Ilta Sanoma

Itsellään aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö adhd:ta epäilevien määrä on räjähtänyt viime vuosina. Moni hakeutuu vastaanotolle turhaan, sanoo asiantuntija.

Kuva: Shutterstock

Mistä tiedät, että sulla on adhd?

Ajatukset harhailevat ja on vaikeaa tehdä päätöksiä. Kävelee huoneeseen ja unohtaa, miksi kävelee sinne. Lukee sivun kirjasta ja unohtaa, mitä siinä sanottiin. Satunnaisia energiapurkauksia, mielialanvaihtelua...

Tässä pari itseäni koskevaa huomiota, videon julkaissut mies kertoo videon ohessa. Muutama viikko sitten TikTokissa julkaistulla videolla on vajaat kolme miljoonaa katselukertaa.

Vastaavia videoita on sosiaalisessa mediassa paljon: Pelkästään hakusanalla adhd löytyy TikTokista 16,4 miljardia videota. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla on ihmisiä.

Kun oma ajatus katkeaa Teamsissa, ja puhelimen viestejä tarkistaessa ajatus harhailee sosiaaliseen mediaan, ajatus juolahtaa omaankin päähän.

Ei keskittyminen ollut ennen näin vaikeaa. Voisiko minullakin olla adhd?

Tähän kysymykseen psykiatrian professori Jyrki Korkeila törmää vastaanotollaan nykyään jatkuvasti.

- Tällä hetkellä aika monen suusta kuuluva oire on se, että ei pysty keskittymään. Keskittymisen taustalla voi olla hyvin monia asioita, eikä se ole edes pääoire adhd:ssa, vaikka niin usein luullaan, hän kertoo.

Kuva: shutterstock

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö adhd on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, jonka pääoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Käytännössä adhd haittaa yksilön toimintakykyä ja toimintojen ohjausta lapsesta asti.

Tilastojen mukaan siitä kärsii 3,6-7,2 prosenttia alle 18-vuotiaista ja noin 2,5-3,4 aikuisista. Viime vuosina adhd-epäilyjen määrä on kuitenkin räjähtänyt.

Ei ole sattumaa, että diagnoosiepäilyt ovat kasvaneet juuri 2020-luvulla, Korkeila kertoo. Lisääntyvä itseohjautuvuus työelämässä, koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö ja yhä addiktoivammat sosiaalisen median sovellukset rapauttavat kaikki keskittymiskykyä.

- Näiden rajoitusten ja muutosten seurauksena on vaikeaa päästä ihmisten kanssa kontaktiin, ja sosiaaliset kontaktit ovat ihmisille tärkeitä. Ilman niitä keskittymiskykymme rapautuu.

Adhd-diagnoosiin liitetään usein myös paikallaanolon ja rauhoittumisen vaikeus: ajatukset esimerkiksi lähtevät harhailemaan ja on vaikeaa istua aloillaan.

Korkeilan mukaan vastaava motorinen levottomuus voi samaan aikaan johtua helposti myös stressistä tai ahdistushäiriöstä. Oikeastaan yksittäisinä oireina kaikkia adhd-diagnoosin kriteeristössä lueteltavia oireita voi ilmetä myös persoonallisuushäiriöissä, päihdehäiriöissä, ahdistuksessa tai masennuksessa.

- Ei ole olemassa mitään täsmällistä adhd-oiretta. Se on enemmänkin näiden tyypillisten oireiden kasautumista: Oireita on niin paljon, että ne haittaavat ihmisen toiminnanohjausta ja elämää. Sillä tavoin myös tyypillisen tapauksen tunnistaakin usein melko helposti.

Jyrki Korkeila pitää tärkeänä, että adhd:sta puhutaan nykyään enemmän: Tietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että yhä useampi saa tarvitsemansa diagnoosin.

Samalla neuropsykiatriselle vastaanotolle tulee kuitenkin paljon sellaisia ihmisiä, joiden ongelmat ovat adhd:n sijaan muualla.

- Tällaisen diagnoosin tekeminen on työläämpää kuin selvittää, onko ihmisellä paniikkihäiriö tai masennus. Prosessissa on lähes aina mukana useampi ihminen, Korkeila aloittaa.

Kun yhä useampi epäilee itsellään ensisijaisesti adhd:ta, terveydenhuollon palvelut ruuhkautuvat.

- Tiet avun saamiseen ovat todella tukossa. Opiskelijaterveydenhuollossa ja julkisella puolella on tällä hetkellä todella suuri paine. Tutkimuksiin pääsyä joutuu odottamaan pari vuotta.

Kuva: shutterstock

Yhä useammin ihmiset tulevat vastaanotolle valmiin diagnoosin kanssa, Korkeila kertoo.

Sillä adhd ja add ovat synnynnäisiä kehityshäiriöitä, niitä diagnosoitaessa tulee olla näyttöä siitä, että yksilön oireet ovat alkaneet ennen aikuisuutta. Tällöin internetistä löydettyä tietoa - esimerkiksi TikTok-vidoita - saatetaan helposti verrata omiin muistoihin ja kokemuksiin. Tuohan kuulostaa tutulta.

Korkeilan mukaan se on ongelma, sillä muistin tehtävä ei yleensäkään ole tallentaa faktoja, vaan auttaa yksilöä hyödyntämään menneisyytensä kokemuksia nykytilanteessaan.

- Jos ihmisellä on motivaatio muistaa menneisyydestään yhtymäkohtia adhd-oireiden kanssa, hän usein löytää juuri ne asiat. Aivan kuin ne olisivat olleet yleisiä kehityksen aikana. Syntyy valheellinen kuva siitä, että adhd-diagnoosiin sopivat oireet olisivat siivittäneet yksilön menneisyyttä.

Adhd:n lisäksi vastaanotolle saavutaan myös add-diagnoosiepäilyn kanssa. Add eroaa adhd:sta siten, että diagnoosin kriteeristöön ei kuulu ylivilkkautta, joka on yksi adhd:n tunnistettavimmista piirteistä. Siksi add:ta pidetään myös huomattavasti adhd:ta alidiagnosoidumpana. Add:n arvioidaan myös olevan yleisempi tytöillä ja naisilla.

Adhd- tai add-oireet eivät myöskään koskaan ala aikuisiällä, Korkeila huomauttaa. Päin vastoin: aivojen kehitys on viivästynyttä, minkä vuoksi iän myötä oireet usein helpottuvat. Yhdellä kolmasosalla oireet häviävät aikuisikään mennessä kokonaan.

Toisaalta aikuisiässä ihminen kohtaa huomattavasti enemmän haasteita, kun hänen pitää itse ottaa vastuuta kaikesta siitä, minkä hänen vanhempansa ennen hoitivat.

- Tällaisissa tilanteissa lahjakkaampien adhd-potilaiden oireet saattavat tulla näkyviksi vasta myöhemmin, kun he suuntaavat elämässään opintoihin ja työelämään.

Miksi ihmiset epäilevät itsellään juuri adhd:ta?

Tätä Jyrki Korkeila on työuransa aikana miettinyt paljon.

Psykiatriassa on paljon diagnooseja, joita ihmiset eivät halua, jo 1990-luvulla adhd:n parissa työskennellyt Korkeila kertoo.

Korkeila mainitsee 10 vuotta sitten tehdyn väestötutkimuksen, jonka pohjalta tehtyä väitöstutkimusta hän oli aikanaan tarkastamassa. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vaikka kaksi kolmasosaa suomalaisista ajattelee masennuksen olevan oikea sairaus, sama määrä ajattelee, että masentuneiden tulisi vain ottaa itseään niskasta kiinni.

- Eihän se ole mitään sairauden hoitoa. Mielenterveyden sairauksissa tämä vastuu ja sitä kautta huonouden ajatus valuu yksilölle itselleen. Niihin liittyy edelleen häpeää ja kuvitelmia siitä, että sairaus omaa syytä.

Adhd on puolestaan määritelty neuropsykiatriseksi eli kehitykselliseksi ongelmaksi, sillä siihen liittyy jo lähtökohtaisesti poikkeava aivojen kehitys. Sen hyväksyminen on helpompaa, ja häpeäleima on pienempi.

- Vaikka lähtökohtaisesti ei ole kiva ajatella, että aivoissa olisi jotain vikaa on se kivempi ajatus kuin se, että olisi itse aiheuttanut itselleen oman tilanteensa.

Ihmiset suosivat myös helposti yksinkertaista selitystä monimutkaisen sijaan. Tavallisesti mielenterveyden häiriöiden syyt ovat monitekijäisiä. Se on erilainen riskitekijöiden verkosto, Korkeila kertaa.

- On vastoinkäymisiä, kiusaamista, perintötekijöitä ja muuta. Ongelmat voivat keskittyä niin, että kun lopulta sairastuu, ei sairauden syytä osaa itse eritellä.

Mielenterveyden häiriöihin liittyy myös monihäiriöisyyttä. Se tarkoittaa, että yhteen mielenterveyden häiriöön sairastunut on alttiimpi myös muille mielenterveyden haasteille.

Keskittymisongelmat ovatkin adhd-ihmisen arjen haasteista usein pienimmästä päästä.

Ilta Sanoma
dimanche 30 octobre 2022 18:00:00 Categories: Ilmiöt Ilta Sanoma

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.