Ilta Sanoma

Kuva: Kotialbumikuvia, Emilia Pajunen

Ilta-Sanomat kysyi yhdeksältä ihmiseltä, kuinka paljon he oikeasti tienaavat työssään.

Iida Nummela nauttii työstään eläinten parissa.

Iida Nummela nauttii työstään eläinten parissa. Kuva: Emilia Pajunen

Iida Nummela, 32, karjakko

Bruttopalkka: Noin 2?000 ?

Nettopalkka: Noin 1?637 ?

Karjakko Iida Nummela on työskennellyt maatiloilla säännöllisen epäsäännöllisesti, myös maatalouslomittajana sen jälkeen, kun 11 vuotta sitten valmistui alalle. Väliin mahtuu myös työttömyyttä.

- Ehdin opiskella toisen ammatin ja olen myös rakennusmaalari. Opiskelin omaksi iloksi ja varoiksi, jos vaikka loppuu tämän alan työt, tai jos en pystyisi jostain syystä enää tekemään, kertoo Nummela, joka nauttii eläinten hoitamisesta niin paljon, että kertoo tekevänsä sitä "rakkaudesta työhön".

Nyt hän työskentelee yhden maatilan palveluksessa karjakkona. Työhön kuuluvat muun muassa lehmien lypsäminen, vasikoiden hoitaminen, navetan siivous, muut puhtaanapitotyöt sekä appeen valmistus lehmille.

- Paljon on fyysistä tekemistä: lypsämistä parsinavetassa, nostelua, työntämistä ja kolaamista. Koska olen karjakko, teen vain karjaan liittyviä töitä mutta tarvittaessa osallistun muihinkin maataloustöihin.

Työvuorot vaihtelevat kolmen viikon sykleissä. Yhdellä viikolla Nummela käy navetassa sekä aamuisin kello 6-10 että iltaisin 15-19, toisella viikolla työt tehdään kello 6-14 ja iltaviikolla 11-19.

- Työpäivät eivät ole niin kiveen hakattuja. Joskus tehdään pidempiä päiviä, vaikka tunnit olisivat omalta osalta jo täynnä. Joskus kun isäntä ei ole kotona ja täytyy lehmä siementää seminologin kanssa, saatan ajella navetalle kolmesti päivässä.

Työnantaja maksaa hänelle toisen edestakaisen työmatkan niinä päivinä, kun tilalla käydään kahdesti päivässä.

Iidan mukaan palkka riittää elannoksi, kun puolison palkka on vähän parempi. Kolmihenkinen perhe hankki juuri talon, joten kaikki tulot ovat tarpeen.

Joni Utriainen ei ole tyytyväinen palkkaansa.

Joni Utriainen ei ole tyytyväinen palkkaansa. Kuva: Oma albumi

Joni Utriainen, 34, tuotantotyöntekijä

Bruttopalkka: 1?747 ?

Nettopalkka: 1?438 ?

Kymmenen vuotta sahalla työskennellyt Joni Utriainen sanoo heti, ettei ole tyytyväinen palkkaansa. Keiteleellä asuvalla kolmihenkisellä perheellä on 11 kuukauden ikäinen vauva ja talolaina. Kun on tarkkana, tulot riittävät juuri ja juuri menoihin.

- Onhan tämä ollut koko ajan kädestä suuhun elämistä. Asun lähellä työpaikkaa, joten rahaa ei onneksi mene bensaan. Se että työpaikka on lähellä, ei muuten välttämättä ole hyvä asia, sillä melu kuuluu tähän yötä päivää.

Joni tekee kaksivuorotyötä ja välillä myös yövuoroja. Työ on pääasiassa koneiden valvontaa. Hän on silti opetellut kaikkien työpisteiden työt sahauksesta rimoitukseen ja valmiiden nippujen ajamiseen.

- Koneet hoitelevat työt, mutta kun ne menevät sekaisin, pitää mennä väliin repimään tukkeja. Märkäpuu on painavaa, ja onhan siinä vaaransa. Alalla sattuu tapaturmia vähän enemmän kuin muilla aloilla.

Häntä harmittaa se, ettei työkokemus näy palkassa.

- Yksikin työntekijä on ollut täällä 40 vuotta, ja tuntipalkka on vain vähän yli 11 euroa. Jos on pitkä työmatka, palkasta ei paljon jää käteen. Sääliksi käy pitkänmatkalaisia, joilla voi viikossa mennä yhden päivän tili polttoaineeseen.

- Olen sitä mieltä, että palkalla olisi tultava toimeen. Jos ei se riitä, pitää etsiä muita töitä.

Laatoittaja Marjo Valkonen pitää urakkatöistä, vaikka työtahti on kova.

Laatoittaja Marjo Valkonen pitää urakkatöistä, vaikka työtahti on kova. Kuva: Oma albumi

Marjo Valkonen, 38, laatoittaja

Bruttopalkka: 4?440 ?

Nettopalkka: 3?429 ?

Tiukka aikataulu, ja hommia tehdään niin täysillä kuin irti lähtee. Taukoja pidetään, jos ehditään. Näin kuvailee työtään Marjo Valkonen, jolla on takana kuuden vuoden urakkatyöura laatoittajana.

Työnsä parhaiksi puoliksi hän mainitsee sen, että näkee kättensä jäljen heti. Valittamista ei ole palkassakaan, joka määräytyy tehtyjen neliöiden mukaan.

- Jos on hankalampaa laatoitusta, valmista ei tule niin paljon kuin jos ihan peruslaatalla tehdään yksinkertaisemmassa kohteessa. Seinälaatoitusta pystyy tekemään 25 neliötä päivässä. 40 tuntia pitäisi riittää viikossa. Jos vesieristeet eivät kuiva aikataulussa, sitten venytään. Pääurakoitsijan armoilla mennään.

Valkonen on todennut nykyisen työskentelytavan sopivan itselleen täydellisesti.

- Kun tulin talonrakennuskoulun jälkeen raksalle töihin, olin tuntityöläinen. Piti elää sen palkan mukaan. Mutta nyt kun on tehnyt kuusi vuotta urakkaa, tiedän tämän olevan paljon parempi vaihtoehto: voin tienata vähän enemmän ja ylläpitää harrastuksia.

Urakkatyö ei sovi kaikille. Valkonen on nähnyt monen kollegan uupuneen kovaan työtahtiin.

Juuri nyt laatoittaja murehtii, miten Jyväskylän seudulla riittää töitä tulevana talvena.

- Toivottavasti kuitenkin saneerauspuolella on hommia.

Moottoripyöräilyä harrastavalla Valkosella ei ole perhettä.

Anneli Outinen maksaa 250 kilometrin päivittäisestä työmatkasta pitkän pennin.

Anneli Outinen maksaa 250 kilometrin päivittäisestä työmatkasta pitkän pennin. Kuva: Oma albumi

Anneli Outinen, 63, kirjastovirkailija

Bruttopalkka: 2?351 ?

Nettopalkka: 1?920 ?

Työ kirjastossa on niin antoisaa, että Anneli Outinen kokee päivittäisen 250 kilometrin työmatkan olevan jokaisen työssä vietetyn tunnin arvoinen. Hän asuu Kouvolassa ja käy töissä Vantaan Korsossa.

Työura kirjastovirkailijana alkoi 19 vuotta sitten.

- Kokonaisansio on tänä aikana noussut 500 euroa, tänä vuonna tuli korotuksia reilummin. Kirjastossa palkat nousevat vain yleiskorotusten mukaan.

Ennen nykyistä työtään Outinen työskenteli ravintola-alalla sekä oli 15 vuotta kotona viiden lapsen äitinä, mistä ei kertynyt eläkettä.

Nykyisessä työssään hän on suuntautunut varhaiskasvatukseen, päiväkotiin ja perheisiin. Asiakkaina on lapsia ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.

- Olisi kiva jäädä työelämästä pois ja hoitaa lapsenlapsia, joita on yhteensä 11. Mutta se ei ole vaihtoehto, sillä olisi stressaavaa miettiä jokaista penniä. En kuitenkaan tee tätä työtä palkan takia, vaan tässä on sydän mukana. Työ on hyvin monisäikeistä, eikä yksikään päivä ole samanlainen.

Kirjastossa on aamu- ja iltavuoroja sekä lauantaivuoroja kaksi kertaa kuukaudessa. Ilta- ja lauantailisät nostavat palkkaa muutamalla kympillä.

- Työmatkoihin menee kolme tuntia päivässä. Vuodessa tulee vajaa 55?000 kilometriä. Onhan tämä extremelaji, sillä Kouvolan ja Vantaan välillä voi olla neljää eri säätä, ja voi tulla tiellä voi tulla vastaan hirvi, kettu tai jänis.

Oman auton käytöstä saatu vähennys verotuksessa kattaa vain pienen osan työmatkakuluista.

Erkki Sinisalon perhe elää käytännössä hänen palkallaan, sillä Sinisalon vaimo on tällä hetkellä työtön.

Erkki Sinisalon perhe elää käytännössä hänen palkallaan, sillä Sinisalon vaimo on tällä hetkellä työtön. Kuva: Oma albumi

Erkki Sinisalo, 58, erikoisvikamies

Bruttopalkka: 4?100 ?

Nettopalkka: 2?700 ?

Vika-asiantuntijana hissien kunnossapidon kehitysosastolla työskentelevä Erkki Sinisalo on ollut saman työnantajan palveluksessa 22 vuotta, siitä 5 vuotta nykyisessä työssä.

- Aikaisemmin olin hälytyspuhelinpuolella. Tämä nykyinen työni on periaatteessa tietokonehommaa.

Työpäivät hissiyrityksessä alkavat seitsemältä ja jatkuvat neljään.

Sinisalo toteaa palkastaan, että sillä kyllä pärjää.

- Vaimoni on tällä hetkellä työtön ja saa pientä työttömyyskorvausta. Käytännössä kaksi ihmistä elää yhdellä palkalla. Saisihan palkka olla parempikin. Joutuu jossain vaiheessa varmaan kynsiä pureskelemaan, kun sähkö- ja muut kulut kasvavat. Ylimääräiset kulut pitää karsia pois.

Tehdessään asennuksia urakalla Sinisalo työkavereineen ylsi parempiin palkkoihin. Työmaalla sitä aikaa välillä ikävöidään.

- Nykyään ei pysty tekemään urakkatyötä. Kun asennuksista luovuttiin, tähän palkkaan on pitänyt tottua. Se on noussut vain pakollisten korotusten myötä. Lupaavalta ei näytä tulevaisuuskaan, sillä ulkomaalaista työvoimaa käytetään paljon.

Jaana Mähösellä ei ole isoja kulueriä.

Jaana Mähösellä ei ole isoja kulueriä. Kuva: Oma albumi

Jaana Mähönen, 58, siivous- ja ruokapalvelutyöntekijä

Bruttopalkka: 1?952 ?

Nettopalkka: 1?500 ?

Siivoamista, petaamista, pesemistä, ruuan jakamista potilaille, apuvälinehuoltoa, pyykkihuoltoa ja kuormien purkamista. Muun muassa tällaisia töitä tekee siivous- ja ruokapalvelutyöntekijä Jaana Mähönen.

- Meillä on kiertävä työ, joten koko ajan ei olla samassa pisteessä. Erilaisia vuoroja on yhteensä viisi, joista osa on keittiövuoroja.

- Tekemistä on aina. Tykkään kun työnkuva on niin laaja ja vaihtelee päivittäin. Vaikka ei olla hoitajia, olemme kontaktissa potilaiden kanssa ja sovimme hoitajien kanssa asioista kuten missä huoneessa tehdään mitäkin. Juuri asiakaspalvelutyö on kivaa.

Mähönen aloitti työt Valkeakosken kaupungin palveluksessa noin kahdeksan vuotta sitten. Uudessa terveyskeskus-sairaalassa hän on työskennellyt puolitoista vuotta.

Aiemmin hän teki huolitsijana toimistotyötä ja sai nykyistä parempaa palkkaa. Sähköiseen tullaukseen siirtyminen kuitenkin pakotti vaihtamaan alaa.

- Kouluttauduin ja sain paperit kolme vuotta sitten. Ennen sitä tein usean vuoden ajan siivoojan sijaisuuksia, sillä vakipaikkaa ei voi saada ilman koulutusta.

Palkallaan Mähönen kertoo tulevansa toimeen, sillä hän elää yksin eikä tarvitse mitään erityistä.

- Tyydyn vähään, ja minulla on jo kaikkea, mitä yhden hengen taloudessa tarvitsee. Ja kun asuu vuokralla, ei ole isoja lainoja maksettavana.

Raitiovaununkuljettaja Sami Mannin palkkaa kompensoivat jonkin verran työsuhde-edut.

Raitiovaununkuljettaja Sami Mannin palkkaa kompensoivat jonkin verran työsuhde-edut. Kuva: Oma albumi

Sami Mann, 36, raitiovaununkuljettaja

Bruttopalkka: 2?400 ?

Nettopalkka: 1?765 ?

Pääkaupunkiseudulla raitiovaunua kuljettava Sami Mann on tehnyt nykyistä työtään vuodesta 2017 asti. Mann on aina pitänyt työstään, sillä hän tykkää palvella ja neuvoa asiakkaita.

- Toki myös ajaminen on kivaa. Jos vain mahdollista, olen ajatellut tehdä tätä työtä eläkkeelle asti.

Kuljettajat tekevät kolmivuorotyötä. Omiin työvuoroihin voi vaikuttaa sitä enemmän, mitä pidempään on ollut talossa.

Vaikka palkka on pääkaupunkiseudun kustannustasoon nähden pieni, työsuhde-edut ovat Mannin mukaan olleet houkuttelevia. Tärkeimmäksi työeduksi hän mainitsee kaupungin työntekijöiden pankin, josta on tiukoissa tilanteissa voinut lainata rahaa kuukausipalkan verran.

- Se on auttanut monia selviytymään taloudellisesti. Nyt ongelmana on se, että työnantaja muuttui liikelaitoksesta yhtiöksi ja työsuhde-etuja, kuten henkilöstökassa, on poistettu.

Mann kertoo etujen sitouttaneen henkilöstöä pysymään samassa työpaikassa. Nyt työvoimasta alkaa olla pulaa.

- Työsuhdeasuntojakin on nyt tarjolla vähemmän kuin ennen. Onneksi sentään työsuhdematkalippu on saatu pitää. Palkasta jää vähän enemmän käteen, kun ei tarvitse maksaa matkalippuja. Helsingissä on kuitenkin kallista asua, ja sähkö sekä ruuan hintojen nousu vievät palkasta ison osan.

Mann on perheellinen ja asui itsekin työsuhdeasunnossa. HKL:n yhtiöittäminen mahdollisti sopimuksen vaihtamisen kaupungin vuokra-asunnoksi.

Yhtiöittämisen ja palveluiden tehostamisen jälkeen työolot ovat Mannin mukaan heikentyneet monin tavoin.

- Esimerkiksi päätepysäkillä on niin lyhyet elpymisajat, ettei ehdi käymään vessassa.

Lähihoitaja Auni Järvinen toivoo, että palkka määräytyisi työkokemuksen mukaan. Nyt ikälisiä ei alalla tunneta.

Lähihoitaja Auni Järvinen toivoo, että palkka määräytyisi työkokemuksen mukaan. Nyt ikälisiä ei alalla tunneta. Kuva: Oma albumi

Auni Järvinen, 37, lähihoitaja

Bruttopalkka 2?341 ?

Nettopakka: 1?750 ?

Vaihtelevaa, haastavaa ja hektistä työtä. Näin kuvailee Hattulan kunnan kotihoidossa 14 vuotta palvellut lähihoitaja Auni Järvinen työtään.

- Saatamme olla yksin asuvan asiakkaan ainoa ihmiskontakti pitkiin aikoihin. Se, että työtä tehdään yksistään, kasvattaa vastuuta siitä, että jos jotain jääkin huomaamatta tai huomioimatta. Voi mennä pitkän aikaa, ennen kuin joku toinen ihminen menee sinne.

Kaksi kuukautta sitten Järvinen siirtyi työkiertoon. Hän muun muassa jakaa toiminnanohjausjärjestelmän avulla työt hoitajille sekä vastaa päivystyspuhelimeen. Palkka on nyt hieman parempi kuin kotihoidon lähihoitajan peruspalkka.

Kotihoidon asiakkaat alkavat Järvisen mukaan olla monisairaita, ja joukossa on myös nuorempia asiakkaita kuten mielenterveyskuntoutujia ja päihteiden käyttäjiä.

- Se tuo haasteita yksintyöskentelyyn. Tarvittaessa tehdään parityötäkin.

Asiakkaat asuvat laajalla alueella. Varsinkin talviaikaan matkat voivat olla liiankin jännittäviä. Osa asuu alkeellisissa oloissa.

Palkkauksessa Järvistä harmittaa se, että kaikilla lähihoitajilla on koti- ja asumispalveluissa sama palkka riippumatta siitä, onko työkokemusta 25 tai puoli vuotta. Hän toivoo, että palkkaus muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi, kun siirrytään uuden hyvinvointialueen palkkalistoille.

- Sunnuntaityö nostaa ansiota, mutta silloin ei sitten olla perheen kanssa vaan töissä, kertoo kahden pienen lapsen äiti, jonka puoliso on pienyrittäjä.

Aapo Niemellä on työuraa Saarioisten ruokatehtaalla Sahalahdella jo lähes 25 vuotta. Niemi on tyytyväinen työpaikkaansa ja myös palkkaansa.

Aapo Niemellä on työuraa Saarioisten ruokatehtaalla Sahalahdella jo lähes 25 vuotta. Niemi on tyytyväinen työpaikkaansa ja myös palkkaansa. Kuva: Oma albumi

Aapo Niemi, 40, elintarviketyöntekijä

Bruttopalkka: 2?960 ?

Nettopalkka: 1?900 ?

Kun Aapo Niemi tuli Saarioisten ruokatehtaan lähettämölle jouluapulaiseksi 16 vuotta sitten, hän ei aavistanut, että työskentelisi samassa paikassa vielä 40-vuotiaanakin. Tällä hetkellä hän on lähes kokopäiväinen pääluottamusmies.

- Palkkaa saan lähettämötyöstä, jonka osaan parhaiten. Välillä olen myös tuotannossa tai missä hyvänsä tarvitaan.

Työurat ruokatehtaalla ovat pitkiä. Niemen mukaan tämä näkyy myös vuotuisissa mitalijuhlissa, joissa palkitaan työntekijöitä.

- Se varmasti vetoaa, että koulutusta ei tarvita ja kuitenkin pääsee ok-palkoille. Pitkät työurat kertovat varmasti siitäkin, että työnantaja on pääsääntöisesti hyvä ja luotettava ja perusasiat ovat kunnossa.

Sahalahdella sijaitsevassa ruokatehtaassa useimmat tekevät kolmivuorotyötä. Viikonloput ovat vapaita, mikä Niemen arvion mukaan myös vaikuttaa työn houkuttavuuteen.

- Työtehtävät ovat monipuolisia, ja jonkin verran on mahdollista kartuttaa omaa osaamista firman sisällä. Tavoitteena on, että ihmiset pääsisivät kokeilemaan itseä kiinnostavia tehtäviä. On hyvä sekä työnantajalle että työntekijöille, kun on motivoitunutta henkilökuntaa.

Palkka vaihtelee työvuorojen mukaan.

- Yövuorolaisille maksetaan yövuorolisän lisäksi paikallista motivaatiolisää. Lisäksi kolmivuorolaiset saavat monivuoropekkaslisää kompensaationa viikkotyöajan lyhentämisestä.

- Pidän tärkeänä, että jokainen tuntee saavansa oikeudenmukaista palkkaa. Itse olen omaani perustyytyväinen ja pärjään palkallani. 25 kilometrin työmatkaan tarvitsen autoa, mikä on nykypäivänä iso kuluerä asuntovelkaiselle perheelliselle.

Ilta Sanoma
dimanche 6 novembre 2022 13:30:00 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.