Kansalaiset totuttelevat taas talviaikaan. Järjetön kellonaikojen siirtely puolivuosittain pitäisi vihdoin viimein lopettaa.

Viisareita siirrellään. Sunnuntain vastaisena yönä siirryttiin talviaikaan. Maaliskuun 27. palataan taas kesäaikaan. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kansalaiset heräsivät jälleen sunnuntaiaamuna kääntelemään viisareita ja ajastamaan erilaisia digitaalinäyttöjä, kun Suomi ja EU siirtyivät talviaikaan. Sunnuntaina sai nukkua tunnin pitempään, mutta ilo on lyhytaikainen: illalla pimeä tulee - siis kellon mukaan - vastaavasti tuntia aikaisemmin.

Nukkumaan pitäisi mennä niin ikään tuntia aikaisemmin. Ihmisen vuorokausirytmi ei kuitenkaan seuraa aina kellon viisareita. Monilla vuorokausirytmi menee sekaisin pitkäksi aikaa. Kun syysväsymys painaa muutenkin päälle, ongelmat kasautuvat. Joillekin koituu myös terveysongelmia. Yle kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta, että yli 70-vuotiaiden reisiluun murtumien määrä kasvaa hieman kellojen siirron jälkeisenä maanantaina ja koko viikolla.

Sillä voi toki lohduttautua, että jo maaliskuun 27. päivä vuorossa on taas sama viisarirituaali, tosin toiseen suuntaan, kun kellot siirretään kesäaikaan.

Ihmeellistä viisarien siirtelyssä on se, että sitä ei saada lopetettua, vaikka siitä halutaan liki yksimielisesti eroon.

EU-komissio ehdotti jo vuonna 2018, että kellonaikojen muuttelusta luovuttaisiin koko EU:n alueella yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää itsenäisesti, ottavatko ne pysyvästi käyttöön kesä- tai talviajan.

Keväällä 2019 myös EU-parlamentti äänesti kellonajan siirtelyn lopettamisen puolesta, minkä piti tulla voimaan vuonna 2021. Asia ei ole edennyt EU:n neuvostossa, ja nyt 60 minuutin kysymys on hautautunut muiden asioiden alle, esimerkiksi Ukrainan sodan ja energiakriisin.

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö teki 2018 kyselyn, jonka mukaan pysyvään talviaikaan siirtyminen sai hiukan enemmän kannatusta kuin kesäaikaan siirtyminen. Monelle on loppujen lopuksi se ja sama kumpi aika valitaan, kunhan järjetön touhu saadaan loppumaan. Valinnan tekisi eduskunta.

Asiaan liittyvässä kansalaiskeskustelussa ilta- ja aamuvirkkujen puolueet ovat ylittäneet perinteiset puoluerajat.

Suomessa viisareita on rassattu kesä- ja talviajan välillä vuodesta 1981 alkaen. Alun perin sitä perusteltiin muun muassa kansainvälisellä kaupalla ja energian kulutuksella.

Nuo ajat ovat takana päin. Maailma on hereillä koko ajan siitä riippumatta, onko Suomessa aamulla kello yhdeksän vai kahdeksan.

Arkisessa elämässä myös eläinkunta kärsii ihmisen viisarivimmasta. Tämän ongelman kohtaavat esimerkiksi maitotilalliset. Jopa lehmät menevät sekaisin, kun lypsy- ja ruokinta-aikatauluja muutetaan puolen vuoden välein.

Mutta tiivistetty arkikysymys kuuluu: On se nyt kumma, kun viisarien siirtelyä ei saada lopetettua. Ehkä ensi vuoden alusta EU:n puheenjohtajamaana aloittava Ruotsi hoitaa asian kuntoon.