1970-luvulla rockpiireissä kannatti ehkä vaieta, jos oli erehtynyt opiskelemaan alaa Oulunkylän Pop/Jazz musiikkiopistossa.

Monet tunnetut suomalaismuusikot ovat Ogelin eli Oulunkylän Pop/Jazz musiikkiopiston kasvatteja. Kuva: Rytmioppia-teoksen kuvitusta

Päivämäärä 1.10.1972 on merkittävä suomalaisen kevyen musiikin historiassa. Silloin käynnistyi Oulunkylän Pop/Jazz musiikkiopiston, tuttavallisesti Ogelin, toiminta.

Kaiken takana oli Klaus Järvinen (1936-2020), joka myöhemmin tuli suomalaisille tutuksi Levyraati-ohjelman suorasanaisena vakiokasvona.

Järvinen oli muutenkin näkyvä persoona, johon henkilöityi opiston ja vuonna 1986 konservatorioksi muuttuneen oppilaitoksen toiminta. Häntä kutsuttiin konservatorion kuninkaaksi, ja kun oppilaitos muutti Helsingin Arabianrantaan, Arabian sheikiksi.

Vaikka Klaus Järvinen oli jazzmiehiä, hän ymmärsi, että rytmimusiikin opetuksessa täytyi huomioida myös popmusiikki.

Näkyvyyteen liittyi myös varjopuolia. Kun Järvinen haukkui Levyraadissa mäntyharjulaisen Kake Randelinin kappaleen Avaa hakas, hän paikkakunnalla käydessään oli saada haukkujen takia turpiin. Järvinen juoksi kolmen miehen ryhmää piiloon paikalliseen Alkoon ja selvisi säikähdyksellä.

Järvinen oli jazzmiehiä, mutta suurinta osaa oppilaista kiinnosti alusta alkaen enemmän pop ja rock kuin jazz.

-?Kysyntä opetukselle oli kovaa ja Ogeli vastasi tähän. Oli kulttuuripoliittisesti hyväksyttävämpää ja rahoituksen kannalta eduksi, että opetuksessa oli jazzia mukana. Jazzilla oli parempi maine ja opettajatkin olivat aluksi enemmän jazzmiehiä, kulttuurihistoriantutkija Janne Mäkelä kertoo.

Mäkelä on kirjoittanut marraskuun alussa ilmestyvän Ogelin 50-vuotishistoriikin Rytmioppia (SKS Kirjat).

Nina Tapio ja Hunajamelonit konservatiorion puistokonsertissa vuonna 1992. Kuva: Eddie Iles

Voiko rockia opettaa? Se oli kysymys, josta käytiin vuodesta toiseen välillä kiihkeääkin keskustelua. Juice Leskisen mielestä ei. "Me opetellaan oikeeoppisuutta / siis kaikkee vanhaa muttei mitään uutta", Leskinen riimitteli kappaleessa Oulunkylä/Åggelby.

Eppu Normaali pisti vielä paremmaksi Joka päivä ja joka ikinen yö -sinkun B-puolella laulussa Musiikillishygieeninen lausunto: "Jos ei ymmärrä Klaus vitsiä, ei, ei, ei / No sehän johtaakin Klauschwiziä."

"Ogelilla oli kyllä huono maine etenkin rockpiireissä. Ajateltiin, että sieltä tulee liian siististi soittavia virkamiesmuusikoita", vahvistaa Jimi Tenor alias Lassi Lehto Mäkelän kirjassa.

Helsingin Lepakossa ei aikoinaan kannattanut Ogelin opinnoilla leveillä. Omaehtoiselle ja punkhenkiselle toiminnalle se oli punainen vaate.

Oulunkylän yhteiskoulun Brass Band lähdössä Kohti Neuvostoliittoa kesällä 1970.

Jimi Tenor haki saksofonioppia Ogelista 1980-luvulla. Kuva: Lassi Lehdon kotialbumi

-?Ne olivat kuin eri maailmoista, todella kaukana toisistaan. Mutta oli joitakin soittajia, jotka pystyivät luovimaan näissä kahdessa todellisuudessa, Mäkelä sanoo.

Yksi heistä oli Ari Taskinen, Pelle Miljoonan kanssa soittanut ja Ogelissa 1970-luvun puolivälissä opiskellut kosketinsoittaja. Hänen sävelkynästään ovat lähtöisin isot Pelle-hitit Moottoritie on kuuma ja Tahdon rakastella sinua.

Jälkimmäiseen Taskinen teki myös tekstin. Kohdan "hiljaisuus kauneinta musiikkii on" Taskinen muotoili Ogelin opettajien hehkuttaman jazziin erikoistuneen saksalaisen ECM -levy-yhtiön sloganista "The most beautiful sound next to silence".

Kirjaa tehdessään Mäkelä havaitsi, että pop- ja rockpuolen soittajat ja artistit ovat kovin harvoin tuoneet näkyvästi esiin opiskeluaan Ogelissa.

Pianisti Iiro Rantala esiintyi Iiron Maiden -yhtyeensä kanssa Oulunkylän yhteiskoulussa vuonna 1984. Kuva: Seppo Sorvali

Poikkeuksia ovat muun muassa pianisti Iiro Rantala ja Children of Bodomin edesmennyt kitaristi Alexi Laiho.

Rantala omistaa elämäkerrassaan kokonaisen luvun Ogelin-vuosilleen. Laiho kertoo puolestaan omassaan, että "en kehtaisi väittää olevani muusikko, jos teoria ei olisi hallussa... Eihän niillä eväillä biisejä synny, mutta hommien tekemistä tieto nopeuttaa aika perkeleesti".

Children of Bodomin edesmennyt laulaja-kitaristi Alexi Laiho konservatorion päätöskonsertissa keväällä 1993.

Metallimuusikoita on Ogelissa opiskellut vuosien varrella lukuisia. Nimekkäimmästä päästä ovat Amorphis-yhtyeen kitaristi Esa Holopainen, Stratovariuksen Timo Kotipelto ja Lauri Porra, HIMin Ville Valo, Mikko Lindström ja Mikko Paananen sekä Nightwishin ex-basisti Marco Hietala. Hietala matkasi viikoittain Pohjois-Savosta asti Helsinkiin basso-opintojen ääreen.

Valo oli Ogeli-aikoina taitava funkbasisti ja mukana bändissä Donits-Osmo Experience, jonka muita jäseniä olivat rumpali Antti Lehtinen sekä sisarukset Vilma ja Joel Melasniemi.

Laulunteon opettaminen Ogelissa aloitettiin hämmästyttävän myöhään, vasta 2000-luvun taitteessa. Tässä oli ristiriita rockin kanssa. Rockissa on totuttu siihen, että esitetään omia biisejä.

-?Yona eli Johanna Rasmus oli ensimmäisiä opiskelijoita, joka suorastaan vaati laulunteon opetusta, Mäkelä kertoo.

Yona teki Ogelin kurssilla neljä biisiä, jotka kaikki päätyivät hänen debyyttialbumilleen Pilvet liikkuu, minä en. Se oli käänteentekevä hetki: "voitin sitten Vuoden tulokas -Emman ja mun koko ura alkoi siitä."

Pop & Jazz Konservatorio sijaitsi vuosina 1995-2021 Arabian keramiikkatehtaan entisissä tiloissa.

Finlandia-talon konsertissa vuonna 1975 kuultiin Klaus Järvisen sävellys Juhlamusiikkia ihmisille, jonka esitti kaksi kuoroa ja kaksi orkesteria. Kuva: Kauko Saaren kotialbumi

Uran alkua Ogeli merkitsi myös Nina Tapiolle ja edesmenneelle Hanna-Riikka Siitoselle, jotka kävivät laulunopettaja Marjo-Riitta Kervisen tunneilla. Kervinen yhytti nuoret yhteen ja syntyi menestystarina nimeltä Taikapeili.

Perustukset uralleen rakensi Ogelissa myös laulaja Saara Aalto. Hän oli myöhemmin vastuussa Ogelin 40-vuotisjuhlien taiteellisesta ohjelmasta.

Jari Sillanpää opiskeli Ogelissa tanssimuusikoksi. Opinnot loppuivat, kun Sillanpää vuonna 1995 valittiin tangokuninkaaksi.

Myös räppäri Redrama alias Lasse Mellberg oli tuttu näky Ogelin käytävillä 1990-luvulla. Hän ei tosin opiskellut räppäämistä vaan kitaransoittoa. Kitaraa Ogelissa opiskeli myös nuori Kaija Kokkola alias Kaija Koo.

Kaija Kokkola eli Kaija Koo ja yhtye City Boys vuonna 1983. Kuva: Jouko Kesäläinen / Museovirasto

Mombasa-hitistä tuttu laulaja Taiska (oik. Hannele Kauppinen) puolestaan löytyi usean vuoden ajan oppitunneilta rumpupatterin takaa.

-?Taiska oli Ogelin ensimmäisiä rumpuoppilaita ja silloin ainoa tyttö. Opettajansa mukaan Taiska oli todella hyvä rumpali. Hän veti joskus laulukeikoillakin rumpubiisin ja yhtyeen johtajana kertoi, miten kappaleet soitetaan.

Jukkis Uotila (vas.) ja Mombasa-hitistä tunnettu Hannele "Taiska" Suominen vuoden 1972 Popjazz-leirillä. Kuva: Seppo Sorvali

Ogelin näkymättömämpi vaikuttaja oli Klaus Järvisen vaimo Seija, joka teki päivätyönsä peruskoulun musiikinopettajana, mutta antoi opetusta myös Ogelissa ja vastasi oppilaitoksen taloushallinnosta.

-?Jos tuli merkittävä asia päätettäväksi, Klasu saattoi sanoa, että juttelen tästä Seijan kanssa kotona. He myös pyörittivät kolme vuosikymmentä Ogelin kesäleirejä, joiden sydän Seija oli, Mäkelä kertoo.

Leireiltä oppia hakivat muiden muassa Santa Cruzin Archie ja Johnny, Maija Vilkkumaa, Olavi Uusivirta, Erin Anttila ja Sami Yaffa. Uusivirta ja Anttila ovat valmistuneet myös Ogelin puolelta muusikoiksi.

Ogelin nykyinen rehtori on Janne Murto. Hän ei ole Järvisen tavoin näkyvä hahmo julkisuudessa, mutta on luotsannut oppilaitosta menestyksekkäästi jo vuodesta 2000 alkaen.

Klaus ja Seija Järvinen olivat Ogelin keskeiset perustajat.