Ilta Sanoma

Kuva: Ivan Bessedin / IS. Kuvitus: Ville Alén / IS, Annastiina Lehtonen / IS

Olkiluoto 3 on yksi maailman kalleimmista rakennuksista, eikä se vieläkään toimi. Sen sisällä avautuu maailma, joka on kaukana arkitodellisuudesta.

Vain sukat ja kalsarit jäävät päälle.

Sveitsiläisessä voimalassa pitää kuulemma ottaa nekin pois, mutta Suomessa pääsee vähemmällä.

Muut vaatteet sujahtavat vaatekaappiin numero 1202. Säteilyannosta mittaava dosimetri jää toiseen käteen, suojalasit, kaapin avain ja kulkukortti kaulaan roikkumaan.

Sitten astutaan radioaktiivisuutta mittaavaan laitteeseen. Kaiuttimista kuuluva koneääni antaa ohjeita englanniksi. Näytä kulkutunnus. Aseta dosimetri mittauslokeroon. Asetu seisomaan lähelle seinää, oikea käsi syvennykseen. Sitten käännytään ympäri, selkä seinää vasten ja vasen käsi syvennykseen.

Lopulta koneääni kertoo, että mittauslaitteessa seisova henkilö on puhdas ja voi jatkaa matkaansa kohti pukuhuonetta, jossa päälle puetaan valkoiset haalarit, tossut ja kypärä.

Olkiluoto 3:n reaktorirakennukseen sisään pääsemiseen vaadittavan vaivan rinnalla lentokentän turvatarkastus on kuin K-kauppaan marssisi.

Olkiluoto 3:n henkilökunnan käyttämiä säteilyannosmittareita numeroiduissa hyllyissään.

Olkiluoto 3:n henkilökunnan käyttämiä säteilyannosmittareita numeroiduissa hyllyissään. Kuva: Ivan Bessedin

Säteilymittauksen jälkeen laitoksen työntekijät ja vierailijat vetävät päälleen valkoiset haalarit, tossut ja kypärän. Kypärän väri kertoo, millä asialla sitä käyttävä henkilö on.

Säteilymittauksen jälkeen laitoksen työntekijät ja vierailijat vetävät päälleen valkoiset haalarit, tossut ja kypärän. Kypärän väri kertoo, millä asialla sitä käyttävä henkilö on. Kuva: Ivan Bessedin

Ydinvoimalle puhaltaa nyt suotuisa tuuli. Suotuisampi kuin pitkään, pitkään aikaan, sanoo Lappeenrannan yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen.

- Se on aivan poikkeuksellista. En muista, koska viimeksi olisi ollut tällainen tilanne.

Oli lähellä, ettei Suomeen ryhdytty rakentamaan viidettä ydinreaktoria jo 1980-luvun lopussa. Perusvoiman maaliskuussa 1986 jättämä lupahakemus tuhannen megawatin voimalasta oli hyvin pohjustettu.

Hakemuksen käsittely jäädytettiin pian, sillä jo kuukautta myöhemmin Tsernobylin ydinvoimalassa tapahtunut onnettomuus käänsi asenteet päälaelleen: ydinvoima oli nyt riski, ei mahdollisuus.

Uutta voimalaa puuhanneet Teollisuuden Voima ja Imatran Voima yrittivät uudestaan vuonna 1991. Alustavan aikataulun mukaan voimala olisi voitu ottaa käyttöön loppuvuodesta 1998.

Hanke kaatui eduskunnassa kaksi vuotta myöhemmin äänin 107-90.

Seuraavaa yritystä saatiin odottaa vuoteen 2000, jonka marraskuussa Teollisuuden Voima jätti hakemuksen uudesta ydinvoimalasta. Tätä voimalaa, Olkiluoto 3:a, odotetaan vielä tänäkin päivänä.

Kuva: Lehtikuva, Eriika Ahopelto

Voimala on valmis ja tuottanutkin sähköä valtakunnan verkkoon maksitehollaan, 1600 megawatilla. Sitä ei kuitenkaan ole vielä otettu kaupalliseen käyttöön, sillä joitain koekäytön testivaiheita on vielä suorittamatta. Tällä hetkellä asiaa hidastaa turbiinilaitoksessa sijaitsevien syöttövesipumppujen juoksupyörien rikkoutuminen ja rikkoutumisen syyn selvittäminen.

Hyvärisen mukaan ulkopuolisen on todella hankala arvioida, kuinka pitkän viivästyksen viimeisin vastoinkäyminen aiheuttaa. Se riippuu muun muassa siitä, voiko juoksupyöriä korjata.

- Veikkaan, että se kestää kuukausia. Ne eivät ole sellaisia, että muottiin kaadetaan terästä ja valmista syntyy, kun kopistellaan hiekat pois. Ei näitä K-Raudasta saa, eikä ole varastoa, josta korvaava osa voitaisiin ottaa.

- Olkiluoto 3 on jo viivästynyt merkittävästi. Se lisä, mikä tästä tulee, on pieni suhteessa siihen, miten paljon ollaan muutenkin myöhässä. Toisaalta kuukausi on pitkä aika, kun kelit kylmenevät ja sähkön hinta heiluu.

TVO ei ole toistaiseksi kertonut arviota siitä, miten pitkään koekäytössä paljastuneen vian korjaamisessa kestää.

YDINVOIMAHANKKEEN venyminen parikymmenvuotiseksi taipaleeksi johtuu monista eri syistä. Niitä ovat muun muassa turvallisuusstandardien päivittäminen nykyaikaa vastaavaksi ja viranomaisten tiukka laadunvalvonta. Lisäksi Olkiluoto 3 on uudenlainen, EPR-tyyppinen painevesireaktorilla toimiva voimala.

Professori Hyvärinen nostaa esiin myös sen, että moni asia on muuttunut 1980-luvusta, jolloin Euroopassa rakennettiin viimeksi ydinvoimaloita.

Kuva: Ivan Bessedin

Tuolloin suuret teollisuusyritykset rakensivat hieman kärjistäen "omalla porukalla". Esimerkiksi Saksassa ydinvoimaa urakoi Siemens AG konserniin kuuluvine tytäryhtiöineen. Siemensin turbiinitehdas teki turbiinit ja mukana oli muutama iso alihankkija: saksalainen lämmönvaihdintehdas, saksalainen pumpputehdas, terästehdas Mannheimista.

Saksalaiset yritykset tekivät siis työtä saksalaiselle asiakkaalle saksalaisen viranomaisen valvonnassa.

Kun Olkiluoto kolmosta ryhdyttiin tekemään, kaikki siihen liittyvä dokumentaatio oli kaikille osapuolille vieraalla kielellä, eli englanniksi.

- Työstä vastasi ranskalais-saksalainen konsortio, mutta tarjousasiakirjat olivat englanniksi, sopimus englanniksi ja suomalaiset viranomaisvaatimuksetkin oli käännetty englanniksi, Hyvärinen taustoittaa.

Tälläinen on Olkiluoto 3:n syöttövesipumpun juoksupyörä. Laitoksen koekäytön valmistumista viivästyttää nyt juoksupyöristä löytyneiden säröjen syntymekanismin selvittäminen.

Tälläinen on Olkiluoto 3:n syöttövesipumpun juoksupyörä. Laitoksen koekäytön valmistumista viivästyttää nyt juoksupyöristä löytyneiden säröjen syntymekanismin selvittäminen. Kuva: TVO

Kolmosen turbiinihalliin ei päästetä vierailijoita selvitystyön aikana, mutta reaktorirakennukseen pääsee. Pääsee, mutta helppoa se ei ole, kuten ei pidä ollakaan.

Rakennuksen sisällä avautuu maailma, joka poikkeaa täysin maallikon arkitodellisuudesta.

Seinissä ja katossa risteilee järjetön määrä putkia, venttiileitä, kytkimiä ja kaapeleita. Joka ikisen laitteen ja oven kyljessä on pieni muovikyltti, johon painettu numeroyhdistelmä kertoo tarkalleen, mistä laitteesta tai ovesta on kyse, mihin järjestelmään se kuuluu ja missä se sijaitsee. Erilaisia järjestelmiä, esimerkiksi ilmastointi, on noin 300. Niistä iso osa liittyy voimalan turvallisuuteen.

Ei ihme, että rakentamisessa on kestänyt, sillä jokainen laite on hyväksytetty Säteilyturvakeskuksessa.

Laitos huokuu teollista tunnelmaa, mutta se on samalla ristiriitainen, sillä sana teollisuus tuo mieleen savupiiput, hajut, rasvan ja lian. Kolmosen sisällä ei tuoksu miltään ja kaikkialla on kiiltävän puhdasta maalattuja betonilattioita, seiniä, portaita ja kaiteita myöten.

Se johtuu säteilyturvallisuudesta. Säteily ei tartu pintoihin, mutta pinnoilla lepäävään pölyyn se tarttuu.

Reaktorin suojakuvun sisälle kuljetaan ilmalukon kautta.

Reaktorin suojakuvun sisälle kuljetaan ilmalukon kautta. Kuva: Ivan Bessedin

Reaktorihallin katto kohoaa 60 metriin. Kattonäkymää hallitsee oranssi nosturi, joka kykenee kuljettamaan 320 tonnin taakkoja.

Reaktorihallin katto kohoaa 60 metriin. Kattonäkymää hallitsee oranssi nosturi, joka kykenee kuljettamaan 320 tonnin taakkoja. Kuva: Ivan Bessedin

Sokkeloisten käytävien, valtavien teräsovien ja kolisevien portaikkojen päässä odottaa kupera seinä ja ja jälleen yksi teräsovi. Tämä ovi vie ilmalukkoon, jonka kautta siirrytään reaktorirakennuksen kahden betonisen suojakuoren sisäpuolelle.

Ulompi suojakuori suojaa reaktori ulkoista uhkaa vastaan. Se kestää vaikka matkustajakoneen törmäyksen. Sisempi suojakuori suojaa ulkomaailmaa reaktorilta, säteilyltä, lämmöltä ja paineelta.

Oven takana aukeaa huone, jonka jatkuva mekaaninen humina saa korvat soimaan. Humina ei taukoa silloinkaan, kun reaktori on pysähdyksissä.

Reaktorihallin kutsuminen halliksi on vähättelyä. Katto on 60 metrin korkeudessa. Ylhäällä 320 tonnin kuorman liikutteluun kykenevä nosturi on kuin luolansa katossa väijyvä, myyttinen peto.

Lattiaan painettu oranssi teksti kertoo, että nyt ollaan korkean riskin alueella. Riskinä on etenkin se, että reaktorialtaaseen ja siten ydinvoimalan prosessiin putoaisi vierailijan mukana jokin esine. Se voisi haitata prosessia.

Varoitustekstin vieressä seisoo oranssi kaide, jonka takana on 12 metrin syvyinen vesisammio. Se on peitetty kiiltävillä betonilevyillä.

Vesisammiossa makaa voimalan paineastia. Sen sisällä on reaktorin sydän, joka koostuu säätösauvoista ja polttoainenipuista.

Näiden kiiltävien betonikansien alla sijaitsee valtava vesisammio ja reaktorin ydin.

Näiden kiiltävien betonikansien alla sijaitsee valtava vesisammio ja reaktorin ydin. Kuva: Ivan Bessedin

Olkiluoto 3 on yksi maailman kalleimmista rakennuksista. Hankkeen arvioidaan maksaneen kaikkiaan noin kymmenen miljardia euroa.

Kärkikymmenikköön mahtuu muitakin valmistuvia ydinvoimaloita: Olkiluodon ranskalainen sisarvoimala Flamanville 3 (2023), Akkuyun ydinvoimala Turkissa (2023), Plantgen ydinvoimala Yhdysvaltojen Georgiassa (2023), fuusioenergian koelaitos ITER (2025) ja Hinkley Point C -ydinvoimala Englannin Somersetissä (2027). Kaikista kalleimman rakennuksen paikkaa pitää Saudi-Arabian Mekan suurmoskeijahanke.

Kymmenellä miljardilla saatiin erittäin monimutkainen vedenkeitin.

Olkiluodon kolmosreaktorin polttoaineena toimivan uraanin atomiytimet halkeavat ydinreaktiossa, jolloin syntyy valtava määrä lämpöenergiaa. Sillä lämmitetään paineistettua, radioaktiivista vettä yli 300 asteeseen.

Vesi kuumentaa erillään olevan, puhtaan veden höyryksi. Höyry pyörittää turbiinia ja se taas generaattoria, joka tuottaa sähköä.

Ulos päästäkseen täytyy suorittaa samat rituaalit kuin sisään tullessa. Viimeinen teräsovi sulkeutuu takana ja edessä aukeaa koruton teollisuusalue.

Pelkän ulkonäön perusteella ei uskoisi, että täällä tuotetaan tulevaisuudessa yli 10 prosenttia Suomen sähköntuotantokapasiteetista.

Milloin, jää edelleen mysteeriksi.

Ulkoa päin katsottuna Olkiluoto 3 voisi olla melkeinpä mikä tahansa teollisuuslaitos.

Ulkoa päin katsottuna Olkiluoto 3 voisi olla melkeinpä mikä tahansa teollisuuslaitos. Kuva: Ivan Bessedin

Ilta Sanoma
samedi 19 novembre 2022 09:30:00 Categories: Ilta Sanoma Taloussanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.