Ilta Sanoma

19-vuotias Kia päätyi epäonnisen illanvieton päätteeksi yhdeksi luvuksi rumiin tilastoihin, ja nyt hänen äidillään on tärkeä viesti kaikille.

Minna Lehti muistaa hyvin, miltä Kia näytti nähdessään tämän viimeistä kertaa.

Hänen 19-vuotias esikoisensa oli kasvanut pienestä tuittupäisestä tytöstä herkäksi nuoreksi naiseksi. Juuri silloin Kiassa näkyivät molemmat puolet vahvasti yhtä aikaa.

Kasvoilla oli päättäväinen ilme, hiukset olivat takussa. Sellainen Kia oli: jos häntä ei huvittanut harjata hiuksiaan, hän ei harjannut. Toisinaan Kia taas tälläsi itsensä päästä varpaisiin.

Äiti katsoi eteisessään seisovaa tytärtään ja mietti, miten ihanalta tämä näyttää juuri sellaisena kuin on. Ennen oven sulkeutumista he halasivat, kuten tapana oli aina erotessa ja tavatessa.

- Kia sanoi: "Äiti, olet hirveän rakas", Minna muistelee.

- Minulla oli kova kiire töihin, mutta ehdin hopussa vielä sanoa: "Muista, että rakastan sinua tosi paljon. Sinä olet minun elämäni." Ja Kia vastasi: "Äiti, niin sinäkin minun."

Sen jälkeen Kia lähti äitinsä kotoa Nummelasta omaan uuteen asuntoonsa Espooseen, eikä Minna nähnyt häntä enää koskaan.

Äiti (vas.) ja tytär olivat hyvin läheiset.

Äiti (vas.) ja tytär olivat hyvin läheiset. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

Mikään ei valmistanut siihen, mitä hän noin vuorokausi myöhemmin joutuisi kohtaamaan täysin yllättäen.

Kia oli kuollut, ja äiti sai tietää sen ensimmäisenä Facebookista.

Minna Lehti tuli äidiksi 21-vuotiaana. Kia syntyi Minnan ja hänen entisen avomiehensä esikoiseksi. Kolme vuotta myöhemmin syntyi pikkusisko.

Vanhemmat erosivat. Myöhemmin syntyi Kiaa 8 vuotta nuorempi pikkuveli uudesta suhteesta. Minna jäi lopulta lasten yksinhuoltajaksi.

- Arkemme oli hyvin tavallista. Kävin töissä, tulin kotiin ja tein ruokaa. Normaalia elämää kaikkine iloineen ja suruineen.

Kun Kia oli vauva, Minnasta tuntui, ettei tämä nukkunut koskaan.

- Kävelin vaunujen kanssa kylänraitilla ja yritin saada Kiaa nukkumaan samalla, kun hän huusi kuin syötävä.

Äiti keksi asetella tyynyn tyttären alle. Itku lakkasi hetkessä, kun pikkuinen näki ympärilleen.

- Sanoin hänelle: "Miksi et nuku lapsi, ehdit katsoa tätä maailmaa myöhemminkin."

Mutta Kialla oli kiire nähdä ja kokea elämän ensimetreiltä lähtien.

Vilkas tyttö ei pysynyt paikoillaan hetkeäkään. Hänellä oli myös vankka oikeudenmukaisuuden taju. Kun lähikaupassa luokkakaverit pilkkasivat kehitysvammaista lasta, Kia läksytti heitä kaikkien kuullen. Temperamenttinenkin hän oli, kuten äitinsäkin, ja sanan säilä iski toisinaan rajusti.

Samalla Kia oli suunnattoman herkkä lapsi, jolle eläimet olivat kaikki kaikessa.

- Minusta tuntui jatkuvasti siltä, että Kia etsi paikkaansa tässä maailmassa. Olen jälkikäteen miettinyt, että aivan kuin hän olisi itse jotenkin aavistanut, että hänen aikansa täällä on lyhyt.

- Kia oli todella tunteellinen. Hän toi aina kaikki tunteet esiin, oli kyseessä sitten viha, suru, rakkaus tai onni.

- Kia oli todella tunteellinen. Hän toi aina kaikki tunteet esiin, oli kyseessä sitten viha, suru, rakkaus tai onni. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Koulussa Kia pärjäsi hyvin, ja hänellä oli aina paljon ystäviä. Pikkuiset, kuten Kia sisaruksiaan nimitti, olivat isosiskolle äärettömän rakkaita.

Minna kokee, että kaikki sujui hyvin Kian teini-ikään asti.

- Huomasin Kiassa muutoksen siinä vaiheessa, kun pojat tulivat kuvioihin kahdeksannella luokalla.

Poikaystäviä tuli ja meni, ja Kia oli aina rakastunut korviaan myöten. Kun suhteet päättyivät, se oli tytölle maailmanloppu.

- Hän koki suurella tunteella kaikki suhteensa ja antoi kaikkensa.

Välillä Minna huolestui tyttärensä kiivaista liikkeistä ja yritti keskustella tämän kanssa. Hän ajatteli kaiken liittyvän normaaliin murrosiän kapinointiin. Tilanne laantui, kun Kia alkoi seurustella mukavan pojan kanssa. Hetken aikaa oli seesteistä.

Ennen kuolemaansa Kia kävi kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimuksissa, mutta tuloksia hän ei koskaan ehtinyt kuulla.

Ennen kuolemaansa Kia kävi kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimuksissa, mutta tuloksia hän ei koskaan ehtinyt kuulla. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

Sitten loppuvuodesta 2017 Kian hyvä ystävä kuoli yllättäen. Pian tuli myös ero poikaystävästä, mikä tuntui romahduttavan Kian maailman täysin.

Samassa rytäkässä Kia päätti muuttaa pois äidin luota Nummelasta omilleen Espooseen. Alkoivat ongelmat, joiden kanssa äiti ja tytär taistelivat Kian elämän loppuun asti.

Näihin aikoihin Minna sai tietää tyttärensä alkaneen käyttää huumeita. Selvisi, että ensimmäiset kannabiskokeilut olivat tapahtuneet noin 15-vuotiaana.

- Minulla ei ole varsinaista tietoa, mistä huumeidenkäyttö lähti. Kialla oli tapana viettää aikaa vanhempien ihmisten seurassa, mistä väänsimme usein kättä. Uskon, että hän haki heiltä hyväksyntää.

Äiti yritti auttaa tytärtään kaikin keinoin. Kovemmista huumeista Minna ei tiennyt mitään. Nyt hän ajattelee, ettei tahtonut myöntää itselleen, kuinka paha tilanne todella oli.

- Kialla oli bentsojen (bentsodiatsepiini) riippuvuus. Jälkeenpäin ymmärsin, että se oli Kian koetinkivi.

-?On aivan hirvittävää, miten paljon ihmiset syyllistävät huumeidenkäyttäjien vanhempia. Ajatellaan aina, että perheessä on ollut pakko olla vikaa. Se on aivan turhaa, sillä kukaan ei voi syyllistää minua niin paljon kuin itse tunnen syyllisyyttä kaikesta.

-?On aivan hirvittävää, miten paljon ihmiset syyllistävät huumeidenkäyttäjien vanhempia. Ajatellaan aina, että perheessä on ollut pakko olla vikaa. Se on aivan turhaa, sillä kukaan ei voi syyllistää minua niin paljon kuin itse tunnen syyllisyyttä kaikesta. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Äiti ja tytär pitivät yhteyttä päivittäin. Jos äiti soitti, kun Kia oli ystäviensä kanssa, Kia laittoi puhelimen kaiuttimen päälle ja huusi: "Hei kaikki, täällä on äitini!"

Muisto naurattaa Minnaa, sillä monestihan teini-ikäiset häpeävät vanhempiaan.

- Kia sanoi usein, että vaikka äiti on äiti, hän on myös paras ystäväni.

Vuosien varrella Minna yritti auttaa tytärtään monta kertaa. Nuorempana Kia kävi nuorisopsykiatrilla, sillä hän kärsi ahdistuneisuushäiriöstä ja masennusoireista. Äiti ei tiennyt, mikä oli Kian omaa luonnetta, mikä sairautta ja mikä huumeiden aiheuttamaa.

- Äitinä totuin siihen, että Kian mielialat vaihtelivat rajusti päivästä toiseen. Yhtenä päivänä hän saattoi kulkea pää pilvissä ja olla maailman onnellisin. Seuraavana päivänä hän oli maansa myynyt.

Minna uskoo Kian alkaneen käyttää huumeita lääkitäkseen pahaa oloaan.

- Uskon, että Kia tahtoi hirveästi olla onnellinen. Hän näytti ulospäin onnelliselta, mutta loppujen lopuksi hän oli epätasapainossa oleva nuori.

Kialla epäiltiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hieman ennen kuolemaansa Kia oli pyytänyt äitiä mukaan lääkäriin kuulemaan tulokset. Kuoleman jälkeen Minnaa ei mahdollinen diagnoosi kiinnostanut.

- Uskon, että hänellä kyllä oli jotain, sillä hänen käytöksensä oli niin nollasta sataan.

Äiti uskoo, että Kia yritti lääkitä huumeilla epävakaata oloaan.

Äiti uskoo, että Kia yritti lääkitä huumeilla epävakaata oloaan. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

- Sanoin Kian hautajaisissa papille, että jonain päivänä minä vielä kerron Kian tarinan.

- Sanoin Kian hautajaisissa papille, että jonain päivänä minä vielä kerron Kian tarinan. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Marraskuun 2017 lopulla Kia suostui lähtemään päihdekuntoutukseen. Kia oli hoidossa kaksi kuukautta, kunnes hän ilmestyi äitinsä oven taakse.

Minna kertoo olleensa silloin jo aivan turta tyttärensä tilanteeseen, johon mikään ei tuntunut auttavan.

- Mietin, että mitä minä enää tälle voin?

Kian omahoitaja soitti Minnalle. Hän oli yllättynyt Kian päätöksestä ja ehdottomasti sitä mieltä, että Kia oli saatava takaisin hoitoon.

- Minulle sanottiin, että koita puhua Kialle, että tämä palaisi takaisin. Sanoin, että se on aivan sama, mitä minä enää tässä kohtaa sanon, kun hän on päättänyt, että jokin asia on näin, sehän on näin. Siinä ei ollut enää keskusteluvaraa.

Kyllä hän silti yritti. Tytär lupasi harkita asiaa, mutta siihen se jäi. Hoitaja lausui puhelimessa sanat, jotka Minna muistaa ikuisesti.

- Hän sanoi, että: "Joskus pitää tehdä elämän vaikeita päätöksiä ja ehkä on parempi, että päästät Kiasta irti ja nostat seinän väliinne pystyyn." Vastasin, että minä en tule koskaan päästämään irti tai luovuttamaan lasteni suhteen.

Minna sanoo silti ymmärtävänsä vanhempia, jotka noudattavat hoitajan ohjetta.

- Kia oli aina minua kohtaan hyvä. Hän ei esimerkiksi koskaan varastanut minulta, mitä olen kuullut joidenkin huumeidenkäyttäjien tekevän.

Kian vakava huumeongelma ei ehtinyt kestää kauaa, ja hänen äitinsä haluaakin muistuttaa, että hengenvaarallisia aineita käyttäessä yksikin kerta voi tappaa.

Kian vakava huumeongelma ei ehtinyt kestää kauaa, ja hänen äitinsä haluaakin muistuttaa, että hengenvaarallisia aineita käyttäessä yksikin kerta voi tappaa. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

Vain päivää ennen kuolemaansa Kia sanoi äidilleen, että tahtoisi muuttaa takaisin äitinsä luo asumaan.

- Kia sanoi, ettei hän enää jaksanut niitä piirejä, joissa liikkui.

Reilu vuorokausi tämän keskustelun jälkeen Minna luki Facebookista tyttärensä kuolemasta.

Oli lauantai 28. heinäkuuta vuonna 2018. Kello oli 11.55, kun Minna avasi Facebookin. Yhtäkkiä hänen silmiensä eteen hyppäsi teksti: "Lepää rauhassa, Kia." Sen oli kirjoittanut Kian poikaystävä. Ei kuvaa, pelkkä teksti vain.

Minna tuijotti tekstiä. Hän ei pystynyt ymmärtämään lukemaansa. Julkaisussa oli kuolin- ja syntymäpäivä. Jälkimmäinen ei täsmännyt tyttären syntymäpäivän kanssa ja Minna ajatteli, että kyseessä oli joku toinen samana vuonna syntynyt Kia.

- Ensimmäiset ajatukseni olivat, kuka Kia? Miksi minun Kiani ei ole kertonut, että tuntee jonkun toisen samannimisen Kian. Sitten ajattelin, että kyseessä on varmaan koira. Aivoni eivät pystyneet käsittää lukemaani.

Minna tarttui puhelimeen ja yritti soittaa Kialle. Puhelin oli kiinni. Hän soitti kerta toisensa jälkeen vastausta saamatta. Sitten hän soitti Kian poikaystävälle.

- Hän sanoi vain: "Minna, yritin..." Kysyin, että mitä yritit. Hän vastasi: "Minä yritin. Poliisit sanoivat, etten saa..."

- Sen jälkeen aloin huutaa. Huusin aivan täysiä. Huusin poikaystävälle, että hän on sairas ja etten anna hänelle ikinä anteeksi. Kysyin häneltä, miksi hän tahtoo satuttaa minua niin ja löin luurin korvaan.

Puhelun jälkeen Minna seisoi jalat täristen parvekkeellaan. Tämä on sairas pila. Pakko olla. Ei tällaista voi tapahtua. Ajatukset pyörivät kehää päässä.

Kun pihaan kaarsi poliisiauto, Minna räjähti. Sen jälkeen hän muistaa enää pätkiä sieltä täältä. Itsensä juoksemassa pihalle. Huutamassa poliiseille, ettei heillä ole oikeutta tulla hänen luokseen. Itsensä yrittämässä koko kehonsa voimin estää poliiseja pääsemästä asuntoon sisälle.

Minnan vanhemmat saapuivat paikalle. Hänelle soitettiin ambulanssi.

Nyt runsaat neljä vuotta tapahtumien jälkeen Minna istuu kerrostaloasuntonsa keittiössä. Pöydällä on mustavalkoinen valokuva Kiasta ja sen edessä kynttilä.

- Sanoin Kian hautajaisissa papille, että jonain päivänä minä vielä kerron Kian tarinan.

Minna toivoo, että Kian tarina tavoittaa sekä nuoret että heidän vanhempansa.

- Olen kokenut valtavaa häpeää. En olisi ikinä osannut ajatella, että meille olisi voinut käydä näin. Aina sitä luulee, että nämä ovat vain tarinoita, joita luetaan lehdestä. Kukaan ei ikinä ajattele, että oma lapsi voisi kuolla huumeisiin.

- Kun puhutaan huumeisiin kuolleista, ihmiset ajattelevat, että kyseessä on nisti, joka vetää hihaan joka päivä. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että ei tarvitse olla edes narkomaani. Kun puhutaan huumeisiin kuolleesta, kyseessä voi olla vaikka se yksi ja ainut kerta ja erehdys.

Lehden mukaan se, mitä Kialle kävi, on täydellinen esimerkki siitä, kuinka nuoret ovat naiiveja.

- Nuoret aina ajattelevat, että jos he joutuvat pulaan, joku auttaa heitä. Tämä on oiva esimerkki siitä, että jos jotain tapahtuu, kukaan ei auta.

Ensimmäisen vuoden Kian kuoleman jälkeen Minna Lehti eli kuin sumussa. Vasta kaksi vuotta kuoleman jälkeen hän alkoi ymmärtää, ettei lapsi enää koskaan soita hänelle. -?Saatoin monesti alkaa näppäillä Kian numeroa, kunnes muistin, että ei ole mitään paikkaa, minne soittaa.

Ensimmäisen vuoden Kian kuoleman jälkeen Minna Lehti eli kuin sumussa. Vasta kaksi vuotta kuoleman jälkeen hän alkoi ymmärtää, ettei lapsi enää koskaan soita hänelle. -?Saatoin monesti alkaa näppäillä Kian numeroa, kunnes muistin, että ei ole mitään paikkaa, minne soittaa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Minna pitelee paperinivaskaa, joka pysyy kasassa muutaman niitin avulla. Kyseessä on poliisin raportti Kian kuolinillan tapahtumista.

Hän lukee ääneen ja katsoo välillä pöydällä olevaa Kian kuvaa.

- Hätäkeskus sai ilmoituksen menehtyneestä naisesta Espoon Leppävaarassa, Minna aloittaa.

Raportista selviää, että Kia ja hänen 17-vuotias poikaystävänsä olivat tavanneet Espoon kauppakeskus Sellossa 38-vuotiaan parhaillaan korvaushoidon piirissä miehen. Kolmikko oli suunnannut Kian asuntoon viettämään iltaa.

38-vuotias mies kertoi poliiseille nähneensä Kian juovan illan aikana runsaasti nestemäistä metadonia. Raportissa asiaa ei sen enempää avata, mutta nestemäistä metadonia käytetään korvaushoidossa ja asiakkaat saavat sitä myös mukaansa.

- Uskon, että Kia on ollut niin sekaisin, ettei hän ole ymmärtänyt, mitä juo.

Kia on mennyt illan aikana tajuttomaksi. Aikuinen mies ja poikaystävä ovat yrittäneet herättää Kiaa siinä onnistumatta.

- XX (38-vuotias mies) on ehdottanut ambulanssin soittamista, mutta miehet ovat luopuneet ideasta. He ovat varmistaneet, että Kian hengitystiet ovat auki, Minna lukee papereista.

Mutta Kia ei enää koskaan herännyt.

- Äiti, olet hirveän rakas, Kia sanoi viimeisellä kohtaamisella.

- Äiti, olet hirveän rakas, Kia sanoi viimeisellä kohtaamisella. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

Aamulla miehet löytävät Kian elottomana ja raahaavat tämän suihkuun siinä toivossa, että nuori nainen virkoaa. Sen jälkeen he hakevat apua naapurista, ja vasta naapuri soittaa hätäkeskukseen.

Silloin oli jo liian myöhäistä.

Ruumiinavauksessa Kian elimistöstä löytyi nestemäistä metadonia ja Ksalol-nimistä bentsodiatsepiini-johdannaista lääkettä. Tajuttomuuden aikana Kia oli niellyt mahanestettä, josta on aiheutunut hänelle välitön keuhkokuume.

Kuolinsyyksi on merkitty tapaturma.

Metadonin käyttö tuli Minnalle täytenä yllätyksenä. Hän tiesi, että Kia käytti kannabista ja bentsoja. Kun Kian ruumiinavausraportti valmistui, Minna odotti kauhulla, selviääkö sieltä vielä muita aineita. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Kian kuoleman jälkeen Minna on lukenut tämän päiväkirjoja. Tytär pohti elämäänsä tuttuun ailahtelevaan sävyyn, välillä täynnä intoa, toisinaan epätoivoa.

- En ollut oikeasti tajunnut sitä, kuinka paha olo Kialla oli.

Missään vaiheessa Kia ei halunnut kuolla. Aina hän löysi toivon kipinän.

Ennen hautajaisia Minna löysi eräästä Kian vihkosta pysäyttävän sivun. Kia oli suunnitellut omat hautajaisensa. Lappu oli kirjoitettu vain pari päivää hyvän ystävän kuoleman jälkeen, puoli vuotta ennen Kian omaa kuolemaa.

Minna piti huolen siitä, että suunnitelmat toteutuivat.

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Minna Lehdelle on tärkeää, että Kian haudalla palaa aina kynttilä. Haudalla oleva valokuva vaihdetaan säännöllisesti.

Minna Lehdelle on tärkeää, että Kian haudalla palaa aina kynttilä. Haudalla oleva valokuva vaihdetaan säännöllisesti. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Minna on onnellinen siitä, että viimeinen kohtaaminen oli lämmin.

- Kun Kia lähti täältä perjantaina, hän tiesi, kuinka rakas hän on minulle ja muulle perheelle. Se on minulle aivan mielettömän iso juttu. Hänen ei ainakaan tarvinnut kuolla niin, että hän olisi tuntenut itsensä hylätyksi.

Jos yksikin ihminen saa apua tai lohdutusta Kian tarinasta, se on kerrottava, Minna ajattelee. Hänestä mediassa kerrotut tarinat huumehelvetistä selviytymisestä ovat hienoja esimerkkejä, mutta eivät koko totuus.

- Se saattaa luoda nuorille kuvaa siitä, että kyllähän minäkin selviän, jos käytän huumeita. Entä sitten kun se sama nuori tuodaan teho-osastolle huumeiden yliannostuksesta?

- Yksi virhe voi maksaa hengen. Minä ja läheiseni maksamme koko loppuelämämme kovaa hintaa Kian yhdestä virheestä. Suru on aina läsnä.

- Ja nuorille haluan sanoa: soittakaa se ambulanssi. Ei ensihoitajia kiinnosta mikään muu kuin se, että he haluavat pelastaa ihmishengen.

Helsingissä, Turussa ja useilla muilla paikkakunnilla vietetään tiistaina 8. marraskuuta huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuksia. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Kia ei kuollessaan joutunut ajattelemaan, ettei kukaan välitä hänestä. Minna-äiti teki tyttärelleen selväksi, ettei hylkäisi tätä koskaan.

Kia ei kuollessaan joutunut ajattelemaan, ettei kukaan välitä hänestä. Minna-äiti teki tyttärelleen selväksi, ettei hylkäisi tätä koskaan. Kuva: Minna Lehden kotialbumi

Euroopan huumeraportin mukaan Suomi johtaa huolestuttavaa tilastoa: Suomessa huumeisiin kuolee suhteessa eniten alle 25-vuotiaita, kun verrataan kaikkia EU-maita sekä Turkkia ja Norjaa.

Vuonna 2020 Suomessa kuoli huumeisiin Tilastokeskuksen mukaan 258 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna etenkin nuorten miesten huumausainekuolemien määrä kasvoi merkittävästi.

Suomessa huumeisiin kuolevien keski-ikä on tulkintatavasta riippuen 32-34 vuotta. Muualla Euroopassa samasta syystä kuollaan keskimäärin 10 vuotta vanhempana.

Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki pitää nuorten huumekuolemissa tapahtunutta kasvua erittäin huolestuttavana. Hän muistuttaa, että huumekuolemat ovat vain jäävuorenhuippu siitä, kuinka paljon nuoret ja alaikäiset huumeita käyttävät.

-?Tämä kertoo siitä, että nuorilla on todella paljon pahoinvointia, Simojoki sanoo ja jatkaa:

-?Jos tapahtuu paljon kuolonkolareita, siihen puututaan herkästi ja asioita aletaan selvittää. Nuorten huumekuolemiin pitäisi myös puuttua samalla tarmolla.

Simojoki sanoo, että nuorten huumekuolemiin on lukemattomia syitä. Suurina syinä hän pitää nuorten huonovointisuutta ja sitä, että nuorilta vaaditaan liikaa monilla elämänalueilla.

- Se aiheuttaa painetta ja ahdistusta. Jos päihteitä on helposti saatavilla, ne voivat tuoda hetkellisen helpotuksen.

- Nyt alkavat myös näkyä pitkän säästölinjan seuraukset ja surullinenkin tulos siitä, mitä tarkoittaa se, että nuoriin ei ole resursoitu riittävästi.

Simojoen mukaan ei ole riittävästi resursseja auttaa huumeita käyttäviä nuoria. Simojoki toteaa, että yleensä nuoret alkavat käyttää entistä kovempia huumeita aiempaa nopeammin ja jopa suoraan.

- On tietenkin olemassa aineita, joiden yliannostukseen voi kuolla jo kokeillessa, mutta yleisempää on se, että nuoret siirtyvät huumeiden satunnaisesta käytöstä kohti mahdollista yliannostuskuolemaa.

Simojoki nostaa esiin myös sen, että huumeisiin suhtaudutaan nykyään entistä lievemmin ja kynnys kokeilla erilaisia huumeita on madaltunut.

- Olemme pusertaneet tämän maan ihmisistä liikaa ulos ja se alkaa näkyä. Nuoret voi huonosti. Päihteet ja huumeet ovat yksi asia, jossa se näkyy.

Nuorten kohdalla Simojoki kokee ehdottoman tärkeäksi sen, että vaikutetaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Hänestä nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa voivat viettää aikaa ja joista olisi saatavilla myös aikuisten tarjoamaan tukea ja turvaa. Kouluissa pitäisi hänen mielestään myös olla paremmat resurssit kohdata nuoria.

-?Liikkuva työ on myös erittäin tärkeää. Nuoret hakeutuvat heikonlaisesti vastaanotolle tai klinikalle. Palvelut pitää viedä nuorten luo.

- Nuorten hoitojärjestelmää tulisi kehittää. On paljon 14-16-vuotiaita, joilla ei ole heille suunnattua vieroitusohjelmaa, vaikka tarvetta tälle nykyään on. On kamalaa, kun he käyvät vieroitusoireita läpi. Rankkojen kokemusten vuoksi he eivät välttämättä enää luota hoitoa tarjoaviin tahoihin ja tule takaisin hoidonpiiriin.

Ilta Sanoma
mardi 8 novembre 2022 07:00:00 Categories: Ilta Sanoma Perhe

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.