Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mielestä korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi lisätä 5?400:lla vuosittain.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan suomalaisten koulutustason nostaminen edellyttää merkittävää lisäystä korkeakoulujen aloituspaikkoihin vuosikymmenen ajan. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtajan, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mielestä suomalaisten koulutustasoa täytyy nostaa.

- Itse ajattelen, että tulevan vaalikauden keskeisimpiä koulutuspoliittisia kysymyksiä pitäisi olla se, että meillä on rohkeutta lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, Ohisalo sanoo IS:lle.

Talousjärjestö OECD:n tuoreen vertailun mukaan Suomi on vajonnut korkeakoulutettujen määrässä selvästi alle OECD-maiden keskitason, samalle tasolle Chilen ja Turkin kanssa. Vielä vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa.

Lue lisää: Suomalaisten nuorten koulutus­taso putosi alle OECD:n keski­tason

Ohisalo kertoo korkeakouluilta ja työmarkkinoilta tulevan viestiä, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on ollut liian pitkään liian vähän, minkä vuoksi on syntynyt hakijasumaa.

Jos Suomen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin 25-34-vuotiaista vuoteen 2035 mennessä, korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi Ohisalon mukaan lisätä vuosittain 5?400:lla vuoteen 2032 asti.

- Tämä kuulostaa ehkä paljolta, mutta toki määrä olisi pienempi, jos olisimme tehneet tätä jatkuvasti.

Ohisalo toteaa, että aloituspaikkoja on lisätty tällä hallituskaudella noin 12?000:lla, mutta määrän lisäämistä pitäisi jatkaa.

- Taustalla on huoli siitä, että olemme saattaneet yliarvioida meidän koulutus­tasoamme.

OECD:n vertailusta kävi ilmi, että suomalaisista nuorista aikuista vain 40 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon, kun Ruotsissa ja Tanskassa ollaan lähempänä 50 prosenttia.

- He ovat jo tavoitteessa, jota me yritämme. Tällä hetkellä päälle nelikymppiset jäävät koulutetuimmaksi ikäluokaksi, mitä meillä on. Me emme ole kyenneet jatkamaan väestön koulutustason nostamista.

Ohisalo ei usko, että ongelmaa pystytään korjaamaan opiskelijavalintauudistuksilla, kuten ensikertalaiskiintiön tai ylioppilaskirjoitusten painoarvoa kasvattamalla.

- En usko, että nämä puliveivaukset ratkovat tätä suurinta ongelmaa, joka on se, että aloituspaikkoja on liian vähän.

Ohisalon mielestä aloituspaikkoja pitäisi lisätä sekä yliopistoihin että ammatti­korkeakouluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, tekniikan ja ICT:n aloille. Alueellisesti pitäisi painottaa Uuttamaata.

Ohisalon mukaan hintalappu hänen esittämälleen 5?400 aloituspaikan lisäykselle olisi 100-200 miljoonaa euroa vuosittain riippuen siitä, miten paikat jakautuisivat koulutusaloittain ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

- Meidän pitää tehdä kattava suunnitelma, jossa käydään läpi sekä alojen tarpeet että työvoimapulakysymykset ja alueelliset tarpeet.

Perusopetuksen heikentyneet oppimistulokset heijastuvat siihen, miten suomalaisnuoret hakeutuvat jatkokoulutukseen.

Ohisalon mielestä koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi tulevina vuosina pitäisi laittaa kuntoon perusasiat peruskouluissa.

- Peruskoulun arjessa pitäisi olla enemmän aikaa olennaisimmalle eli läsnäololle ja opetustehtävälle. Tällä hetkellä on liikaa hankerahoituksella pyöriviä asioita.

Ohisalon mielestä perusopetuksen rahoitus pitäisi miettiä uudella tavalla eriytymisen ehkäisyn, tuen tarpeiden ja tasa-arvon vahvistamisen näkökulmasta.

Hän näkee, että oppimisen tuen osalta lainsäädännössä on täsmentämisen tarvetta. Vihreiden mielestä myös ryhmäkoot ja henkilöstömäärät voitaisiin määritellä lakisääteisesti.

Ohisalon mielestä seuraavalla vaalikaudella akuuteimpia asioita on myös henkilöstöpulasta kärsivän varhaiskasvatuksen kuntoon laittaminen aloituspaikkamäärää kasvattamalla.

- Erityisesti Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla, nämä asiat ovat todella akuutteja. Ihmisiä ei saada töihin ja vaikka Helsinkikin on pyrkinyt tarjoamaan parempaa palkkaa ja muita kannustimia, niin silti on vajeita, joita täytyy korjata.