Ilta Sanoma

Kuva: Lehtikuva, Pertti Hänninen, Reuters, Juha Sorri

Olli Jokinen houkutteli Toni Lydmanin takaisin jääkiekon pariin. Valmentaja Lydmanilla on silmää puolustamiselle - eikä huumorikaan ole NHL-konkarista kaikonnut.

MIKKELI

Raimo Summanen on raivona Toni Lydmanille. HIFK:n nuori puolustaja on rikkonut valmentajan tiukkaa ohjetta.

Summanen oli ennen jatkoaikaa painottanut, että siniviivalla ei sählätä, mutta mitä tekee Lydman. Kikkailee omalla sinisellä ja menettää kiekon. Sekunteja myöhemmin se on maalissa Kimmo Rintasen laukomana. Jokerit voittaa 3-2. Helsingin kiihkeä paikallistaisto on ratkennut.

Lydman paiskoo mailaansa. Summanen antaa ensimmäisiä pelejään IFK:ssa pelanneen pakin kuulla kunniansa koko joukkueen edessä. Tulisieluisen piiskurin palaute on roisia.

Toni Lydman HIFK:n riveissä 2000.

Toni Lydman HIFK:n riveissä 2000. Kuva: Juha Sorri

Seuraavan päivän jääharjoituksissa Summanen ei sano Lydmanille sanaakaan, ja tämäkin yrittää olla mahdollisimman huomaamaton ja vältellä Erkka Westerlundin aisaparin katsetta.

Treenien jälkeen Lydman jää viimeisenä pelaajana jäähallin saunaan pohtimaan syntyjä syviä. Edellisillan moka kirvelee.

Asiaa aikansa sulateltuaan Lydman on jo valmis nousemaan pois lauteilta, kun hän kuulee, että joku laittaa suihkun päälle.

-?En nähnyt siitä ovesta, kuka siellä on. Mietin, että ei vitsi, nyt se on varmaan Rami, Lydman tarinoi syksyn 1998 tapahtumia.

Summanenhan se oli. Hän kipusi lauteille ja heitti löylyä. Päivän päätteeksi tyhjentyneessä Helsingin jäähallissa Lydman ja Summanen istuivat kahdestaan kuumassa saunassa jäätävissä tunnelmissa.

Lydman oli löylyistä aivan loppu, mutta hän ei uskaltanut hievahtaakaan, koska ei halunnut herättää huomiota saati näyttää siltä, että hän lähtisi Summasta karkuun.

Saunominen venyi ja venyi, Lydman kärsi ja kuivui. Lopulta Summanen ampaisi pystyyn ja lähti.

-?Sitten vasta luovutin. Se oli pitkä sauna, Lydman naurahtaa ja kertoo, että myös Summasen kanssa episodille on jälkeen päin naurettu.

-?Seuraavana päivänä kaikki oli taas normaalisti.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 43/2022. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Lydman tiputtelee pitkän uransa varrelta tarinoita, joissa hän usein ivaa itseään ja sähläilyjään. Itseironia on vahvasti läsnä lähes kaikessa, mitä Lydman suustaan päästää. Mutta oli tämä vuonna 1977 syntynyt lahtelainen myös vakavasti otettava eliittipakki, yksi aikansa parhaita suomalaisia, joka pelasi urallaan Stanley Cupin loppuotteluissa ja saavutti leijonanutussa muun muassa olympiahopean ja World Cupin kakkossijan. Ura päättyi vuonna 2013 aivotärähdykseen Anaheim Ducksissa.

Koti kutsui. Lydman halusi viettää rauhallista perheenisän elämää. Hän otti etäisyyttä jääkiekkoon pitkäksi aikaa.

Vaan mikä ilahduttavinta, nyt Lydman on palannut lajin pariin - takaisin jään tasolle Mikkelin Jukurien apuvalmentajana.

Siitä käy kiittäminen Olli Jokista, Lydmanin pitkäaikaista ystävää, joka sai ylipuhuttua hänet.

-?Koko ajan olen sitä ajatusta yrittänyt laittaa Lyden päähän, että hänestä tulisi hyvä valmentaja, Jokinen kertoo.

-?Olemme tunteneet parikymmentä vuotta, olemme yhteyksissä koko ajan ja aina kesäisin tenniskentällä Helsingissä olen ylipuhunut häntä.

Jukurien valmennuksessa toimivat Toni Lydman ja Olli Jokinen ovat pitkäaikaisia ystäviä.

Jukurien valmennuksessa toimivat Toni Lydman ja Olli Jokinen ovat pitkäaikaisia ystäviä. Kuva: Oskari Mäkisarka

Lydman oli kokeillut juniorivalmentamista HIFK:ssa pian pelaajauransa päättymisen jälkeen, mutta aika ei ollut vielä oikea. Kokeilu jäi yhteen kauteen, vaikka IFK tarjosi jatkoa.

-?Se oli vähän liian aikaista minulle hypätä mukaan, hän sanoo.

Koti vei voiton.

-?Nyt toinen tyttö on jo muuttanut pois kotoa ja toinenkin on 17-vuotias. Tilanne on muuttunut ja olen viimeisen vuoden ajan miettinyt, että voisi harkita valmentajan uraa. Se on ruvennut kiinnostamaan, 45-vuotias Lydman sanoo.

Kun Jokinen ryhtyi Jukurien päävalmentajaksi viime kaudella, Lydman alkoi seurata SM-liigaa ja erityisesti mikkeliläisten pelejä kunnolla. Kausi oli jymymenestys, kun sarvipäät olivat sensaatiomaisesti runkosarjan kakkosia. Ja kun Jukureissa avautui apuvalmentajan paikka viime keväänä, Jokinen tiesi, kelle soittaa.

Lydman innostui.

-?Vaimokin oli vähän sitä mieltä, että jos tällainen mahdollisuus tulee, on se kokeiltava. Sanoin Ollille, että mennään sitten Mikkeliin.

Syntyi yksivuotinen sopimus.

Toni Lydman Mikkelin asemalla. Hän solmi hiljattain vuoden jatkosopimuksen Jukurien valmennusryhmään.

Toni Lydman Mikkelin asemalla. Hän solmi hiljattain vuoden jatkosopimuksen Jukurien valmennusryhmään. Kuva: Pertti Hänninen

Siirto yllätti kaikki. Eihän kukaan olisi pari vuotta sitten keksinyt edes vitsillä heittää, että Jukureita valmentaisivat entiset leijonatähdet Jokinen ja Lydman. Kuvaavaa on, ettei Mikkelissä ollut edes liigajoukkuetta, kun he vielä pelasivat.

Nyt on - ja Jokisella ja Lydmanilla on kahteen pekkaan CV:ssä yhteensä hurjat 2?078 NHL:n runkosarjaottelua. Se on enemmän kuin kaikilla muilla SM-liigavalmentajilla yhteensä. Muita NHL:ssä paljon pelanneita liigavalmentajia ovat TPS:n apuluotsi Sami Salo (878 ottelua), JYPin Ville Nieminen (385) ja IFK:n pääkäskijä Ville Peltonen (382).

Lydmania vuotta nuorempi Jokinen hehkuttaa, miten oivaltavia asioita hänen uusi apuvalmentajansa on esittänyt.

-?Hän on tuonut tosi paljon sellaisia näkemyksiä, mitä en ollut ennen kuullutkaan keltään, Jokinen sanoo.

Vanhana peräpään luutana Lydman osaa omakohtaisen kokemuksen kautta opastaa ja ohjata Jukurien nuoria pakkeja.

-?Miten menet kamppailutilanteeseen, miten sinulla on maila - onko se yhdessä vai kahdessa kädessä. Miten haetaan päätykiekkoja. Miten teet box outia. Miten pienempi pelaaja pystyy pelaamaan isompaa vastaan kulmassa. Nuo ovat nimenomaan sellaisia juttuja, mitä on opittu oman kokemuksen ja pelaajataustan kautta. Noita on tosi vaikea oppia koulun penkiltä, Jokinen sanoo.

-?Pelitausta antaa hyvän lähtökohdan valmentamiselle ja opettamiselle. Nämä pelisysteemit ovat toissijaisia asioita. Enemmän se on sitä, minkälaista palautetta ja ratkaisumalleja pystyy antamaan pelaajalle päivittäin.

Floridan riveissä hyökännyt Olli Jokinen kohtasi Toni Lydmanin Calgaryn marraskuussa 2002.

Floridan riveissä hyökännyt Olli Jokinen kohtasi Toni Lydmanin Calgaryn marraskuussa 2002. Kuva: Marc Serota / Reuters

Lydman uskoo, että Jokista innosti heidän pelipaikkojensa ero. Puolustajana Lydman katsoo peliä eri tavalla kuin sentterinä operoinut Jokinen.

-?Oma hommani ei ollut niinkään rakentaa peliä vaan rikkoa sitä, hän murjaisee.

-?On mielenkiintoista katsoa peliä eri kannalta, mutta edelleen minulla on vahvasti se pelaajan näkökulma. En ole pystynyt muuttamaan sitä eikä varmaan tarvitsekaan muuttaa. Olli halusi eri näkökulmia.

Ja näkökulmia sekä jämäköitä mielipiteitä entiseltä huippupuolustajalta löytyy. Lydman puhuu vahvan puolustuspelaamisen puolesta.

-?Nykypäivänä nuoret puolustajat ovat enemmän hyökkäyssuuntaan orientoituneita. Se tulee varmaan NHL:stä, kun kaikki huippupakit, keitä hehkutetaan, ovat pisteentekijöitä. Sitten sellaisen peruspuolustamisen kanssa voi olla haasteita. Varsinkin kun hypätään junioreista tähän liigatasolle, jossa on oikeasti vähän eri vaatimustaso puolustamisen suhteen.

Lydman oli luottopuolustajan prototyyppi, jollaisten perään on suomalaisessa jääkiekossa myöhemmin huudeltu.

-?Monesti nuorilla pelaajilla on tosi pieniä yksityiskohtia, jotka ovat muodostuneet tavaksi jossain kohtaa kehityskaarta. Niistä pitää vain sanoa heille, että ne pitää opetella uusiksi. Ne ovat välillä ihan naurettavan pieniä juttuja. Mutta kun pelissä tapahtuu jotain, se saattaa olla ratkaiseva tekijä.

Jukureilla on nuori pakisto, jonka ainoa yli 25-vuotias pelaaja on ruotsalainen Niclas Lundgren, 32. Lydmanin mukaan Lundgrenia käytetään usein videopalavereissa esimerkkinä hyvästä puolustuspelaamisesta.

Toni Lydmanilla on silmää puolustamiselle.

Toni Lydmanilla on silmää puolustamiselle. Kuva: Oskari Mäkisarka / Lehtikuva

Jukurien timantti on 20-vuotias puolustaja Joni Jurmo, joka kulkee NHL-lupauksen statuksella. Hän on Vancouver Canucksin kolmoskierroksen varaus, 194 senttiä pitkä torni, joka liikkuu vikkelään ja on kiekon kanssa innokas.

-?Kyllähän Joni on loistava lahjakkuus ja lupaus. Tärkein tehtävä minulla on se, etten sählää sitä, Lydman sanoo.

-?Opeteltava juttu Jonin kanssa on se, milloin luopua kiekosta. Yleensä se on nuorten hyvin luistelevien lupausten ongelma, että pikkujunnuissa on voinut luistella kiekon kanssa päätyyn asti. Se ottaa joskus oman aikansa tajuta, milloin kiekkoa kannattaa lainata - tai milloin pistää päätyyn ja lähteä vauhdilla perään.

Summanen hykertelee innosta. Lydmanin lähtö valmentajanuralle on mieluisa juttu entiselle leijonaluotsille.

-?Katson aina ilolla, kun tällaiset kaverit lähtevät mukaan. He eivät tee sitä rahasta, vaan siinä on aito halu olla mukana ja antaa sitä omaa tietotaitoa seuraaville sukupolville, Summanen sanoo.

-?Puhutaan tällaisesta hiljaisesta tiedosta ja kulttuurillisista jutuista. Se tieto on siellä - entisillä pelaajilla - vahvemmin kuin missään ylätason tutkimuksissa. He syöttävät sitä tietoa eteenpäin.

Lydman pelasi NHL:ssä 847 runkosarjaottelua ja on itse nähnyt ja kokenut, miten asiat on tehty lajin absoluuttisella huipulla. Se antaa paitsi tietotaitoa tuo myös uskottavuutta ja perspektiiviä valmentamiseen. Jukurien pelaajien kannattaa kuunnella tarkkaan, mitä Lydman ja Jokinen sanovat.

-?On aika paljon ihmisiä, jotka joutuvat sanomaan, että he ovat kuulleet näin ja näin. Lydman pystyy sanomaan, että me tehtiin näin ja näin. Luulen, että pelaajat haluavat kuunnella, kun heillä on mahdollisuus tällaiseen kävelevään kokemuspankkiin vertaismaailmasta, Summanen sanoo.

Toni Lydman ja Olli Jokinen olivat paljon yhdessä jo pelaajina, tässä Torinon olympialaisissa 2006.

Toni Lydman ja Olli Jokinen olivat paljon yhdessä jo pelaajina, tässä Torinon olympialaisissa 2006. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Summanen valmensi Lydmania HIFK:ssa ja myöhemmin maajoukkueessa. Hän puhuu vanhasta pelaajastaan jopa ylistävään sävyyn.

-?Kun tein Lydmanin kanssa hommia, hän oli lahtelainen urheilutuote. On pelattu futista ja lätkää ja on määrätty katu-uskottavuus. Hän oli joukkueen mies aina. Uskon, että hän on samanlainen valmentajana ja keskittyy siihen arkijuttuun, Summanen sanoo.

-?Pelaajana Lydman oli tosi aliarvostettu. Hän oli periaatteessa yhdistetty versio Ossi Väänästä ja Kimmo Timosta. Näin kovasta pelaajasta on kysymys. Se on jäänyt vähän taka-alalle. Lydman oli äärimmäisen nopea pelaaja, pystyi tekemään hyökkäyssuuntaan ratkaisuja, puolusti hyvin ja oli sen ajan mukainen hyväkokoinen paketti.

Lydman lähes häkeltyy mikkeliläisen lounasravintolan nurkkapöydässä, kun hän kuulee vertauksen Väänäseen ja Timoseen.

-?Aika hienosti sanottu. Mutta en mä tuota tiedä, onko sitä Kimeä ihan niin paljon. Kyllä mä Ossiin pystyn samastumaan, Lydman naurahtaa.

-?No joo. Kyllähän se tietysti on totta, että Calgaryssa pelasin ylivoimaa ja he yrittävät laittaa minua hyökkäävään rooliin, vaikka omasta mielestäni olin Suomessakin vähän joka paikan höylä. Koin, etten ollut mikään hyökkäävä pakki - ja kun tykkäsin taklata aika paljon.

Buffalo Sabresissa päävalmentaja Lindy Ruff peluutti Lydmania aina vastustajan ykkösketjua vastaan.

-?Se jäi rooliksi siellä, enkä valittanut, koska sitä jääaikaa tuli siinäkin roolissa paljon.

Kuka oli vaikein hyökkääjä pysäyttää?

-?Se vaihteli. Joskus kaikki olivat vaikeita, jos oli sellainen päivä.

Lydman mainitsee Pittsburghin kaksikon Sidney Crosby-Jevgeni Malkin sekä Washingtonin Aleksandr Ovetshkinin ja Nicklas Bäckströmin.

-?En unohda sitäkään, kun aloitin NHL-urani Calgaryssa Detroitia vastaan. Siinä oli ylivoimalla melkoinen tähtisikermä. Steve Yzerman, Brendan Shanahan, Brett Hull, Nicklas Lidström. Se ei ollut mukavaa se alivoima. Siinä voi suoraan sanoa, että jos ei tullut maalia, niin veskari on ottanut jonkin aika huiman kopin. Ne pääsivät aina ampumaan jostain. Se on jäänyt mieleen, että siellä on sätkitty.

Calgary Flames sätki vuonna 2004 Stanley Cupin finaaleihin, kun ykkösmaalivahtina torjui Miikka Kiprusoff, takalinjoilla luuti Lydman ja hyökkäykseen oli hankittu Ville Nieminen Chicagosta kesken kauden. Nieminen tunsi Lydmanin jo Tapparasta, jossa ikätoverit aloittivat liigauransa 1990-luvulla.

-?Lyde on yksi Suomen puhtaimpia jääkiekkoilijoita. Puhtain lahtelainen jääkiekkoilija Kari Elorannan jälkeen, Nieminen maalailee.

Toni Lydman pysäytti Los Angelesin Derek Armstrongin helmikuussa 2004.

Toni Lydman pysäytti Los Angelesin Derek Armstrongin helmikuussa 2004. Kuva: Reuters

-?Todella kiva ihminen ja kaikki onnistuu. Hänen ja vaimonsa Hetan ystävällisyys ja isosydämisyys on jäänyt mieleen. Calgaryssa vietettiin paljon aikaa yhdessä. Se oli mahtavaa aikaa ja jäi aivan liian lyhyeksi.

Lydman ei tosin voinut nauttia siitä täysillä. Aivotärähdykset alkoivat tehdä rumaa jälkeä. Hän sai aivovamman maaliskuussa ja palasi kehiin pudotuspelien alussa. Pian tuli uusi tärsky, joka vei hänet taas sivuun kesken ensimmäisen playoff-kierroksen.

-?Olin jo haudannut toiveet peleistä enää sillä kaudella. En saanut harjoitella, Lydman sanoo.

-?Sitten pääsinkin jäälle yhtäkkiä finaalien aikana.

Lydman oli vetänyt parit harjoitukset, kun kakkosvalmentaja kutsui hänet fysioterapeuttien koppiin.

-?Vedettiin ovet ja kaihtimet kiinni. Valmentaja kysyi, pystynkö pelaamaan kymmenen minuuttia. Tampa Bay oli juuri tasoittanut finaalit 2-2:een. Sanoin, että seison vaikka päälläni sen kymmenen minuuttia, jos pääsen finaaleita pelaamaan.

Lydman hyppäsi kehiin viidennessä ottelussa Tampassa. Flames voitti sen, mutta taipui kuudennessa ja ratkaisevassa seitsemännessä finaalissa. Lightning nosteli kannua. Lydman puri huulta.

-?Se ei ollut kauhean hauskaa. Päätä särki niin pitkään, että mietin, kannattaako minun pelata enää. Tuleeko tästä enää mitään.

Kuva: Bruce Bennett / Getty Images

Kyllä tuli. Lydman pelasi seuraavan syksyn World Cupissa menestyksekkäästi ja sai kauden 2004-05 työsulun myötä parsia itsensä rauhassa kasaan. Työsulku oli jopa siunaus, kuten se oli monelle muullekin haavoittuneelle soturille. Lydmanin NHL-ura jatkui vielä komeat kahdeksan kautta.

Nyt on alkanut uusi ura valmentajana.

-?Onhan se erikoista, kun olen ollut kotona tässä nämä yhdeksän vuotta käytännössä koko ajan. Arki vähän muuttui, hän naurahtaa.

Espoon-koti on ja pysyy, mutta Lydman viettää valtaosan päivistään vuokrakämpässä Mikkelissä. Hän sanoo nauttineensa paluusta lajin pariin. Valmentajanuraansa hän suhtautuu maltillisesti vuosi kerrallaan.

Eikä Lydman olisi Lydman, jos hän ei tulevaisuudesta kysyttäessä sivaltaisi taas vähän itseään.

-?Katsotaan, tuleeko tästä mitään. Voihan se olla, että vaikka itse haluaisi jatkaa, sanotaan, ettei tarvitse enää tulla, hän sanoo ja tuttu leppoisa virne leviää kasvoille.

Ilta Sanoma
vendredi 4 novembre 2022 08:00:00 Categories: Ilta Sanoma Urheilulehden parhaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.