Rangaistus poliisin kertomilla rikosnimikkeillä olisi todennäköisesti useita vuosia ehdotonta vankeutta.

Vastaamon tietomurrosta epäiltyä uhkaa useamman vuoden vankeustuomio, mikäli häntä vastaan saadaan kerättyä riittävä näyttö syytteitä varten. Tässä vaiheessa kyse on vasta rikosepäilystä.

Vastaamon tietomurrosta epäilty 25-vuotias suomalaismies on jo takavuosina tunnetuksi tullut espoolainen Julius Kivimäki, joka sittemmin on käyttänyt toista etunimeään Aleksanteri. Hän on syntynyt vuonna 1997. Kivimäki on itse kiistänyt sekä Twitter-tilillään että asianajajansa välityksellä syyllisyyteensä.

Lue lisää: IS tavoitti epäillyn Vastaamo-tieto­murtajan asian­ajajan välityksellä - kiistää rikokset

Hänet on vangittu poissaolevana ja hänestä on tehty eurooppalainen pidätysmääräys. Poliisi tiedotti asiasta viime perjantaina. Poliisi epäilee, että sama henkilö on sekä Vastaamoon liittyvän kiristyksen että tietomurron takana.

Tietomurron tekijää epäillään tällä hetkellä poliisin kertoman ja käräjäoikeuden diaaritietojen mukaan kolmesta eri rikoksesta, jotka ovat törkeän kiristyksen yritys, törkeä tietomurto ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.

Näistä vakavin rikos on törkeän kiristyksen yritys, josta voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Törkeän tietomurron maksimirangaistus on kolme vuotta.

Vakavimmasta rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen voi kuitenkin lain mukaan ylittää silloin, jos henkilö tuomitaan samalla kertaa useista eri rikoksista.

Julius Kivimäki otti vuonna 2014 antamassaan Sky Newsin haastattelussa vastuun Sonyn PlayStation Networkin ja Microsoftin Xbox Liven kaatamisesta samana jouluna. Ryhmä aiheutti yhtiöille miljoonavahingot. Kuva: YouTube / Sky News

Rikoslain 7. luvun 2. pykälän mukaan yhteistä rangaistusta määrättäessä eri rikoksista seuraavan ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää korkeintaan kolmella vuodella, jos ankarin enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta. Rangaistus ei myöskään saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa pitempi.

Näin ollen Vastaamon tietomurtaja voitaisiin näillä rikosnimikkeillä tuomita maksimissaan seitsemäksi vuodeksi vankeuteen.

Lue lisää: Näin espoolaisperheen pojasta tuli pahamaineinen hakkeri - tällainen on Julius Kivimäki, 25

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi asiaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa epäillyn syyllisyyteen. Tolvanen pitää selvänä, että tämänkaltaisessa tapauksessa tulisi tuomita rangaistusasteikon yläpäästä. Hän vertaa tapausta WinCapita-pyramidihuijaukseen, jossa päätekijän rangaistus tuomittiin asteikon yläpäästä. Törkeän petoksen maksimirangaistus on neljä vuotta. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että WinCapita-jutun päätekijä tuli tuomita erikseen myös rahankeräysrikoksesta, jolloin kyseeseen tuli edellä selostetun kaltainen yhteinen rangaistus.

- Moitittavuudeltaan tämä rinnastuu vähintään siihen. Teko on kohdistunut laajaan joukkoon ja levitetyt tiedot ovat olleet arkaluontoisimmasta päästä. Asianomistajille koitunut vahinko ei oikeastaan koskaan poistu. WinCapita-jutussa oli kuitenkin kyse pelkästään rahasta, Tolvanen vertaa.

Vastaamon epäillyn tietomurtajan tapauksessa rangaistukseen voisi kuitenkin vaikuttaa vielä se, että hänellä on tällä hetkellä vireillä juttu toisesta, vastaavankaltaisesta rikosasiasta. Koska rikosprosessi on kesken, tämän tuomion vaikutusta tulevaan rangaistukseen on vielä vaikea arvioida. Vielä ei myöskään tiedetä, mikä rikoksen tekoaika tulisi olemaan Vastaamon tietomurron syytteissä.

Edellinen tuomio voidaan ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä, jos uudet rikokset on tehty ennen kuin edellisistä rikoksista on tuomittu. Eli jos kaikista rikoksista olisi periaatteessa voitu tuomita yhdellä kertaa, myöhemmässä jutussa annetaan sellainen tuomio, että kokonaisrangaistus ei ylitä sitä, mitä olisi annettu, jos vanhemmasta ja uudemmasta rikosjutusta olisi tullut yhteinen tuomio.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Vastaamon tietomurrosta epäillyn miehen kesällä 2020 vuoden ehdolliseen vankeuteen kahdesta nuorena henkilönä tehdystä petoksesta ja yhdestä törkeästä petoksesta, tietoliikenteen häirinnästä nuorena henkilönä, törkeästä tietomurrosta nuorena henkilönä sekä yllytyksestä petokseen nuorena henkilönä.

Lue lisää: Vastaamo-uhriksi joutunut Tiina kertoo tuskaisista vuosista: netti­pelkoa, epä­luuloa, vaino­harhaisuutta - "Alkoi oksettaa"

Nuorukainen myönsi syytteet osittain. Nyt hovioikeudessa syyttäjä vaatii miehelle ankarampaa rangaistusta, eli ehdotonta vankeutta. Hovioikeus ei ole vielä antanut asiassa tuomiota.

Jos edellinen tuomio otettaisiin Vastaamo-jutun tuomiossa huomioon, käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tuomioiden yhteenlaskettu pituus ei saisi ylittää maksimirangaistusta, joka olisi siis Vastaamo-jutun tapauksessa tiedossa olevilla rikosnimikkeillä seitsemän vuotta vankeutta.

Miehen aiemmassa rikosasiassa oli kyse siitä, että vuonna 2014 ollessaan vasta 16-17-vuotias, nuorukainen kyykytti Espoosta käsin muun muassa Yhdysvaltain ilmavoimia, lentojätti American Airlinesia ja aiheutti massiivisia poliisioperaatioita Pennsylvaniassa ja Floridassa.