Ilta Sanoma

Traumoista selviytyminen ei ole mahdotonta, vaikka kokemukset jättäisivätkin pysyviä jälkiä. - Aina on toivoa, sanoo traumapsykoterapeutti Hanna Markuksela.

"Hyvä kiintymyssuhde ja lapsuuden turva suojaavat traumatisoitumiselta ja auttavat toipumaan traumatisoivasta tilanteesta", traumapsykoterapeutti, psykologi Hanna Markuksela kertoo. Kuva: Shutterstock

Krooniset kivut, ahdistus, jatkuva ylivireystila. Nämä merkit voivat kertoa monesta asiasta, mutta juontua myös lapsuuden traumasta.

Trauma tarkoittaa kokemusta, joka ylittää ihmisen psyykkisen sietokyvyn.

Järkyttävimpiä tapahtumia, jotka voivat aiheuttaa trauman, ovat muun muassa vakavaan onnettomuuteen tai väkivallan kohteeksi joutuminen - tai se, että näkee jonkun toisen joutuvan niihin.

Oma kokemus tapahtumasta on oleellista, mutta myös ihmisen persoonallisuus ja muut ominaisuudet vaikuttavat trauman kehittymiseen.

Trauman voi saada aikaan sekin, jos kokee tulleensa voimakkaasti häpäistyksi.

- Siinä on yksilöllisiä eroja, kuinka raskaasti jonkun tilanteen ottaa. Samoin siinä, mistä oireillaan ja miten tilanteeseen sopeudutaan, kertoo traumapsykoterapeutti, psykologi ja verkkovalmentaja Hanna Markuksela.

- Hyvä kiintymyssuhde ja lapsuuden turva suojaavat traumatisoitumiselta ja auttavat toipumaan traumatisoivasta tilanteesta.

Lue lisää: Yhden asian ymmärtäminen omassa käyttäytymisessä voi pelastaa parisuhteen - psykologi selittää, miten kiintymyssuhdemalli vaikuttaa meihin

Traumat voivat olla myös pidempikestoisia. Pidempikestoisen trauman voi aiheuttaa esimeriksi se, jos jää lapsena jatkuvasti vaille huolenpitoa ja tukea. Tai jos omalla vanhemmalla on vaikka jokin vakava sairaus, jonka vuoksi emotionaalinen yhteys katkeaa, ja lapsi kasvaa turvattomuuteen.

Lue lisää: Oletko kasvanut tunnekylmässä perheessä? 8 merkkiä, joista voi tunnistaa emotionaalisen välinpitämättömyyden

Mikäli lapsuudessa syntynyttä traumaa ei ole pystynyt tai päässyt työstämään, se voi näkyä vielä aikuisuudessakin. Oireiden kirjo vaihtelee.

- Yleensä olo menee sietämättömäksi, Markuksela kertoo.

Ihminen voi olla esimerkiksi hyvin ahdistunut ja ärtynyt ja hänellä voi olla uniongelmia.

Toistuvaa ahdistusta voi aiheuttaa se, että ihminen kokee tapahtuman uudelleen ja uudelleen muisti- ja mielikuvina tai näkee tapahtumasta unia.

Myös traumaattiseen kokemukseen yhdistyvät asiat voivat ahdistaa, ja ajaa sitä myötä voimakkaaseen yli- tai alivireystilaan. Sellaisia voivat olla tietty tuoksu, ääni tai tilanne.

Ylivireä ihminen on fysiologisessa hälytysvalmiudessa, kuin jatkuvasti varuillaan. Se kuormittaa kehoa ja mieltä.

Alivireys puolestaan on usein seurausta pitkään jatkuneesta ylivireydestä. Tällöin olo voi olla turta ja poissaoleva. Hanna Markuksela on kertonut vireystilaan liittyvistä oireista myös kirjassaan Suorituskyvyn salaisuus (Tammi, 2021).

Hermoston toiminta trauman seurauksena on yksilöllistä, ja ihmisillä on erilaiset selviytymismekanismit. Jotkut reagoivat traumaan niin, että he turtuvat, Markuksela selittää.

Kehossa trauma voi oireilla esimerkiksi suolistovaivoina ja kiputiloina.

- Monesti taustalla on myös jokin fysiologinen juttu, josta joku toinen ei oireilisi niin vahvasti.

Kuormitus aiheuttaa varsin monelle ihmiselle esimerkiksi lihasjumeja, päänsärkyalttiutta tai suoliston herkkyyttä.

- Traumatisoitunut on niin kovassa stressitilassa, että se alkaa pahentaa oireilua, ja oireita tulee useammin, koska stressihormonikuorman takia keho on koetuksella.

Ihmisellä voi olla jatkuvaa jännitystä, joka pahentaa muun muassa kipuja.

Traumaattinen kokemus voi saada ihmisen kokonaan välttämään paikkoja tai tilanteita, jotka muistuttavat häntä traumasta. Elämä saattaa kapeutua huomattavasti, ja ihminen voi eristäytyä.

Toisinaan ihminen kykenee esimerkiksi hoitamaan työnsä ja kotiaskareet, mutta vapaalla olotila voi muuttua. Hänen voi olla vaikea keskittyä tai ylipäänsä olla läsnä.

Tällöin puhutaan dissosiaatio-oireista, jolloin olo voi olla epätodellinen ja poissaoleva.

- Ääritapauksissa muistin kanssa voi ilmetä ongelmia, vaikka muisti olisi muuten normaali. Esimerkiksi voi olla todella vaikea palauttaa mieleen tapahtumia trauma-ajalta.

Dissosiaatio on mielen suojamekanismi, jolla mieli yrittää välttää sietämätöntä kipua.

Voiko jostain päätellä, että oireiden taustalla on juuri lapsuuden trauma?

- Oma menneisyys antaa osviittaa ja se, jos on ikäviä kokemuksia tai vaille jäämistä omassa henkilöhistoriassa, Markuksela sanoo.

- Tai sitten jokin yksittäinen tapahtuma on jäänyt kalvamaan, ja siitä on vaikea päästä yli. Tai tapahtuma on vedenjakaja, joka on muuttanut oloa, ja sen jälkeen hermosto on alkanut oireilla.

Kehossa voi myös muuten olla merkkejä siitä, että stressi on jäänyt päälle.

Traumat voivat näkyä ihmissuhteissakin. Aikuisuudessa saattaa esimerkiksi olla vaikea ilmaista omia tunteita, luottaa muihin tai päästää muita lähelleen. Joskus taas ihminen ei uskalla riidellä tai hän välttelee tykkänään konfliktitilanteita.

- Jos trauma on kehityksellinen eli ei vain yksittäinen tapahtuma, usein juuri se näkyy oman hermoston tilan ja tunne-elämän säätelyn haasteina. Ahdistus yltyy voimakkaaksi, voi ilmetä stressiherkkyyttä tai tunne-elämä on turtunut tai jäykkä.

Trauman saaneen voi olla vaikea luottaa elämässä hyvään.

- Jatkuva uhkien skannaus saattaa olla päällä. Trauma luo monella tapaa pohjan käsitykselle siitä, millainen paikka maailma on.

Traumoista selviytyminen ei Markukselan mukaan ole mahdotonta, vaikka ne jättäisivätkin pysyviä jälkiä.

Tärkeintä on hakea apua, jos tuntuu, että ei pärjää olonsa ja oireittensa kanssa.

- Aina on toivoa, ja on myös hyviä menetelmiä, Markuksela sanoo.

Hoidossa hyödynnetään muun muassa psykoterapiaa sekä erilaisia kehollisia menetelmiä, kuten hengitysharjoituksia. Ne voivat opettaa, miten omaa kehoa voi rauhoittaa ja säädellä vireystilaa itse.

- Koska trauma on niin kehollinen ja hermostollinen, on tärkeää, että pelkän puhumisen lisäksi trauman hoitamiseen yhdistyy vireystilan säätelyn opetteleminen ja tarvittaessa kehoa rauhoittavat traumanpurkutekniikat.

Itsehoidolla voi rauhoittaa omaa arkea. Riittävä palautuminen, kehon huoltaminen, sekä turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeitä.

Lähteitä: Terveyskirjasto, Käypä hoito

Lue lisää: Kun Venla oli 7-vuotias, isä teki itsemurhan - äiti kertoi kaiken Venlalle suoraan alusta alkaen

Lue lisää: Tuntematon mies hakkasi Jenny Koiviston, 30, yhtäkkiä kotimatkalla - vasta seuraavana aamuna alkoi selvitä, mitä oli tapahtunut

Lue lisää: Moni suomalainen omaksuu jo lapsuudessa mallin, josta voi koitua monia ongelmia aikuisena - 7 piirrettä, joista sen tunnistaa omassa käytöksessä

Lue lisää: 17 naista paljastaa, mitä he häpeävät - yksi asia hävettää suomalaisia selkeästi eniten

Ilta Sanoma
lundi 31 octobre 2022 18:00:00 Categories: Hyvä fiilis Ilta Sanoma

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.