Ilta Sanoma

Lehtimäki on yksi niistä suomalaisista paikkakunnista, joiden väestöstä yli puolet on hävinnyt. Toivo kuitenkin elää.

Alajärvi

Haluaisitko ostaa kokonaisen kerrostalon? Nyt se on mahdollista. Hintakin on pienempi kuin helsinkiläisen yksiön.

Kahdeksan asuntoa, joiden pinta-ala on yhteensä 440 neliömetriä. Pieni liikehuoneisto. Pankki holveineen. Kaiken tämän saisi 148?000 eurolla, ehkä halvemmallakin, kun tinkimään alettaisiin.

Kerrostalo sijaitsee kuitenkin Lehtimäellä, jonka asukasluku on alle puolet siitä, mitä se oli kerrostalon valmistuessa 1965. Riittääkö vuokralaisia, tarvitaanko holvia?

Säästötalo on myynnissä 148000 eurolla Lehtimäen Keskikylässä.

Säästötalo on myynnissä 148000 eurolla Lehtimäen Keskikylässä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Maatalouden rakennemuutos on vienyt väkeä lukemattomilta Lehtimäen tapaisilta paikkakunnilta ympäri Suomen. Jokaisella on kuitenkin oma tarinansa.

Miksi Lehtimäki hiljeni, ja mitä siitä seurasi jäljelle jääneille asukkaille? Onko näillä kylillä vielä tulevaisuutta, ja miltä se näyttäisi?

Täytyy mennä ottamaan selvää.

Kun Lehtimäkeä lähestyy etelästä kantatie 66:a pitkin, ei helposti uskoisi olevansa Etelä-Pohjanmaalla. Maasto kumpuilee, järvet rikkovat maisemaa. Autoja tulee vastaan harvakseltaan.

Ollaan Suomenselän seudulla. Täällä Pohjanmaa vaihtuu Keski-Suomeksi. Lehtimäkeläiset tuntevat olevansa pohjalaisia, vaikka eivät puhukaan yhtä leveää murretta kuin läntisempien lakeuksien asukkaat.

Lehtimäen ydin on Keskikylä.

Lehtimäen ydin on Keskikylä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Lehtimäen ydin ei ole hiljaisella Kirkonkylällä vaan Keskikylällä yhdeksän kilometriä pohjoiseen. Ydin on käytännössä yksi nelihaarainen tienristeys. Sen yhdessä kulmassa on grillikioski, toisessa Osuuspankki sekä K-kauppa, kolmannessa S-market ja neljännessä entinen kunnantalo.

Vuonna 1992 valmistunut komea kunnantalo jäi tarpeettomaksi 16 vuotta myöhemmin, kun Lehtimäki yhdistyi Alajärven kaupunkiin. Kunnantalon naapurissa on Säästötalo, jota nyt myydään. Pankki on ollut tyhjänä siitä asti, kun Säästöpankki sulki konttorinsa 2017.

Rakennusta myy Timo Välisaari, joka omistaa sen yhdessä isänsä ja veljensä kanssa.

Talon kahdeksasta asunnosta neljä on vuokrattuna. Muut tyhjenivät, kun paikallinen betonielementtitehdas meni maaliskuussa konkurssiin. Asunnot olivat tehtaan vuokratyöläisten käytössä.

Timo Välisaari myy työkseen metsää ja asuntoja. Nyt pitäisi saada kaupaksi kokonainen kerrostalo.

Timo Välisaari myy työkseen metsää ja asuntoja. Nyt pitäisi saada kaupaksi kokonainen kerrostalo. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kerrostalon mukana tulee pankki holveineen.

Kerrostalon mukana tulee pankki holveineen. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Konttorinjohtaja ei ole ollut paikalla pian kuuteen vuoteen.

Konttorinjohtaja ei ole ollut paikalla pian kuuteen vuoteen. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

- Olen ihmetellyt, että kukaan ei näe tässä sellaista mahdollisuutta, että voisi asua itse yhtä asuntoa, vähän fixailla ja vuokrata loppuja, Välisaari maalailee.

- Voisi ottaa vielä kiinteistönhuollon ja isännöinnin, niistä maksetaan täyttä korvausta. Tässä pystyisi elättämään itsensä, jos olisi alkupääoma ja voisi ostaa asunnot. Tässä pystyisi elättämään itsensä kartanonherrana.

Toistaiseksi ehdokkaita kartanonherraksi ei ole ilmoittautunut.

Filmi on kulunut, mutta värit ovat säilyneet kirkkaina. Lehtimäen Säästöpankin silloisen johtajan Taito Suokon kuvaamalta filmiltä näkee, miltä Keskikylällä näytti syksyllä 1956. Raitti on vielä päällystämätön, mutta liikenne on vilkasta. Autojen lisäksi ihmisiä kulkee jalan ja polkupyörillä.

Lehtimäellä oli tuolloin noin 3?000 asukasta. Vuonna 1962 kunta järjesti maatalousnäyttelyn. Presidentti Urho Kekkonen vieraili siellä Sylvi-vaimonsa kanssa.

Asukasluku saavutti huippunsa juuri tuona vuonna, kolme vuotta ennen Säästötalon valmistumista. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat olivat astumassa aikuisuuteen.

"Koskaan aikaisemmin ei Lehtimäen Keskikylässä ole rakennustoiminta ollut niin vilkasta kuin se on tällä hetkellä", Vaasa-lehti kirjoitti tuolloin.

"Nämä rakentamishankkeiden toteuttamiset ovat kaikki olleet pakon sanelemia, mikäli elämää jatketaan ja kehitystä seurataan, vakuutetaan asianomaisten taholta."

Lehtimäen asukasluku oli kuitenkin jo kääntynyt laskuun, josta se ei ole sen jälkeen toipunut. Suuret ikäluokat lähtivät muualle opiskelemaan. Maatilat kasvoivat ja vähenivät, koneet veivät niillä ihmisten työt.

Teollisuutta ei juuri tilalle saatu. Enää ei tehty edes Lehtimäen kuuluisia länkejä. Traktorit kun eivät niitä tarvitse.

Timo Aro tutkii muuttoliikkeitä.

Timo Aro tutkii muuttoliikkeitä. Kuva: Kari Mankonen

Timo Aro toimii johtavana asiantuntijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä. Hän muistuttaa heti kärkeen, että väestönkehityksen tutkiminen pelkästään kunta- ja vuositasolla voi olla harhaanjohtavaa.

Kuntien sisälläkin on erilaisia alueita. Kaupunkien läheisellä maaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa väestö saattaa jopa lisääntyä, kun taas niin sanotulla ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla väestö on vähentynyt ja vähenee kaikkialla Suomessa.

Hevoset nauttivat aamupalastaan lokakuussa Lehtimäellä.

Hevoset nauttivat aamupalastaan lokakuussa Lehtimäellä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Lehtimäki on pääasiassa ydinmaaseutua eli suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Lähimpään kaupunkikeskukseen Seinäjoelle on matkaa 60 kilometriä. Seinäjoella menee hyvin, mutta Lehtimäki on liian kaukana hyötyäkseen suoraan sen vetovoimasta.

- Sijainti on ensimmäinen tekijä. Mitä kauempana paikkakunta on lähimmästä kasvukeskuksesta, sitä nopeampaa on väestön väheneminen, Aro sanoo.

- Seuraavat tekijät ovat koulutustarjonta ja työpaikat.

Lehtimäki on myös näiden suhteen heikossa asemassa. Keskiasteen koulutusta siellä ei ole ollut koskaan, ja pääelinkeino on aina ollut maatalous, lähinnä karjankasvatus.

Ilman Lehtimäen opistoa työllisyystilanne olisi lohduton. Vaikeavammaisia henkilöitä kouluttava oppilaitos työllistää vajaat sata henkilöä ja on paikkakunnan suurin työnantaja. Sen lobbasi Lehtimäelle aikanaan ministeri Eino Uusitalo, joka lienee keihäänheittäjä Ari Mannion ohella paikkakunnan kuuluisin kasvatti.

Ministeri Eino Uusitalo piti huolta siitä, että Lehtimäki sai sillat ja päällystetyt tiet.

Ministeri Eino Uusitalo piti huolta siitä, että Lehtimäki sai sillat ja päällystetyt tiet. Kuva: Martti Peltonen

Opiston lisäksi lehtimäkeläisiä työllistävät Alajärven kaupunki ja muutama pienteollisuusyritys. Kahden kaupan lisäksi liikkeitä ei ole jäljellä monta.

Paula Haapaniemi pyörittää Säästötalon alakerrassa kukkakauppaa ja hautausliikettä. Hänen liiketilansa ja viereinen apteekki eivät ole myynnissä kerrostalon mukana.

Haapaniemi myy nykyisin arkkuja selvästi useammin kuin ristiäiskukkia.

- Kyllä se valitettavasti on näin päin, että ne hommat vain kasvavat. Neljää viittä lasta tänne syntyy vuodessa. Olikohan viisi viime vuonna, Haapaniemi sanoo.

Kun hedelmällisessä iässä olevia naisia ei paikkakunnalla ole enää entiseen malliin, ei lapsiakaan synny. Ilmiötä vain korostaa perheiden pieneneminen.

Enää maaseudulta ei niinkään muuteta pois. Siellä vain syntyy paljon vähemmän ihmisiä kuin kuolee.

Kukkakauppias ja hautausurakoitsija Paula Haapaniemi sanoo, että lehtimäkeläiset suosivat oman paikkakuntansa jäljellä olevia palveluita.

Kukkakauppias ja hautausurakoitsija Paula Haapaniemi sanoo, että lehtimäkeläiset suosivat oman paikkakuntansa jäljellä olevia palveluita. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

- Mitä pidemmälle 2010-luvulle on tultu, sitä selvemmin tärkeimmäksi kuntien väestönmuutosta kuvaavaksi tekijäksi on tullut luonnollinen väestönlisäys, Aro sanoo.

Vuonna 1980 Suomessa oli 203 nykykuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Tämän vuoden yhdeksän kuukauden aikana vain 37 kuntaa oli samassa tilanteessa.

- Jos ajatellaan ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua, muutokset ovat jatkossa paljon pienempiä. Siellä tarvitaan kuitenkin tietty työvoima palvelemaan väestöä, joka on sinne jäänyt. Hirveästi väkimäärä ei enää pienene.

Hannes Kaukola ja Heikki Salo keskustelivat Lehtimäen Nesteellä ajankohtaisista asioista.

Hannes Kaukola ja Heikki Salo keskustelivat Lehtimäen Nesteellä ajankohtaisista asioista. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Lehtimäen Nesteellä ei keskiviikkoaamuna vaikuta siltä, että paikkakunnalla olisi ihmisistä pulaa. Eläkeläismiesten porukka on kokoontunut kahvikuppien äärille pohtimaan maailmanmenoa.

Tapaamme Nesteellä Kuisma Kujalan, 66-vuotiaan purkamoalan yrittäjän ja pitkän linjan keskustalaisen kunnallispoliitikon. Entinen poliisi on asunut Lehtimäellä lähes koko elämänsä.

Moni Kujalan ikätoveri on valinnut toisin. Kujala osallistui hiljattain tapaamiseen, jossa olivat Lehtimäellä 50 vuotta sitten ripille päässeet. Noin 50 osallistujasta asui paikkakunnalla Kujalan mukaan 5-10.

- Seinäjoelle maaseutukeskukseen on nyt vetoa sekä Etelä-Suomeen yleensäkin. Mitä kuuntelin, niin aika paljon oli sellaisia, jotka ovat elämäntyönsä tehneet Etelä-Suomessa, Kujala sanoo.

Pitkän linjan kunnallispoliitikko Kuisma Kujala omistaa autopurkamon.

Pitkän linjan kunnallispoliitikko Kuisma Kujala omistaa autopurkamon. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kujala oli pitkään Lehtimäen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa kunta yritti pitää paikkakunnalla palveluita ja tukea teollisuutta, mutta sen mahdollisuudet olivat rajalliset.

- Sitten se alkoi mennä siihen, että väki väheni niin paljon, että kunnan terveysmenossa näkyi, jos yhdessä perheessä tuli vakava syöpäsairaus tai muuta. Kyllä siinä vaiheessa tuli mieleen, että tässä on pikkuisen liian pieni porukka kantamaan vastuuta.

Kujala oli mukana allekirjoittamassa kuntaliitospapereita 2008. Nykyisin hän on Alajärven kaupunginhallituksessa.

Kujalan mukaan valtio lupasi taata lähipalveluiden säilymisen, mutta toisin kävi.

Yläkoulu lakkautettiin 2015. Suurin osa lehtimäkeläisistä passitti protestina lapsensa kouluun naapurikunta Soiniin, jonne on lyhyempi matka kuin Alajärven keskustaan, joka on Keskikylältä 30 kilometriä pohjoiseen.

Lehtimäen terveysasema ei saanut omaa lääkäriä.

- Sitten luvattiin kahdeksi, kolmeksi päiväksi viikossa. Käytännössä ei ole sitäkään ollut. Lääkäreitä ei tahdo olla Alajärvellekään.

Ongelma on monelle Suomen pikkupaikkakunnalle tuttu. Korkeasti koulutettuja ihmisiä ei saa niihin houkuteltua edes rahalla.

Ravintola Ränkitupa on hiljentynyt. Kouluja Lehtimäellä on jäljellä yksi.

Ravintola Ränkitupa on hiljentynyt. Kouluja Lehtimäellä on jäljellä yksi. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Lehtimäen kunnan vaakunan jäljet näkyvät vielä entisen kunnantalon kyljessä.

Lehtimäen kunnan vaakunan jäljet näkyvät vielä entisen kunnantalon kyljessä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Säästötalon suurin asunto tehtiin aikanaan pankinjohtajalle. Nyt siinä asuu Marjastiina Teixeiran seitsenhenkinen perhe. Kun he muuttivat kesäkuussa Soinista Lehtimäelle, paikkakunnan asukasluku kasvoi kertaheitolla puolella prosentilla.

Teixeira, 37, työskentelee hankekoordinaattorina Järviseudun ammatti-instituutissa Alajärvellä. Hänen puolisonsa opiskelee Seinäjoella. Lapset käyvät yhä koulua Soinissa, joten perhe on päivät hajallaan ympäri seutukuntaa.

Teixeira on perehtynyt työssään ja opinnoissaan aluekehittämiseen. Hän jaksaa uskoa maaseudun elinvoimaan. Hänen mukaansa tärkeimmät ihmisiä sitouttavat tekijät ovat työ ja turvallisuus.

-- Jos voidaan taata turvallinen kasvatus ja alhaiset asuinkustannukset - mitkä ovat selvästikin täällä alhaisemmat kuin kaupungissa - ja lisätään siihen vielä etätyö ja hajautetun energiatuotannon tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet, niin siinä ne tekijät ovat, Teixeira sanoo.

Marjastiina Teixeira muutti Säästötaloon pakoon omakotitalon korkeita lämmityskustannuksia.

Marjastiina Teixeira muutti Säästötaloon pakoon omakotitalon korkeita lämmityskustannuksia. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Teixeira on pääosin tyytyväinen Lehtimäen palveluihin. Kuntosali ja omatoimikirjasto ovat naapurissa, samoin koulun urheilukentät. Lehtimäen opistossa on erinomaiset olot ratsastusharrastukselle. Tavaroita voi tilata verkosta tai ajaa puoli tuntia Keskisen kyläkauppaan Tuuriin.

Vain lääkärin puuttuminen harmittaa.

- Aina kun lapsi sairastuu, se on lähtö täältä toiselle paikkakunnalle: Alajärvelle tai päivystykseen Seinäjoelle.

Kun Jenni Kuisti, 36, oli yläasteiässä, Lehtimäeltä saattoi käydä Seinäjoella linja-autolla päiväseltään. Enää se ei ole mahdollista. Koulukyytien lisäksi Lehtimäelle eivät juuri linja-autot enää kulje.

Lehtimäen kirkonkylällä asuva Kuisti käy töissä Seinäjoella autolla. Hän myös syö toisinaan lihaa, pääasiassa lähellä tuotettua nautaa.

Nämä seikat on syytä mainita, sillä Kuisti istuu Alajärven kaupunginvaltuustossa vihreiden edustajana ja on puolueen ehdokkaana ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Jenni Kuisti pukeutui vaalikampanjaansa varten äidiltä perimäänsä Euran muinaispukuun. Presidentti Tarja Halonen käytti samaa pukua Linnan juhlissa 2001.

Jenni Kuisti pukeutui vaalikampanjaansa varten äidiltä perimäänsä Euran muinaispukuun. Presidentti Tarja Halonen käytti samaa pukua Linnan juhlissa 2001. Kuva: MIKA NUORVA

- Mä olen tällainen maaseutuvihreä. En ole sanomassa, että kaikki lihantuotanto pitää lopettaa. Vaikka naudanlihalla on suurimmat ilmastopäästöt, ajattelen, että se on eettisesti kestävin lihantuotantomuoto, Kuisti sanoo.

Sekin on syytä huomauttaa, että Kuistin auto käy sähköllä.

Kuisti kävi Jyväskylässä opiskelemassa mutta palasi Lehtimäelle 11 vuotta sitten. Paikkakunnan hiljeneminen on näkynyt hänenkin elinaikanaan. Kuistin aloittaessa peruskoulun kunnassa oli viisi kyläkoulua. Nyt kouluja on enää yksi.

Kuisti arvioi, että hänen yläkoulun luokkatovereistaan Lehtimäellä asuu korkeintaan kolmasosa.

- En muista, onko minun lisäkseni yhtään sellaista, joka olisi lähtenyt muualle opiskelemaan ja palannut Lehtimäelle.

Kuisti uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä Lehtimäen kaltaiset paikkakunnat muuttuvat jälleen houkutteleviksi.

Lehtimäen kirkko valmistui 1800.

Lehtimäen kirkko valmistui 1800. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

- Kun ilmastonmuutos ja luontokato etenevät ja alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi, tämä Pohjola on sellainen paikka, missä asuttavaa ja viljeltävää maapinta-alaa on jatkossakin.

Kuistin mukaan myös suomalainen maaseutu tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Se taas edellyttää lisää suvaitsevaisuutta Etelä-Pohjanmaan kaltaisilla konservatiivisilla seuduilla.

- Opisto on varmasti siinäkin osatekijänä, että Lehtimäki on avoimempi ja suvaitsevampi paikkaunta kuin moni muu tässä Etelä-Pohjanmaalla, Kuisti toteaa.

Sanojensa tueksi Kuisti viittaa aluevaalien tuloksiin. Vihreät peittosi perussuomalaiset prosentein 15,9-5,3 Alajärven eteläisellä äänestysalueella eli entisellä Lehtimäellä.

Nyljetyt hirvenruhot roikkuvat tallin katosta. Lehtimäen metsästysseuran miehet ovat leikkaamassa saalista Länsikylällä. Tunnelma on leppoisa, yhdessäolo on selvästi monelle vähintään yhtä tärkeää kuin saalis.

Risto Ala-Mattinen paloitteli saalista Länsikylän hirvikämpällä.

Risto Ala-Mattinen paloitteli saalista Länsikylän hirvikämpällä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Väestön ikääntyminen näkyy hirvimetsälläkin. Moni jahtimies jää autoon odottamaan, kun kaadettu hirvi pitäisi raahata metsästä tielle.

- Hommattiin 150 metriä pitkä naru. Se vedetään metsään ja pannaan elukan pään ympäri. Autolla vedetään se tien varteen, jos narun pituus riittää. Huomaa, kun ei ole nuoria, fyysisyys katoaa hommasta, Timo Välisaari kertoo.

Välisaari on harrastanut metsästystä lapsesta lähtien. Hän ampui ensimmäisen teerensä 11-vuotiaana.

Välisaari opiskeli Helsingin yliopistossa agronomiksi mutta palasi kotipaikkakunnalleen perhettään kasvattamaan. Nyt hän rakentaa omakotitaloa, yhtä kahdesta Lehtimäelle tänä vuonna nousevista.

Välisaarta ei haittaa edes se, että hänen lapsiaan odottaa yläkouluiässä bussikyyti Soiniin tai Alajärvelle.

- Olen itse syrjäkylältä ja kulkenut aina sieltä sen bussimatkan. Silti voi kouluttautua korkealle ja palata takaisin. En suostu siihen, että kokisin tällaiset asiat rajoittavina tekijöinä.

Nyt hänen pitäisi löytää enää samalla tavalla ajatteleva kartanonherra.

Ilta Sanoma
samedi 5 novembre 2022 08:30:00 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.