Ilta Sanoma

Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto sai kolmeksi vuodeksi lainaan Ville Ritolan kahdeksan olympiamitalia. Juoksijana Peräseinäjoen Susi jäi Paavo Nurmen varjoon. Mutta mistä juontuu sanonta "ottaa ritolat"?

Ville Ritola voitti urallaan viisi olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa kaksissa olympiakisoissa vuosina 1924 ja 1928.

Ville Ritola voitti urallaan viisi olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa kaksissa olympiakisoissa vuosina 1924 ja 1928. Kuva: Suomen Urheilumuseo, Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto

Sanonnat "ottaa ritolat" ja "panna ritolaksi" ovat monelle tuttuja, mutta harva ehkä tietää, että niiden takana on yksi Suomen menestyneimmistä kestävyysjuoksijoista kautta aikojen.

Ville Ritola (1896-1982) voitti urallaan viisi olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa kaksissa olympiakisoissa vuosina 1924 ja 1928. Hänen aikalaisensa Paavo Nurmi voitti kaksitoista mitalia kolmissa olympiakisoissa vuosina 1920-1928 (9 kultaa ja 3 hopeaa).

-?Ritola jäi paljon Nurmen varjoon mutta kuului maailman kestävyysjuoksun terävimpään kärkeen vuosina 1923-1928, sanoo Urheilun ja liikunnan kulttuuri­keskuksen Tahdon kokoelma­päällikkö, dosentti Ossi Viita.

Paavo Nurmi (edessä) ja Ville Ritola (oikealla) 5?000 metrin juoksussa Amsterdamin olympiakisoissa vuonna 1928. Ritola löi Nurmen loppukirissä.

Paavo Nurmi (edessä) ja Ville Ritola (oikealla) 5?000 metrin juoksussa Amsterdamin olympiakisoissa vuonna 1928. Ritola löi Nurmen loppukirissä. Kuva: TAHTO / Urheilumuseo

Ritolalla olisi ollut mahdollisuus yltää mitalien määrässä jopa Nurmen tasolle. Hän olisi päässyt jo Antwerpenin olympiakisoihin vuonna 1920 muttei halunnut jättää rahakasta työpaikkaansa kirvesmiehenä.

-?Lisäksi hän oli tavannut elämänsä naisen, Ritolasta elämäkerran Suden hetkiä (1997) kirjoittanut Viita kertoo.

Los Angelesin olympiavuonna 1932 Ritola juoksi kaksi keskeytykseen päättynyttä maratonia eikä päässyt varsinaiselle olympiamaratonille.

Tahdon intendentti Riitta Forsman asettelee Ville Ritolan mitaleita vitriiniin. Mitalien vieressä on Paavo Nurmen kahdet piikkarit ja kello. Etualalla on Hannes Kolehmaisen piikkarit.

Tahdon intendentti Riitta Forsman asettelee Ville Ritolan mitaleita vitriiniin. Mitalien vieressä on Paavo Nurmen kahdet piikkarit ja kello. Etualalla on Hannes Kolehmaisen piikkarit. Kuva: Jasmine Färling / HS

Ville Ritola voitti urallaan viisi olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa.

Ville Ritola voitti urallaan viisi olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa. Kuva: Jasmine Färling / HS

Tahdossa eli entisessä Suomen urheilumuseossa Ritolan mitalit pääsevät kunniapaikalle ja Nurmen ohitse seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Viita ja Tahdon johtaja Jukka-Pekka Vuori hakivat viime viikolle näytteille Ritolan kahdeksan olympiamitalia Seinäjoen museolta. Loistokuntoiset alkuperäiset mitalit olivat levänneet 52 vuotta pankkiholvissa.

Ritola luovutti mitalinsa elokuussa 1970 kotiseutujuhlassa synnyinkunnalleen Peräseinäjoelle. Mitalit pantiin holviin, ja niistä tehdyt kopiot sijoitettiin Peräseinäjoen kansalaiskoulun aulaan. Uuden kunnantalon valmistuttua 1980-luvun lopussa kopiomitalit sijoitettiin sinne.

Mitalilaina on kulttuurikeskukselle tärkeä. Pitkään esillä olleet Nurmen olympiamitalit ovat siirtyneet takaisin Nurmen perikunnalle laina-ajan päätyttyä.

-?Iso kiitos kuuluu Seinäjoen museo­toimen­johtajalle Susanna Tyrväiselle, että laina järjestyi äkkiä ja sujuvasti, Vuori kiittelee.

Ritolan mitalien ajankohtaisuus houkutti osaltaan saamaan ne päivänvaloon pankkiholvista. Pariisi järjestää olympiakisat vuonna 2024 sadan vuoden jälkeen.

Olympiavuonna elokuvateattereissa nähdään Nurmesta ja Ritolasta kertova elokuva Mestari ja haastaja.

-?Nurmi ja Ritola olivat kilpakumppaneita mutta myös hyviä ystäviä. Ritola asui loppuikänsä Nurmen rakennuttamassa talossa Lauttasaaressa ja maksoi siitä vuokraa, vaikka hänen väitettiin olleen persaukinen, Viita sanoo.

Hän uskoo, että myös pohjalaiset ovat ylpeitä, kun maakunnan suurjuoksijan aidot mitalit pääsevät näytteille pääkaupungissa.

-?Opastuskin hoituu oikealla murteella, Viita sanoo nauraen. Hän on kotoisin Ritolan synnyinpaikan Peräseinäjoen naapurista Ylistarosta.

Ville Ritola kävi vaimonsa Lisan kanssa Suomessa kesällä 1970. Seuraavana vuonna pari muutti pysyvästi Suomeen.

Ville Ritola kävi vaimonsa Lisan kanssa Suomessa kesällä 1970. Seuraavana vuonna pari muutti pysyvästi Suomeen. Kuva: Hannu Lindroos / HS

Ritolan elämä ja ura olivat melkoista haipakkaa.

Hän muutti vuonna 1913 Yhdysvaltoihin, josta palasi 58 vuoden jälkeen pysyvästi Suomeen vuonna 1971.

Yhdysvalloissa Ritola työskenteli karpenterina eli kirvesmiehenä. Hänen sanottiin olleen niin ahkera, että työmailla saatettiin antaa muille lopputili, kun Ritola jaksoi urakoida yksin.

Kova työ vaati raskaat huvit. Viidan tutkimusten mukaan Ritola oli perso alkoholille. Viskiä kului runsain mitoin, kun työ- tai kisaurakka oli ohi.

Työmailla tehdyn urakan jälkeen hän putosi kerran juovuspäissään mereen ja sairastui reumatismiin.

-?Ritola lupasi silloiselle vaimolleen panevansa korkin kiinni, Viita kertoo.

Ensimmäisen vaimon kuoltua Ritola meni uusiin naimisiin ja avasi korkin uudelleen. Uusi vaimo tunsi miehensä viinanhimon ja nosti viskipullon korkealle kaapin päälle.

-?Kun vaimo oli poissa, lonkkavaivainen Ritola asetti lattialle tyynyjä ja pudotti kepillään pullon niiden päälle. Ei hän silti juoppo ollut. Hän oli tottunut käyttämään viinaa nuorena sahalla Peräseinäjoella. Sanottiin, että kun Ville otti viinaa, piru oli irti.

Dosentti Ossi Viita on tutkinut Ville Ritolan elämää ja uraa.

Dosentti Ossi Viita on tutkinut Ville Ritolan elämää ja uraa. Kuva: Jasmine Färling / HS

Piru saattoi olla irti myös kisamatkoilla.

Paluulaivalla Amsterdamin olympiakisoista vuonna 1928 Ritola joutui juovuspäissään tappeluun painija Vilho Pekkalan kanssa. Tappelusta seurasi putkareissu, ja Ritolalle tuli kotiin päästyään kiire seuraavaan Amerikan-laivaan.

Jo radalla Amsterdamissa Ritola oli "ottanut ritolat" vastustajastaan Nurmesta. Tapansa mukaan Nurmi oli juossut Ritolan takana aikomuksenaan ohittaa tämä loppukirissä. Ritola tunsi Nurmen taktiikan ja aloitti kovan kirin 120 metriä ennen maalia.

Nurmi yllättyi kiristä ja taipui hopealle.

Ritolalla oli juostessaan kulmikas tyyli ja susimainen irvistys, josta juontui hänen lempinimensä Peräseinäjoen susi.

-?Hänestä näki, ettei juokseminen ollut kovin kivaa. Töissään hän oli tottunut liikkumaan ripeästi raskaissa työkengissä, Viita sanoo.

Nurmi piti järjestelmällisesti kirjaa harjoittelustaan, mutta Ritolan jäljiltä muistiinpanoja ei ole löytynyt.

-?Ritola oli käynyt pari luokkaa koulua ja osasi kirjoittaa auttavasti nimensä.

Mestarijuoksija kuoli 86-vuotiaana. Suomessa hän nautti elämästään ja kävi katsomassa Kalevan kisoissa seuraajiensa Lasse Virénin, Pekka Vasalan, Tapio Kantasen ja Juha Väätäisen juoksuja.

-?Ville sai nauttia sellaista suomalaisten arvonantoa, joka olisi kuulunut hänelle jo aikaisemmin. Hän ei kuollut katkerana. Amerikansuomalaisten keskuudessa Ritola oli pidetty sankari, Viita kertoo.

Omaa uraansa Ritola muisteli näin:

-?Kattos se on ku pohojalaanen innostuu, niin sitä ei pirätä mikään. Mä juaksin ja kävelin kuin hullu susi.

Kuka?

Kuva: Kulttuurikeskus Tahto

Syntyi 18.1.1896 Peräseinäjoella. Kuoli 24.4.1982 Helsingissä.

Olympiakisat: 5 kultaa ja 3 hopeaa.

Pariisi 1924: kulta 10?000 metrillä, 3?000 metrin estejuoksussa, maastojuoksun joukkuekilpailussa ja 3?000 metrin joukkuejuoksussa, hopea 5?000 metrillä ja maastojuoksussa.

Amsterdam 1928: kulta 5?000 metrillä ja hopea 10?000 metrillä.

Eniten yleisurheilumitaleita yksistä kisoista olympiahistoriassa: 4 kultaa ja 2 hopeaa Pariisissa 1924.

Kuudes sija yleisurheilun kaikkien aikojen olympiamitalistien tilastossa.

Yhdysvaltain mestaruuskisoissa eri henkilökohtaisilla juoksumatkoilla 14 kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi.

12 maailmanennätystä virallisilla matkoilla, joista 10 sisäradalta. Lisäksi 17 ME-tulosta epävirallisilta jaardi- ja mailimatkoilta.

Kaksi ulkoratojen maailmanennätystä nykyisillä virallisilla kilpailumatkoilla: 10?000 metriä 30.35,4 (Eläintarhan kenttä, Helsinki 25.5.1924) ja 10?000 metriä 30.23,2 (Stade Colombes, Pariisin olympiakisat 6.7.1924).

Ilta Sanoma
lundi 31 octobre 2022 11:16:00 Categories: Ilta Sanoma Yleisurheilu

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.