Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen (kok) palkka on parempi kuin pääministerillä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok) on toiminut aiemmin muun muassa kansanedustajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kuva: Aku Isotalo / HS

Sote-uudistuksen vuoksi isossa murroksessa olevan Kuntaliiton muutosneuvottelut ovat loppusuoralla.

Kuntaliitto on karsimassa väkeään, mutta ylin johtoporras säilyy entisellään.

Kuntaliiton hallitus päätti viime torstaina kokouksessaan, että Kuntaliiton varatoimitusjohtajien työsuhteita jatketaan 30.6.2025 saakka.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen (sd), miksi Kuntaliitto tarvitsee jatkossakin kaksi varatoimitusjohtajaa?

- Muutosvaiheessa tällä ratkaisulla haluttiin taata Kuntaliiton edunvalvontakyky. Säännöissä määritellään, että on toimitusjohtaja, kaksi varatoimitusjohtajaa ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja. Kuntaliiton sääntöjä noudatetaan, eikä niitä olla tässä yhteydessä uudistamassa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen (sd) ennakoi, että liitto tulee arvioimaan luottamushenkilöorganisaationsa laajuutta, mutta näin ei voi tehdä Räsäsen mukaan kesken kuntavaalikautta liiton sääntöjen vuoksi. Kuva vuodelta 2015. Kuva: Markus Jokela / HS

Suurimmat puolueet jakavat Kuntaliiton ylimmät johtopaikat kuntavaalien tuloksen perusteella.

Kuntaliiton toimitusjohtajana toimii Minna Karhunen (kok). Varatoimitusjohtajina toimivat ex-kansanedustaja Hanna Tainio (sd) ja Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma (kesk), joka sijaistaa tehtävässä keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä toimivaa Timo Reinaa (kesk).

Merkillepantavaa on, että Kuntaliiton toimitusjohtaja tienaa enemmän kuin maan ylin poliittinen päättäjä. Kun pääministeri Sanna Marin (sd) tienaa noin 17?000 euroa kuukaudessa, on Karhusen palkka 17?400 euroa kuukaudessa.

Ministereille maksetaan palkkiota 10?147 euroa kuukaudessa. Kansanedustajina toimiville ministereille maksetaan lisäksi kansanedustajan palkkiota ja kulukorvausta, mutta eduskunta pidättää ministeri-kansanedustajilta puolet palkkiosta ja kulukorvauksesta.

Käytännössä ministeri-kansanedustaja ansaitsee vähintään 13?500 euroa kuussa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajat tienaavat 15?500 euroa kuussa.

- Kuntaliiton johdon palkkataso on päätetty jo ennen kuin olen itse aloittanut hallituksen puheenjohtajana. Liitossa on haluttu pitää palkat kilpailukykyisellä tasolla, jotta olemme vetovoimainen työnantaja. Varmasti nämäkin saattavat olla jatkossa tarkastelun kohteena, Räsänen kommentoi Kuntaliiton johdon palkkatasoa.

RäsäSEN vuosipalkkio Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan tehtävästä on 14?000 euroa. Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtajien Anna-Kaisa Ikosen (kok) ja Markku Rossin (kesk) vuosipalkkio on 6000 euroa.

Kuntaliiton hallituksen jäsenten kokouspalkkio on 450 euroa. Hallitukseen kuuluu 15 jäsentä ja 15 varajäsentä. Kansanedustajista Kuntaliiton hallituksessa istuvat Heikki Autto (kok), Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja Toimi Kankaanniemi (ps).

Kuntaliiton hallinnon laajuudesta kertoo se, että liitolla on vielä valtuuskunta, jossa istuu 76 jäsentä.

Kuntasektorin edunvalvoja Kuntaliitto on toiminut puolueiden temmellyskenttänä. Kuva Kuntatalon käytävältä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtajan Daniel Sazonovin (kok) vuosipalkkio on 9000 euroa ja valtuuskunnan varapuheenjohtajien Piritta Rantasen (sd) ja Mirja Vehkaperän (kesk) 4000 euroa. Kuntaliiton valtuuskunta muun muassa valitsee hallituksen sekä hyväksyy liiton talousarvion ja tilinpäätöksen.

Räsäsen mukaan on selvää, että "tällaisen edunvalvontaorganisaation hallinto kokonaisuudessaan tulee virtaviivaistumaan".

Muutoksia on odotettavissa kuitenkin vasta vuonna 2025 päättyvän kuntavaalikauden jälkeen, Räsänen arvioi.

Onko Kuntaliiton tehtävä katoamassa sote-uudistuksen myötä? Onko tässä Kuntaliiton kuolonkorinat käynnissä?

- Ei varmaan Kuntaliiton tarve mihinkään katoa, kunnille jää yhä isot kokonaisuudet vaikkapa liittyen koulutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Samalla ollaan vahvistamassa kuntien roolia työllisyystoimissa. Kuntien vahvalle edunvalvojalle on edelleen tarve.

Kuntaliitto on perustamassa Hyvinvointialueyhtiö Oy:tä. Mihin yhtiötä tarvitaan, kun hyvinvointialueet neuvottelevat suoraan valtion kanssa?

- Jos yksittäisellä hyvinvointialueella mietitään, miten tiettyä lainsäädäntöä pitää soveltaa, niin tällaisissa tilanteissa kunnat ovat olleet yhteyksissä Kuntaliittoon. On ajateltu, että on järkevää perustaa yhteinen palveluyhtiö, jotta tässä on siltaratkaisu, Räsänen muotoilee.

Kuntaliiton ilmoituksen mukaan muutosneuvottelut voivat johtaa Kuntaliitto ry:ssä korkeintaan 60:n ja Kuntaliitto Palvelut Oy:ssä korkeintaan kahdeksan tehtävän lakkaamiseen, osa-aikaistamiseen tai työsuhteiden ehtojen muutokseen irtisanomisperusteella.

Henkilöstön työpanokseksi arvioidaan Kuntaliiton ensi vuoden budjetissa 132,5 henkilötyövuotta, kun tälle vuodelle on budjetoitu 183 henkilötyövuotta.