sijaitsee yleisurheilukentän vieressä. Kuva: Tommi Koivunen

Seisomakatsomolta näyttävä

Seisomakatsomolta näyttävä "opiskelijapääty", jossa ihmiset kuitenkin istuivat ottelussa. Kuva: Tommi Koivunen

Show ennen peliä ei ole erityinen. Jumbotronilla nähdään Coyotesin ex-kiekkoilija, nykyinen mediapersoona Paul Bissonnette, jonka liekitysvideo saa yleisöltä parit naurut muttei varsinaisesti räjäytä pankkia.

Toimittajan näkökulmasta ero on valtava, sillä normaalisti pressiboksit ovat aivan hallin katonrajassa kaukana jäästä. Nyt mediapaikat ovat katsomoiden takana, hallia kiertävällä käytävällä olevilla jakkaroilla pöydän takana. Tässä istutaan aivan katsojien iholla, ja näkyvyys kentälle on välillä haastava, kun edessä istuvat katsojat pomppivat pystyyn.

Millään piippuhyllyllä täällä ei tietenkään istu kukaan.

Nyt kaukalo on huomattavasti lähempänä silmiä, ja tietyt yksityiskohdat erottaa paremmin kuin muualla.

Näitä ovat vaikkapa Floridan Matthew Tkachukin suussa ja poskella jatkuvasti pyörivät hammassuojat ja ilmeet, kun hän antaa vanhalle pelikaverilleen Välimäelle runtua maalin edustalla - ja vähän myöhemmin vielä pari terävää mailaniskua pohkeille ennen ja jälkeen vihellyksen.

Juuso Välimäki taistelee kiekosta Matthew Tkachukin kanssa pelissä Florida Panthersia vastaan.

Juuso Välimäki taistelee kiekosta Matthew Tkachukin kanssa pelissä Florida Panthersia vastaan. Kuva: Joe Camporeale / Reuters

Yleisö innostuu kaikkein eniten pienistä tappelunujakoista. Edellä on Floridaa kannattavien naisten ja miesten nelihenkinen seurue. Toinen naisista mesoaa jatkuvasti ja huutaa Panthersia. Kun Florida tekee ottelun ainoan maalinsa, nainen pomppaa viisi sekuntia sen syntymisen jälkeen pystyyn tajutessaan osuman ja juhlii villisti.

Hän hakee ahkerasti huomiota muilta katsojilta ja hieroo Panthersin onnistumisia ja maalipaikkoja muiden naamalle.

Katsomossa näkyy kaikennäköisiä muitakin paitoja kuin HIFK:n punainen asu. Kaksi Coloradon paitaa Cale Makarin nimellä, Toronto Maple Leafsin paita, Kanadan paita Sidney Crosbyn nimellä, Tre Kronorin paita entisen kojootin Oliver Ekman-Larssonin nimellä ja niin edelleen.

Fanipaitojen kirjoa Coyotesin ja Florida Panthersin välisessä ottelussa.

Fanipaitojen kirjoa Coyotesin ja Florida Panthersin välisessä ottelussa. Kuva: Christian Petersen /AFP / LEHTIKUVA

Päätykatsomosta, vähän eurooppalaistyyppisen kannattajakatsomon tyyppisestä "opiskelijapäädystä" kuuluu ihan hyvällä sykkeellä Let's go Coyotes -kannustushuutoja rumpujen säestämänä.

Katsomossa on jonkin verran tyhjiä paikkoja, etenkin vaihtoaitioiden takana olevassa sivukatsomossa, mikä on tietysti NHL-seuran kannalta noloa näin pienessä areenassa.

Tunnelma erikoisessa miljöössä on tiivis, omaleimainen ja ihan hauska. Ei se tajuntaa kuitenkaan räjäytä ja vaikuttaa vähän valjummalta kuin meno kauden avauspelissä, jossa yleisölle jaettiin takatukkaperuukkeja.

Tunnelma kysyy kuitenkin ihan hyvänä loppuun asti, sillä Coyotes taistelee 3-1-voiton, vaikka Panthers hallitsee peliä pari erää.

Coyotesin ja Starsin välisessä ottelussa katsomot olivatl oppua kohden puolillaan.

Coyotesin ja Starsin välisessä ottelussa katsomot olivatl oppua kohden puolillaan. Kuva: Tommi Koivunen

Mullett-areenassa jaettiin katsojille takatukkaperuukkeja Winnipeg-pelissä.

Mullett-areenassa jaettiin katsojille takatukkaperuukkeja Winnipeg-pelissä. Kuva: Christian Petersen / AFP / LEHTIKUVA

Pari päivää myöhemmin Arizonassa vierailee Dallas.

- Tiedätkö, muistuttaa vähän sellaista Suomen liigahallia, jotain Lappeenrantaa tai Jyväskylää. Mutta ei se minuun vaikuta yhtään mitenkään. Tunnelman voisi luulla olevan tiiviimpi, puolustaja Esa Lindell ennakoi aamujäiden jälkeen.

Illan ottelussa tunnelma on kohtalainen, mutta Dallas menee menojaan ja voittaa lopulta 7-2, mikä tietysti näkyy. Sivukatsomo vaihtoaitioiden takana ei taaskaan ole täynnä, ja loppua kohden se on enää puolillaan. Meteli jää kokonaisuutena pliisummaksi kuin tasaisessa Florida-väännössä.

- Hyvin ne olivat tämän setupin muuten saaneet toimimaan, mutta vähän viileä oli. Tai itse asiassa tosi kylmä. Muuten ei mitään valittamista, Dallasin tähtisentteri Roope Hintz sanoo pukukopissa ottelun jälkeen.

Kylmä tosiaan on. Vaatimattomat vierasjoukkueiden väliaikaiskopit rakennettiin harjoituskaukalon päälle.

- Ihan hyvä oli pelata. Tietty vähän outoa se on, kun on kolmasosa normihallin koosta.

Dallas Stars matkusti Coyotesin vieraaksi marraskuun alussa.

Dallas Stars matkusti Coyotesin vieraaksi marraskuun alussa. Kuva: Joe Camporeale / USA TODAY Sports / Reuters

On tietysti päivänselvää, ettei Coyotesin GM Armstrong ala moittimaan oman seuransa olosuhteita, vaikka joku häntä ärsyttäisikin.

Kysytään silti, miten hän on kokenut alkutaipaleen uudessa hallissa.

- Tämä on ollut erityistä. Meillä on ollut hieno yleisö. Vähän samanlaista kuin Tampereella: uusi hieno halli, ja fanien meininki on sen mukainen. Tämä on pieni halli, mutta uniikki NHL:ssä. Ihmiset haluavat tulla ja nähdä, millaista täällä on. Se on nättiä, Armstrong linjaa.

Jään laatu on yllättänyt Coyotesinkin.

- Siitä emme kauheasti puhuneet emmekä tienneet, kuinka hyvä se on. Näyttää, että se on paras koko liigassa. Se näkyy pelissäkin, joka on todella nopeaa. Aiemmin meillä oli varmaankin huonoin jää NHL:ssä, joten ero on todella suuri.

Coyotesin GM Bill Armstrong.

Coyotesin GM Bill Armstrong. Kuva: Bruce Bennett / Getty Images

Myös Armstrong sanoo, että tunnelma on ollut merkittävästi parempi kuin Coyotesin vanhassa kotihallissa.

- Tämä on halli, jossa ei ole huonoa istumapaikkaa. Ihmiset ovat tästä niin innoissaan, että moni tulee muualta kuten Calgarysta tai Edmontonista vierailulle näkemään, millainen tämä nyt oikein on.

- Me olemme myös kovaa töitä tekevä ja inhottava vastustaja. Meitä vastaan ei ole kivaa tulla pelaamaan.

Tästä kaikesta on jotenkin hankala muodostaa mitään rajua mielipidettä.

Ei se liigan kannalta kuitenkaan hyvältä näytä, että pelejä pelataan näin pienessä mökissä. Vielä heikompaa on, ettei tämäkään häkki ole ollut täynnä. Kolme vuotta on myös todella pitkä aika.

Tässä ja nyt Mullett Arena tuntui kuitenkin omalla tavallaan virkistävältä vaihtelulta - NHL:ää täysin poikkeuksellisissa oloissa. Sellaisissa, joista monet tähdet ovat liigaan ponnistaneet.

Ilta Sanoma
dimanche 20 novembre 2022 11:21:00 Categories: Ilta Sanoma Urheilulehti

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.