Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan asiantuntija paljastaa vaienneensa vanhan kotimaansa politiikasta vuosiksi.

Fideszin johtaja ja Unkarin pitkäaikainen pääministeri Viktor Orban ja Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy kävivät 1980-luvulla samaa Budapestin yliopistoa. Kuva: Istvan Csaba Toth / AP / Lehtikuva, Attila Kisbenedek / AFP / Lehtikuva, Paula Kaskimaa / IS

1980-luvun puolivälissä harva näki Viktor Orbanissa ainesta pääministeriksi. Budapestin yliopistossa maalta muuttanutta oikeustieteiden opiskelijaa katsottiin toisinaan nenänvartta pitkin. Se oli tavallista ajan urbaanille nuorisolle. Nyt Katalin Miklóssy puhuu ylimielisyydestä.

Miklóssy on Unkarista Suomeen muuttanut Aleksanteri-instituutin tutkija, jonka asiantuntemusta sanomalehdet ovat hyödyntäneet etupäässä uutisoidessaan Unkarin politiikasta.

Viime viikkoina Suomessa on kummasteltu maan parlamentin hidasta edistystä Suomen Nato-hakemuksen käsittelyssä. Orbanin Unkari ja Recep Tayyip Erdoganin Turkki ovat viimeiset Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

Puheissaan Orban on kosiskellut sekä Ukrainassa sotaa käyvää Venäjää että Naton riitapukariksi osoittautunutta Turkkia. Historian valossa käytös vaikuttaa irvokkaalta. Unkari jakaa kummankin maan kanssa sotaisan menneisyyden.

Suomalaisia ja unkarilaisia taas on perinteisesti yhdistänyt kielellinen sukulaisuus. On puhuttu jopa "veljeskansoista".

Mikä Unkarissa sitten on muuttunut? Vastausta voi etsiä samoista 1980-luvun päivistä, jotka Miklóssy ja Orban viettivät Budapestin yliopistossa hiukan ennen Neuvostoliiton romahdusta. Miklóssyn kokemuksista uutisoi aiemmin Suomen Kuvalehti.

- Jos totta puhutaan, tapaamiseni hänen kanssaan johtui siitä bailauskulttuurista. Hän oli minua vanhempi opiskelija ja bileissä tapasi ihmisiä myös muilta vuosikursseilta, Miklóssy sanoo Ilta-Sanomille.

- Orban kuului piiriin, josta Fideszissä on vieläkin rippeitä jäljellä. He tulivat maalta ja opiskelivat lakia. Kaikki asuivat samassa asuntolassa. Siellä piiri tiivistyi ja he järjestivät bileitä, joihin minäkin aika aktiivisesti osallistuin.

Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Metsätalossa perjantaina 4. marraskuuta. Hänen asiantuntijuusalueeseensa kuuluvat Unkarin ohessa Slovakia, Romania, Puola ja Tshekki. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Juuri maaseudulta Budapestiin muuttaneiden opiskelijoiden keskusteluissa alkoi muhia ajatus puolueesta, joka sittemmin perustettiin ja nimettiin Fidesziksi; Nuorten demokraattien liitoksi.

Puolueen juuriin on kiinnittänyt huomiota toinenkin unkarilaissyntyinen tutkija - Paul Lendvai teoksessaan The Hungarians: A Thousand Years of Victory in Defeat.

- Missään muualla Euroopassa ei ole nimellisesti demokraattista maata, jossa pieni ryhmä toisensa vuosikymmeniä tunteneita opiskelutovereita pitää vallassaan niin monia valta-asemia, Lendvai kirjoittaa.

Katukuvaa Budapestista vuodelta 1984. Kuva: Walter Rudolph / United Archives / MVPhotos

1980-luvulla Miklóssyn ensivaikutelma tulevaisuuden pääministeristä oli vähemmän mairitteleva. Sanalla sanoen "keskinkertainen" Orban oli syntynyt köyhään perheeseen vuonna 1963 ja varttunut pienessä kylässä noin 50 kilometrin päässä Budapestissa.

Hän tottui jo lapsena työskentelemään pelloilla ja on haastatteluissa väittänyt, ettei kotona ollut juoksevaa vettä. Budapestissa Orban ei juurikaan harrastanut kulttuuria.

Miklóssyn mukaan ominaisuus yhdistettiin laajemmin maaseudulta muuttaneisiin oikeusopiskelijoihin. He eivät lukeneet kirjoja saati käyneet oopperassa tai teatterissa. Opiskelijoina he olivat ahkeria.

- Budapestissa väki oli aika keskiluokkaista, paljon liberaalimpaa ja joustavampaa. Maalaiset tulivat sen ryhmän ulkopuolelta ja heillä oli todennäköisesti alemmuuskompleksi. Takautuvasti katsoen luulen, että he saattoivat olla meitä kohtaan aika kaunaisiakin.

Vanhoissa valokuvissa Orbanilla on 1980-luvulle leimallinen takatukka, tumma parransänki ja esiinpistävän napakka ryhti. Miklóssy muistaa nähneensä häntä akateemisissa keskustelukerhoissa, joissa kyseenalaistettiin ja arvosteltiin sosialistista järjestelmää.

Nuoret opiskelijat aistivat muutoksen tuulet ja ideoivat keskenään uutta Unkaria, eurooppalaista valtiota. Aatteellisesti leiri oli hajanainen.

- Sanottakoon, että muistaen Orbanin ja hänen silloisen porukkansa en olisi koskaan uskonut, että hänestä sukeutuu tällainen suuri johtaja ja lahjakas poliitikko, hyvässä ja huonossa. Hänessä ei ollut sellaista potentiaalia, tai ainakaan se ei näkynyt.

Unkarin vallankumous alkoi 23. lokakuuta 1956 ja vaati noin 2?600 - 5?000 unkarilaisen hengen. Opiskelijat nousivat kapinaan vaatiakseen monipuoluejärjestelmää ja sensuurin lakkauttamista. Puna-armeijan tankkien murskattua kapinan valtaan nousi Janos Kadarin stalinistinen hallitus. Vallankumouksen johtohahmo Imre Nagy tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin hirttämällä. Kuva: Globe Photos / ZUMA / MVPhotos

Nuori Viktor Orban puhumassa Unkarin nuorison puolesta Imre Nagyn seremoniallisen uudelleenhautaamisen yhteydessä. Kuva Budapestin Sankarien aukiolta kesäkuulta 1989. Kuva: Istvan Csaba Toth / AP / Lehtikuva

Orban osoitti karismansa vuonna 1988, jolloin Unkarissa puitiin lähihistorian kipeimmän tapahtuman arpia. Kansaa puhutti vuoden 1956 vallankumouksen aikainen johtaja Imre Nagy ja hänen mahdollinen hautaamisensa uudelleen. Unkarilaiset halusivat itsenäisyytensä kynnyksellä muistaa vainajia, jotka menettivät henkensä epäonnistuneessa yrityksessä tai forradalomissa kaataa neuvostohallinto.

Nuori Orban oli taitava suustaan ja osasi myös naurattaa yleisöä. Miklóssy näkee retorisissa keinoissa yhtymäkohtia Suomen entiseen ulkoministeriin Timo Soiniin.

- Orban oli ensimmäinen, joka sanoi että puna-armeijan pitää lähteä tästä maasta. Se oli ensimmäinen kerta, kun joku uskalsi sanoa ääneen: Ryssät menkööt kotiin. Siitä alkoi hänen uransa.

Sama vuosi merkitsi jonkin muunkin alkua, nimittäin Miklóssyn avioliiton. Edeltäneen vuoden heinäkuussa hän oli ollut kesätyössä paikallisen hotellin vastaanottovirkailijana ja rakastunut päätä pahkaa suomalaiseen matkamieheen.

Mies opiskeli assyrologiaa Uppsalassa ja oli saapunut Budapestiin osana interrail-reissuaan. Vihille pari meni Tukholmassa helmikuussa 1988.

- Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Unkarista oli silloin todella vaikea lähteä, koska elettiin vielä kommunismin aikaa. Viranomaiset antoivat kolme päivää aikaa pakata ja häipyä maasta.

Pari suuntasi Suomeen ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Marraskuussa 1989 murtui Berliinin muuri. Siitä kuullessaan Miklóssy oli jo asettunut rautaesiripun länsipuolelle.

- Sille tielle olen jäänyt ja mies on tuossa toisessa huoneessa. Sama mies, hän naurahtaa.

Miklóssy korostaa hänen nuoruutensa Unkarin olleen sosialistiseksi maaksi varsin liberaali. Ulkomailla matkustelu oli sallittua, eikä Suomi tai länsi herättänyt hänessä ennakkoluuloja.

Hänen omassa perheessään molemmat vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja ja lapset harrastivat ahkerasti kulttuuria teatterista kirjallisuuteen. Miklóssy oli matkustanut jo aiemmin läntisessä maailmassa ja kyseenalaistanut oman kotimaansa järjestelmän.

Nuoren naisen lähtökohdat näkyivät kuitenkin Suomessa aina tuolloin tällöin. Kuten hän itse nauraen muistelee, hän oli "sosialismin lapsi".

- En uskaltanut ottaa opintolainaa, koska pelkäsin riippuvaisuutta pankista. Opintojen ohella tein koko ajan työtä. Halusin oppia kielen nopeasti, jotten olisi riippuvainen miehestäni. Tein pitkään työtä Koskelan sairaalassa, joka oli oikein ihana paikka.

Juuri Suomeen muuttanut Katalin Miklóssy jäällä vuonna 1988. Kuva: Katalin Miklóssyn kotialbumi

Entisellä Neuvostoliiton alueella 1990-luku muistetaan sosioekonomisena katastrofina siinä missä Suomessakin. Unkarin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa valtaan nousi keskustaoikeistolainen Jozsef Antall.

Miklóssy kuvailee häntä idealistiksi, joka halusi maan siirtyvän markkinatalouteen ihmisten hyvinvoinnista joustamatta ja piittaamatta lännen painostuksesta kiihdyttää yksityistämisiä. Jalo tavoite epäonnistui surkeasti.

Sosialismin aikana Unkari oli ylläpitänyt täystyöllisyyttä ja korkeita palkkoja massiivisella ulkomaanvelalla. Antallin pääministerikaudella 1988-1993 kulissit romahtivat, eikä tilannetta parantanut hallituksen talouspoliittinen epäpätevyys.

Bruttokansantuote syöksyi 20 prosenttia. Maassa aiemmin tuntematon työttömyys heilahti pahimmillaan 12 prosenttiin. Rikollisuus räjähti.

Pettynyt Antall kuoli syöpään kesken virkakautensa joulukuussa 1993. Seuraavan vuoden parlamenttivaalissa murskavoiton otti sosialistipuolue MSzP, joka muodosti koalitiohallituksen liberaalien kanssa Gyula Hornin johdolla.

Hornin kaudella Unkarissa alkoi Boris Jeltsinin Venäjältä tuttu taloudellinen shokkiterapia. Käsitteellä tarkoitetaan sosialistisen maan ripeää siirtymää markkinatalouteen rajuilla palvelujen yksityistämisillä ja sääntelyn purkamisella.

- Sekä vasemmistolla että liberaaleilla syntyi eräänlainen yksilöllisyyden ihanne, että ihmisen tulee pärjätä itse. Se hajotti yhteisöjä. Se aiheutti paljon köyhyyttä ja työttömyyttä. Muistan ikuisesti vierailuni Budapestissa 1990-luvulla. En ollut koskaan ennen nähnyt ihmisiä nukkumassa tai kerjäämässä kadulla. Se oli järkytys, Miklóssy muistelee.

Kolmikymppinen Orban nousi vuonna 1988 Fideszin johtoon. Kymmenen vuotta myöhemmin hän aloitti virkansa pääministerinä. Fideszissä aiemmin suvaittuja liberaaleja alettiin puhdistaa pois puolueen riveistä vuonna 1993.

Miklóssyn mukaan avoimesti liberaali agenda ei olisi mitenkään riittänyt takaamaan Fideszille ensimmäistä vaalivoittoa. Nyt kohderyhmäksi valikoituivat yhä selvemmin kansallismielisesti ajattelevat maaseudun asukkaat.

- Liberaalit olivat tehneet tehtävänsä ja auttaneet Fidesziä kasvamaan suuremmaksi puolueeksi. Sen jälkeen johto pesi heistä kätensä. Vuodesta 1993 Fidesz on ollut aika samanlainen kuin se on nyt. Vain keskusjohtoinen ote on kiristynyt.

Fideszin puheenjohtaja Viktor Orban uutistoimisto Reutersin haastattelussa vuonna 1998. Kuva: Laszlo Balogh/Reuters

Seuraavat vaalinsa Orban hävisi, mutta hän palasi valtaan kahdeksan vuoden jälkeen vuonna 2010. Toisella kaudellaan hän on kerännyt maailmanlaajuista mainetta itsevaltaisena ja ulkovalloille uhittelevana mahtimiehenä.

Hänen nykyinen Fidesz-puolueensa puoltaa nationalistisia ja konservatiivisia arvoja, vastustaa humanitaarista maahanmuuttoa ja syyttää Unkarin ongelmista vuoroin Brysselin byrokraatteja ja kansainvälisen liike-elämän vaikuttajia. Puolue on ollut EU:n kanssa toistuvasti tukkanuottasilla.

Vuosien kuluessa Orbanin puheissa alkoi vilahtaa yhä useammin länteen Unkarista muuttaneen miljardöörin ja tunnetun liberaalin George Sorosin nimi. Tänä päivänä Soros-vastaiset mainokset ovat Unkarissa arkipäivää ja ulottuvat katukuvasta Youtubeen.

- Tulevaisuutemme vaarantaa henkilö, joka käyttää vaurauttaan, voimaansa, vaikutusvaltaansa ja rahoittamaansa kansalaisjärjestöjen verkostoa tuodakseen Unkariin ja Euroopan unioniin miljoonia siirtolaisia, Orban jyrisi valtionmedia MTI:lle vuonna 2017.

Aina Orban ei Sorosta ole kuitenkaan inhonnut. Ainakaan hänen rahojaan.

- Orbanin puheet vuonna 1988 tekivät hänestä lännessä kaikkien lempipoliitikon Unkarissa. Hänelle ja Fideszille sysättiin paljon rahaa, ja aika paljon heille maksoi George Soros. He opiskelivat Sorosin rahoilla Englannissakin. Niin maailma muuttuu, Miklóssy naurahtaa.

Hallituksen Soros-vastaisia mainoksia metroasemalla Budapestissa vuonna 2017. "Älä anna Sorokselle viimeistä naurua", tekstissä lukee. Kuva: REUTERS/Laszlo Balogh

Orbanin uudella valtakaudella Miklóssy alkoi kommentoida synnyinmaansa politiikkaa sekä julkisissa tilaisuuksissa että suomalaisille sanomalehdille. Tästä saivat pian kuulla myös Budapestiin jääneet vanhemmat. Miklóssy ei ollut avioituessaan vaihtanut harvinaista sukunimeään. Nyt perhe oli jäljitetty.

Ei auttanut, vaikka myös Unkarin oppositio oli ollut Miklóssyn arvostelun kohteena. Tai se, että hän oli tehnyt asiantuntijana vain työtään. Eikä sekään, että vanhemmat olivat äänestäneet Orbanin puoluetta.

- Heille alkoi tulla öisiä puheluja, heitä syytettiin kasvatuksestani ja minua väitettiin maanpetturiksi. Vanhempani eivät olleet koskaan törmänneet tällaiseen ilkeämielisyyteen ja se ravisutti heidän maailmaansa. He oikeasti pelästyivät, eivätkä uskaltaneet mennä ulos.

Miklóssy keskusteli vanhempiensa tilanteesta siskojensa kanssa ja he päättivät ottaa yhteyttä Unkarin poliisiin. Siskosten tyrmistykseksi poliisi ilmoitti jättävänsä tapauksen tutkimatta. Siitä alkoi Miklóssyn julkisessa elämässä vuosien itsesensuuri.

- Ajattelin, että voin puhua Puolasta, Tshekistä, Slovakiasta tai Romaniasta, koska nämäkin maat kuuluvat asiantuntijuusalueeseeni, mutta Unkarista en enää aikonut antaa haastatteluja. En halunnut vaikeuttaa vanhempieni elämää. He olivat suojattomia.

Miklóssy uskoo, etteivät häiriköinnin taustalla olleet vain erimieliset kansalaiset vaan joko Unkarin hallitus tai Fideszin puolueaktiivit. Hän huomauttaa puhuneensa haastatteluissa suomea. On hänen nähdäkseen perusteltua otaksua, että tiedon Budapestiin välittivät Suomessa asuvat unkarilaiset.

Teoriaa tukee tutkittu tieto ulkomailla asuvien unkarilaisten lojaalisuudesta Fideszille. Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa he saivat ensimmäistä kertaa oikeuden äänestää ulkomailta käsin. Peräti 95 prosenttia antoi äänensä Orbanin puolueelle.

Miklóssy myöntää vaikenemisen merkinneen väliaikaisesti uhkailijoiden voittoa. Hän päätti odottaa, kunnes ei voisi enää vaarantaa työllään vanhempiensa turvallisuutta. Äiti kuoli vuonna 2018. Isän hautajaiset pidettiin Budapestissa tammikuussa 2022.

- Sen jälkeen minulla ei ollut enää mitään pidikkeitä. Olen suomalainen ja Suomen kansalainen. Minua ei voi tällä tavalla enää painostaa.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd) ja Viktor Orban pitivät lehdistötilaisuuden Budapestissa 30. syyskuuta 2019. Kuva: Martin Fejer/ESTOST

Vuoden 2010 jälkeen Unkarissa oli kerennyt tapahtua paljon. Mediasta jo yli 80 prosenttia oli päätynyt hallituksen ohjaukseen. Monet Fideszille tärkeistä kysymyksistä kirjattiin suoraan perustuslakiin. Niinpä niiden muuttaminen vaatisi taakseen kaksi kolmesta valtiopäiväedustajasta.

Oikeusvaltion Orban romutti viimeistään lisäämällä neljä uutta tuomaria korkeimpaan oikeuteen, joka oli aiemmin kumonnut Fideszin säätämiä lakeja perustuslain vastaisina. Vuosina 2010-2019 Unkari putosi korruptiota mittaavassa luottoluokituksessa sijalta 50 sijalle 70. Euroopan unionissa huonomman luokituksen saa vain Bulgaria.

Lännessä Orban säilytti pitkään salonkikelpoisuutensa antamalla EU:n liittolaisilleen tyhjiä lupauksia tapojen muuttamisesta. Maaliskuussa 2021 ne eivät enää tyydyttäneet keskustaoikeistolaista meppiryhmää EPP:tä. Fidesz sai lähtöpassit.

- Tilanne on ollut kestämätön ja olemme käyneet keskustelua jo 10 vuotta. Fidesz on toiminut oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti, ryhmän arvojen vastaisesti, kaiken lisäksi levittänyt perätöntä tietoa, mikä ei tarkoita lievää poliittista tulkintaa vaan oikeasti pitkälle menevää, EPP:hen kuuluva europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) selitti päätöstä Ylelle.

Euroopan johtajien turhautuminen Unkariin voi jatkossa näkyä myös tulovirtojen ehtymisenä. Suunnitteilla on niin sanottu oikeusvaltiomekanismi, jolla jäsenvaltioita rangaistaan oikeuslaitoksen korruptoinnista ja EU-varojen väärinkäytöstä.

Seurauksena Unkaria uhkaa EU:n miljarditukien jäädytys. Mekanismin pääneuvottelija oli suomalainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok). Lokakuun lopulla Miklóssy arvioi Suomen poliitikkojen vaikuttaneen myös Unkarin haluttomuuteen ratifioida Suomen Nato-jäsenyyttä.

- Varsinkin Suomea on pidetty tässä asiassa aivan liian kriittisenä. Unkarissa Sarvamaa kyllä muistetaan. Unkarissa muistetaan kriittiset asenteet, Miklóssy kommentoi tuolloin.

Orban puhui Unkarin kansalle vuoden 1956 kansannousun muistotilaisuudessa 23. elokuuta 2022. Kuva: BERNADETT SZABO / Reuters

Ei Orban kokonaan vailla poliittisia ansioita ole. Monet unkarilaiset näkivät jo hänen ensimmäisessä hallituksessaan pelastuksen. Vuoden 2002 vaalien lähestyessä Unkarissa kohosivat niin minimipalkat kuin eläkkeet. Reaalitulot kasvoivat kolme kertaa nopeammin kuin bruttokansantuote. Miklóssy puhuu "elintasopolitiikasta", jolla kansalaiset on ostettu suopeiksi Orbanin vallalle.

- Tämä on ehkä seikka, jota lännessä on ylenkatsottu ja joka on käynyt myös Venäjällä. Fidesz pitää huolta tietyistä äänestäjäkunnista: monilapsisista perheistä, pitkäaikaistyöttömistä, eläkeläisistä ja keskiluokasta. Näille ryhmille muistetaan aina maksaa erilaisia etuuksia.

Vuonna 2015 Unkari sai runsasta medianäkyvyyttä rakennuttamalla aidan Serbian vastaiselle rajalleen. Syynä oli koko Eurooppaa ravistellut pakolaiskriisi Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Orbanin jyrkkä politiikka herätti ulkomailla paheksuntaa, mutta se oli suosittua Unkarissa.

Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Pew Research Centerin kysely osoitti kesällä 2016, että 76 prosenttia unkarilaisista pelkäsi pakolaisuuteen liittyvää terrorismiriskiä. 82 prosenttia pelkäsi menettävänsä muuttoliikkeen seurauksena työpaikkansa. Jo kesäkuussa 2015 julkaistu mielipidemittaus osoitti kahden kolmesta kannattavan raja-aidan rakennuttamista.

Unkari rakennutti esteaidan Serbian vastaiselle rajalleen vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Kuva helmikuulta 2016. Kuva: © Laszlo Balogh / Reuters

Onpa Orbanilla lännessä vielä muutamia liittolaisiakin. Elokuussa 2022 hänet kutsuttiin Yhdysvaltain konservatiivien vuotuiseen CPAC-konferenssiin.

Hänen puheestaan Texasin Dallasissa uutisoitiin maailmalla laajasti ja väiteltiin Washingtonin poliittisissa piireissä. Orban linjasi näkemyksiään maahanmuutosta, samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja poliisin toiminnasta.

- Politiikka ei riitä. Tämä on kulttuurista sotaa. Meidän on herätettävä henkiin kirkkomme, perheemme, yliopistomme ja yhteisömme laitokset, Orban julisti.

Vaikka Miklóssy tunnustaa Orbanin lahjat kansanvillitsijänä, selittää hän suosiota jollain miestä itseään suuremmalla - avioliitolla. Orban tutustui harvoin julkisuudessa nähtävään Aniko Levaihin opiskeluvuosinaan ja vei hänet vihille vuonna 1986. Parilla on viisi lasta.

- Aniko oli oikeasti todella terävä ja paljon lahjakkaampi kuin Viktor. Ajattelen aina, kun Orban tekee jotain uutta ja innovatiivista, että onko tämän taustalla kuitenkin Aniko. Onko kaiken takana sittenkin nainen? Miklóssy naurahtaa.

Mikäli Unkarin ja siten myös Euroopan politiikkaa ohjaa todellisuudessa pääministerin rouva, salaisuus on kätketty huolellisesti. Vuoden 2014 haastattelussa Levai antoi itsestään kuvan politiikasta piittaamattomana kotiäitinä, jonka päivittäisiin askareisiin kuuluu miehen puvun silittäminen ja joka tarvittaessa houkuttelee tämän jalkeille kertomalla uudesta sanomalehdestä.

Wall Street Journal siteerasi myöhemmin artikkelissaan Levain "käyttöopasta" aviomiehestään. Miklóssyn mukaan se heijastelee Fideszin maailmankuvaa, jossa naisia kannustetaan jäämään kotiin ja työssä käyviä leimataan "karrieristi-egoisteiksi".

- Älä koskaan pyydä häneltä mitään, kun hän on nälkäinen. Älä milloinkaan rohkene häiritä häntä, kun hän pelaa Ultia (suosittua unkarilaista korttipeliä). Jos hänen suosikkijoukkueensa jalkapallossa häviää, käsittele häntä hyvin tahdikkaasti.

Viktor Orban perheensä kanssa vaaliuurnalla vaalipäivänä 1988. Kuvassa vaimo Aniko sekä tyttäret Sara ja Rahel sekä poika Gaspar Kuva: Reuters Photographer/Reuters

Orban äänesti yhdessä vaimonsa Aniko Levain kanssa myös vuoden 2019 paikallisvaaleissa Budapestissa. Kuva: BERNADETT SZABO/Reuters

Vaikka Unkarin valtiojärjestelmää leimaavat autoritaarisuus ja korruptio, on oppositiopuolueilla ainakin teoreettinen mahdollisuus vaalivoittoon. Vielä lokakuun 2019 aluevaalien jälkeen lännessä eläteltiin toivoja vallanvaihdoksesta. Julkisuuteen oli vuotanut video, jolla Gyorin pormestari Zsolt Borkai harrasti luksusjahdillaan seksiä prostituoitujen kanssa.

Materiaalin julkaisija väitti Orbanin puoluetoverin rietastelevan videolla kokaiinipäissään. Poliittinen skandaali oli valmis, ja opposition vaaliliitto kaappasi valtuustoissa enemmistöaseman kymmenessä maan 24:stä suurkaupungista. Mukaan kuului symbolisesti merkittävä pääkaupunki Budapest.

Huhtikuussa 2022 menestys ei enää toistunut. Vaaliliittoon turvauneen opposition aatteellinen rikkonaisuus kävi koko kansalle ilmeiseksi pari kuukautta ennen parlamenttivaaleja. Miklóssyn mukaan he lähtivät haastamaan Fidesziä vailla vakuuttavaa yhteistä agendaa ja sortuen keskinäisiin riitoihin.

Lue lisää: Fidesz-puolue voittoon Unkarin vaaleissa - Orban nimesi Zelenskyin vastustajakseen

Hukkaan meni otollinen hetki, sillä Unkarin inflaatio kuuluu Euroopan korkeimpiin ja on marraskuuhun mennessä kivunnut yli 20 prosenttiin. Miklóssy painottaa avaimellisena tekijänä Ukrainassa helmikuussa alkanutta sotaa. Se muutti Fideszin kampanjan yhdessä yössä. Samalla se siirsi huomion pois puolueen Venäjä-mielisyydestä.

- Se oli heiltä oikeastaan nerokasta. He kalibroivat vaalistrategiansa sodan ja rauhan välisen kamppailun korostamiseksi. He sanoivat olevansa rauhaa rakastava puolue ja taistelevansa lännen sotaisuutta vastaan, Miklóssy sanoo.

- Orban vakuutti kansalle, että Unkarin sotilaat eivät lähde rintamalle. Se oli tietysti täysin järjetöntä. Unkarihan on Naton jäsen ja Natoon nojaa koko Unkarin puolustus. Silti se viesti meni kuin kuumille kiville. Tämä tuli oppositiolle niin suurena yllätyksenä, etteivät he osanneet reagoida.

Fidesz kaappasi äänistä noin 49 prosenttia ja uusi superenemmistönsä parlamentissa. Äänestysaktiivisuus oli hiukan alle 70 prosenttia. Voittopuheessaan Orban havahdutti maailmaa nimetessään poliittiseksi vastustajakseen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.

Orban tapasi liittolaisensa Vladimir Putinin Moskovassa 17. helmikuuta 2016. Hän on kertonut ihailevansa Putinin Venäjää. Kuva: Maxim Shipenkov / Pool / Reuters

Unkari on ainoana EU-maana kieltäytynyt lähettämästä aseita Ukrainalle ja kieltänyt asetoimitukset oman maaperänsä kautta. Neuvostomenneisyyttä ja vuoden 1956 kapinaa vasten politiikka vaikuttaa erikoiselta. Samaan aikaan baltit ja puolalaiset ovat ajaneet Venäjän vastaisissa pakotteissa ja Ukrainan tukemisessa Euroopan jyrkintä linjaa.

Yksi selitys on Unkarin energiataloudellinen riippuvuus Venäjästä. Noin 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta kuluu energiamaksuihin Venäjälle. Toisaalta Miklóssy korostaa, että suhde menneisyyteen jakaa entisiä kansandemokratioita.

Lue lisää: Unkarin ulkoministeri matkustaa Venäjälle neuvottelemaan lisäkaasun ostamisesta

Hän viittaa Tshekkiin, jossa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Prahan kaduilla ja vaatineet loppua pakotteille. Myös Slovakiassa on ilmaistu kiinnostusta lisätä kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

- Unkarissa ajatellaan, että Venäjä on eri asia kuin Neuvostoliitto. Putin on myös itse korostanut olevansa monissa asioissa neuvostoperintöä vastaan ja perustellut muun muassa Krimin haltuunottoa neuvostojohtajien erehdyksillä, hän sanoo.

- Valtamedia ja vallanpitäjät Unkarissa korostavat jatkuvasti, että Venäjää pitää ymmärtää ja nähdä hyökkäys Ukrainaan osana Naton itäistä laajentumista. Kun vuoden 1956 vallankumousta tänä vuonna juhlistettiin, Orban sanoi Neuvostoliiton käyttäytyneen imperiumin logiikalla. Hänen mukaansa vallankumouksen epäonnistuminen oli lännen syy, koska länsi ei tullut apuun.

Miklóssy huomauttaa Orbanin tiivistäneen Unkarin ja Venäjän suhteita jo pitkään ennen Ukrainan sotaa. Vuonna 2014 Orban ilmoitti avoimesti ihailevansa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia maita. Miklóssyn mukaan hän pitää autoritaarisia suurvaltoja liittolaisina taistelussa "mätää länttä" eli liberaalia demokratiaa vastaan.

- Suosituin aihe tämän päivän ajattelussa on yrittää ymmärtää, miten järjestelmät, jotka eivät ole läntisiä, liberaaleja, liberaaleja demokratioita tai välttämättä edes demokratioita voivat joka tapauksessa tehdä kansakunnistaan menestyviä, Orban sanoi kuuluisassa puheessaan joukolle Romaniassa asuvia unkarilaisia.

Orban esitteli Unkarin "illiberaalia demokratiamallia" Yhdysvaltain konservatiiveille vuotuisessa CPAC-konferenssissa 4. elokuuta 2022. Hänen puheensa globalismia vastaan keräsi raikuvat aplodit. Kuva: Zach D Roberts

UnkarilaisTen ja suomalaisten kansalliset yhtymäkohdat eivät rajoitu vain kieleen. Yhteisenä voi nähdä esimerkiksi kansallisromanttisessa taiteessa kuvatun melankolian ja yksinäisyyden kokemuksen. Unkarin kansallisrunoilija Sandor Petöfi kuvasi maanmiehiään "kansoista kaikkein hyljätyimmäksi tämän maan päällä".

Historioitsija Paul Lendvai pohjustaa runoa maininnoilla lännen passiivisuudesta mongolien hyökätessä vuonna 1241, vuonna 1526 alkaneesta turkkilaismiehityksestä, Venäjän ja Itävallan tukahduttamalla itsenäisyyssodalla vuosina 1848-1849 ja neljällä vuosikymmenellä Neuvostoliiton alaisuudessa.

Millaista tulevaisuutta Unkarille voi sitten povata? Katalin Miklóssy on vastauksessaan varovainen. Hän painottaa, että Orbanin väistyessä Fideszin sisällä alkaa valtataistelu, koska hänellä ei ole näkyvissä valovoimaista jatkajaa.

Orban on tuhonnut poliittisesti jokaisen mahdollisista haastajistaan. Avainkysymys on, missä kunnossa nykyisellään hampaaton oppositio on valtataistelun alkaessa.

Toinen vaihtoehto on kansalaissota.

- Koska järjestelmää ei voi enää muuttaa vaaleilla, se voi kaatua vain, jos kansa nousee sitä vastaan ja siihen kohdistuu tarpeeksi vahva paine alhaalta. Kysymys on, kumman puolelle poliisi ja armeija siinä vaiheessa asettuvat, Miklóssy sanoo.

Lähteet: The Hungarians: A Thousand Years of Victory in Defeat (Princeton University Press, 2021)