Sekä Ilmari Käihkö että Martti J. Kari ovat sitä mieltä, että talven myötä etu siirtyy puolustavalle toimijalle, joka on tällä hetkellä Venäjä.
Tuleva talvi tuo mukanaan Ukrainaan monenlaisia haasteita sekä siviileille että sotilaille.
Sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö kertoo katsovansa tulevaa raskain mielin.
- Synkältä näyttää Ukrainan kannalta, jos Venäjä pystyy jatkamaan iskuja energiainfrastruktuuriin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi pari viikkoa sitten Venäjän entisestään kiihtyneiden iskujen tuhonneen noin kolmanneksen Ukrainan voimalaitoksista vain reilun viikon aikana.
Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori, eversti evp Martti J. Kari on samaa mieltä: ukrainalaisten siviilien talvesta tulee haastava.
- Asunnot eivät lämpene, ruokaa ei voida tehdä, julkiset liikennevälineet eivät välttämättä kulje, Kari luettelee.
Myös mahdolliset siviilien pikaiset evakuoinnit vaikeutuvat merkittävästi.
- Talvi tekee sen, että maasto on liejuista sekä pehmeää, mikä tekee liikkumisen vaikeaksi. Tämä koskee myös siviilejä.
Ex-tiedustelueversti Kari muistuttaa Ukrainan olevan pitkälti hyvin tasaista aroa ja peltoa.
- Etenkin etelässä, joka on lähes yhtä isoa viljapeltoa, jota joki katkoo.
- Pohjoisemmassa metsiä on enemmän, mutta muuten maa on tasaista.
Venäjällä on kykyä jatkaa iskuja energiainfraan, sanoo Ilmari Käihkö. Venäjä käyttää iskuissaan Iranista saatuja droneja eli lennokkeja, joita Ukraina uskoo Venäjällä olevan noin 2?00 kappaletta.
- Ukrainan ilmatorjunta ei riitä mitenkään, ja on myös vaikea kuvitella heidän saavan muilta mailta niin paljon ilmatorjunta-apua.
Myös dronejen halpa hinta aiheuttaa ongelmia.
- On mahdollista, että ilmatorjunta maksaa enemmän kuin dronet, Käihkö ruotii ja kertoo yhden dronen hinnan asemoituvan 20?000 ja 50?000 euron väliin.
Venäjä iski maanantaina 31. lokakuuta Kiovaan ohjusiskuin. Kuva: Vladyslav Sodel / Reuters
- Tietysti Ukrainan kannattaa käyttää ilmatorjuntaa erityisesti ohjuksia vastaan, mutta droneissa pitää miettiä joutuuko päästämään niistä osan läpi.
Ukraina on kertonut pystyvänsä ampumaan noin 70-85 prosenttia droneista alas.
Dronet ovat pirstoneet Ukrainan voimalaitoksia.
- Mikä on Ukrainan kyky korjata voimalaitoksia? Jos ne on tuhottu, niitä ei voi korjata, vaan ne pitää rakentaa kokonaan uudelleen.
- Sähkö on perustarve. Monien kodit ovat tuhottu ja ihmiset ovat siirtyneet pois muualle.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkö muistuttaa, että Vladimir Putin ei ole virallisesti vieläkään ilmoittanut osittaisen liikekannallepanon päättymisestä. Kuva: Toni Repo / IS
Käihkö toteaa sähkökatkojen ja sähkön puutoksen vaikuttavan hyvin moneen asiaan.
- Lapset eivät voi opiskella etänä, eikä myöskään etätyöskentely ole mahdollista ja se vaikuttaa talouteenkin.
Jos Venäjän droneiskut jatkuvat viime aikojen tahtiin, on sillä Käihkön mielestä kauaskantoisia seurauksia.
- Humanitäärinen kriisi jatkuu ja ihmiset saattavat ruveta liikkumaan länteen, jossa on pienemmät tuhot. Osa pakenee myös pois Ukrainasta ulkomaille EU-maihin ja jonkun verran tulee varmasti pakolaisia lisää Suomeen.
- Ja tästä tulee myös sitten meidän ongelmamme, sillä meillä on moraalinen velvoite auttaa ukrainalaispakolaisia.
Voidaanko puhua ihan pakolaiskriisistä?
- Kyllä, jos määrät ovat suuret ja toki ne voivat myös olla.
Sotaa paenneita ihmisiä Puolassa lähellä Ukrainan rajaa maaliskuussa 2022. Kuva: KAI PFAFFENBACH
Venäjän presidentti Vladimir Putinille tämä sopisi, sillä hän yrittää kaikin mahdollisin keinoin murentaa lännen rivejä liittyen Ukrainan kollektiiviseen tukemiseen sodassa.
Käihkö muistuttaa, että Venäjän iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin on vaikuttanut myös Suomeen välillisesti, sillä Suomi on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita.
- Ennen sotaa Suomikin osti energiaa Ukrainasta, mutta sodan alettua Ukraina ilmoitti, ettei se myy energiaa maansa rajojen ulkopuolelle.
- Tämä taas vaikuttaa Suomen huoltovarmuuteen, meidän energiamme hintoihin ja voi sitä kautta murentaa meidän halukkuuttamme tukea Ukrainaa.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu (vas) kertoo liikekannallepanon tulleen päätökseen. Presidentti Vladimir Putinin suusta ei lopetusta ole virallisesti kuultu. Kuva: AFP / Lehtikuva
EtulinjAN sotaan talvi vaikuttaa Käihkön mielestä siten, että Venäjä haluaa pitää asemansa ja odottaa kevättä, jolloin se voi saada lisää yksiköitä.
Putin kertoi 17. lokakuuta, että Venäjän osittainen liikekannallepano eli mobilisaatio tulee saamaan päätöksensä parissa viikossa.
Toistaiseksi virallista päätöstä ei ole Putinin suusta tullut, vaikka puolustusministeri Sergei Shoigu onkin antanut ymmärtää liikekannallepanon päättyneen.
- Liikekannallepano ei ole päättynyt, koska se vaatisi Putinin päätöksen. Tällaista päätöstä ei ole tullut.
- Venäjän viranomaiset pyrkivät rauhoittelemaan kansaa, mutta voivat milloin tahansa värvätä lisää joukkoja ja tietysti siirtää varusmiehiäkin Ukrainalta anastetuille alueille.
Venäjä on iskenyt viime viikkoina Ukrainan energiainfrastruktuuriin yhä enenevissä määrin. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Sotatieteilijä Käihkön mielestä on tärkeää erottaa mobilisaation toteutus ja sen vaikutukset.
- Sotilaiden värväyksille voidaan helposti naureskella, mutta sotilaallista vaikutusta ei ole vielä nähty.
- Jos Venäjä on todella saanut 300?000 sotilasta mobilisoitua, niin kyllä se on massiivinen määrä ja vaikuttaa väkisinkin Ukrainan etenemiseen, vaikka noista mobilisoiduista ei ole vielä Ukrainassa kuin ehkä kolmannes.
Venäjän ongelmat ovat sodan aikana vanhat tutuksi tulleet asiat.
- Rakenteellisia ongelmia, huono varustus, huono johtaminen, huono strategia ja nämä kaikki eivät myöskään paranna moraaliongelmia, joita siellä on.
- Vaikka olisi kuinka kokematon sotilas, niin aina hänet voidaan käskeä kiväärin kanssa poteroonsa ja ohjeistaa ampumaan ukrainalaisia.
Tshekin pääkaupungissa Prahassa marssittiin taannoin Ukrainan puolesta Venäjää vastaan. Putin yhdistettiin plakaateissa sekä Adolf Hitleriin että Neuvostojohtaja Leonid Brezneviin, joka tukahdutti Prahan kansannousun vuonna 1968. Kuva: Michal Cizek / AFP
Hän muistuttaa, ettei Venäjä ole laittamassa mobilisoituja mihinkään monimutkaisiin hyökkäystaisteluihin.
- Heistä suurin osa varmasti Venäjän puolella koulutettavina ja keväällä on sitten varmaan tarkoitus saada heistä muodostettuja uusia yksiköitä tueksi.
Ex-tiedustelueversi Martti J. Kari kertoo, että Ukrainan toiveissa on edetä juuri nyt, kun Venäjä taas odottaa mieluummin kevättä ja lisää joukkoja. Kuva: HANNU RAINAMO
Kari ja Käihkö ovat samaa mieltä siitä, että Ukrainan toiveissa on edetä juuri nyt, kun taas Venäjä odottaa mieluummin kevättä ja lisää joukkoja.
- Ukrainalla tulee kiire saada vallattua alueita, kun taas Venäjän funktio on saada stabiloitua rintamalinjat kevättä varten, sanoo Käihkö.
Talvi sopii paremmin puolustavalle osapuolelle, joka on tällä hetkellä Venäjä.
Talven kylmät olosuhteet vaikeuttavat niin logistiikan kuin miehistön liikuttamista.
- Nyrkkisääntönä voi sanoa, että talvella kaikki sotatoimet vievät kaksi kertaa enemmän aikaa, Käihkö sanoo.
Myös Kari sanoo, että talvella etu siirtyy puolustavalle osapuolelle, siis Venäjälle.
- Lehdet putoavat puusta ja siten puusto ei tarjoa suojaa droneilta, satelliittikuvilta ja muilta ilmaiskuilta, Kari kuvaa Venäjän etuja.
- Toisaalta pidempi pimeä vuorokauden aika mahdollistaa paremman suojan ja myös joukkojen siirrot, jonka antaa taas hyökkääjälle paremmat mahdollisuudet.
Liikkumisen vaikeutumisen myötä taisteluvaunujen sijasta jääkärijoukkojen toiminta korostuu.
- Ei talvi operaatiota pysäytä, mutta se muuttaa sodan rytmiikkaa.
- Tykistöön talvi ei vaikuta, sillä niitä voi siirrellä huonommassakin kelissä.
Kari muistuttaa molempien osapuolten käyttävän pitkälti venäläistä kalustoa, joka on tehty myös talveen.
Sen sijaan muu varustus kuten lämmin vaatetus on erityisesti Venäjällä kysymysmerkki.
- Jotenkin tuntuu oudolta, jos venäjän asevoimilla ei olisi talvivarustusta, Kari ruotii.
Toisaalta hän näe asiaa täysin mahdottomana.
- Olisiko korruptiolla taas näppinsä pelissä, että "on hankittu" talvivarustusta, mutta toivotaan ettei koskaan jouduttaisi tilanteeseen, jossa niitä joutuisi käyttämään.
- Sillä varustukseen varatut rahat ovat menneet jonkun muun taskuun.
Eli voi olla ihan relevantti asia, että Venäjällä ei ole talvivarustusta, sillä joku on vetänyt välistä?
- Kyllä, kaikkihan ne varastavat ja vetävät välistä. Kuvaa hyvin koko Venäjän toimintaa sodassa.
Kari muistuttaa lännen tarjoavan aseavun lisäksi myös lämpimiä talveen sopivia varusteita Ukrainalle.
Käihkö uskoo myös politiikalla olevan iso osuus siinä, miksi pitkittyminen sopii Putinille ja Venäjälle.
- Euroopan maissa käydään eri vaaleja, Yhdysvalloissa on välivaalit. Kyllä Putin yrittää saada rivit rakoilemaan.
- Kun Ukrainaa pitää koko ajan tukea, niin jotkut maat voivat kokea antamansa tuen turhaksi, jos edistymistä ei jatkuvasti tapahdu.
Käihkö haluaa tuoda esiin, että Suomessa ja yleensäkin lännessä keskitytään enemmän Ukrainan onnistumisiin ja Venäjän epäonnistumisiin, mikä voi aiheuttaa "vahvistusharhaa" oikeasta tilanteesta.
- Kiinnitämme huomiomme meille mieluisiin asioihin, mutta päteekö ne kaikkiin tapauksiin. Esimerkiksi joillain alueilla joukot voivat olla hyvin varustettuja, ja joillain huonommin, hän viittaa Venäjän mobilisaatioon.
- Tämän haluan sanoa vain yleisenä huomiona, kun sodasta meilläkin puhutaan ja sitä käsitellään. Totta kai Ukrainalla on toivoa, Käihkö päättää.
TetraSys Oy.