Kysyimme tutkijalta, mitkä uudisrakentamisen ongelmat häiritsevät suomalaisia. Jokaiselle sopivaa ihannekotia ei ole olemassa, mutta liian niukat neliöt vaivaavat etenkin kaupungissa asuvia.

"Asuminen on kallista, ja asuinneliöitä suhteessa asukkaisiin on monella perheellä tosi vähän", tutkija Tarja Marjomaa kertoo. Kuva: Colourbox

Ulko-ovi, josta aukeaa suoraan näkymä keittiöön. Makuuhuone, jossa ei ole ikkunaa. Koti, jossa neliöt tuntuvat loppuvan kesken.

Edellä mainittuja ongelmia ovat saattaneet kohdata etenkin kaupunkien kerrostalojen asukkaat.

Neliöt ovat kalliita, joten rakentajat ovat pyrkineet pitämään uudisrakennuksien hintatason tavallisen kuluttajan saavutettavissa tiloja pienentämällä.

-?Etenkin vuokra-asumisessa asumisratkaisut ovat usein mahdollisimman edullisia. Omistusasunnoissa voi jo olla enemmän variaatioita, kertoo Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa.

Lue lisää: Asuntomessujen toimivimmat kodit valittiin: "Villa Ilta on lapsiperheen talo, jossa on mainio keittiö"

Isoin, erityisesti kaupunkiasukkaita koskeva ongelma on tutkijan mukaan tilan puute. Moni haluaisi asua väljemmin kuin mihin on varaa.

-?Asuminen on kallista, ja asuinneliöitä suhteessa asukkaisiin on monella perheellä tosi vähän, Marjomaa kertoo.

Ilmeisten ongelmien, kuten säilytystilan vähyyden lisäksi tilanpuute aiheuttaa nykytaloihin luonnonvalon puutetta.

Lue lisää: 3 virhettä, joihin suomalainen sortuu kotinsa valaisemisessa - voivat kasvattaa jopa tapaturmariskiä

Marjomaan mukaan tähän törmää yleisimmin keskustan kerrostaloissa, joissa samassa porraskäytävässä on monta pientä asuntoa.

Valon kulku voi myös estyä, jos talon muoto on sen mallinen, ettei valoa tulvi sisälle. Rakennusten kasvanut runkosyvyys voi olla yksi syy valon vähäisyyteen, tutkija kertoo.

-?Isojen kaupunkien keskustoissa on harvoin uudessa rakennuskannassa enää kohtuuhintaisia läpitalonhuoneistoja, Marjomaa sanoo.

Uudisrakennuksissa myös ikkunoita voi olla vähän. Jos huoneisto on pitkulaisen mallinen ja sen ainoa ikkuna sijaitsee huoneiston päädyssä, valoa ei tule sisälle riittävästi.

Moni kärsii valon puutteesta kotona. Kuva: Colourbox

Myös parvekkeen lippa voi estää valon kulun sisätiloihin.

Nykylaki sallii myös huoneet, joissa perinteinen ikkuna on korvattu sisätilaikkunalla. Niissä valo kulkee tilasta toiseen eräänlaisten valoaukkojen kautta.

Tällaiset ikkunattomat makuuhuoneet löytyvät muun muassa Helsingin Kalasatamasta. Rakennuslehden mukaan makuuhuoneissa on valoaukko, joka on samassa linjassa varsinaisen ikkunan kanssa. Se taas aukeaa parvekkeelle.

-?On ongelmallista kutsua näitä asuinhuoneiksi ja markkinoida niitä sillä tavalla, Marjomaa kertoo.

Kotien ongelmat eivät toki rajoitu vain uudiskohteisiin. Menneiden vuosikymmenien kaupunkikodit rakennettiin usein kompakteiksi, ja ne palvelivat hyvin sen ajan tarpeita.

Kerrostaloissa oli yhteisiä tiloja, joita asukkaat myös käyttivät innokkaasti.

Nykyään, kun suomalaiset tarvitsevat koteihinsa tilat astianpesu- ja pyykinpesukoneille, kuivausrummulle, kuivauskaapille, pakastimelle, tai vaikkapa jättikokoiselle televisiolle ja jätteenlajitteluastioille, tila tuntuu helposti loppuvan kesken.

Tutkija muistelee asuneensa 1970-luvulla hyvin tyytyväisenä yksiössä, jossa oli ovellinen keittokomero ja makuualkovi. Pyykit hän pesi taloyhtiön pesulassa.

-?Nykyisin tilantarpeeni on toinen ja olen tottunut tiettyihin mukavuuksiin, joita en aikoinaan edes osannut kaivata. Tavaraakin on elämän mittaan kertynyt.

Kaikille sopivaa ihannekotia ei siis ole olemassakaan.

Kompaktit neliöt voivat tuntua jostakin ahdistavilta, mutta olla toiselle ekoteko. Energiatehokkuuden näkökulmasta onkin perusteltua asua päällekkäin eli kerrostaloissa tai kaksikerroksisissa omakotitalo- tai rivitaloissa.

Tutkija Marjomaa muistuttaa, että viimeistään koronapandemia etätyövaatimuksineen osoitti, miten nopeasti asumisen tarpeet voivat muuttua.

Ihannekoti voi muuttua myös iän mukana.

-?Väestön ikääntyessä olisi asuntosuunnittelussa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, että mahdollistetaan ikäihmisten ja myös liikuntarajoitteisten asuminen. Hoivapaikkoja ei riitä kaikille.

Nykykodeissa satsataan muuntojoustavuuteen eli siihen, että kotia voi tarpeen mukaan muunnella eri tarkoituksia varten. Kuva: Colourbox

Esteettömyyttä miettivälle asukkaalle uudisrakennus on usein hyvä valinta. Niissä on nimittäin täytynyt miettiä pieniltä tuntuvia yksityiskohtia, kuten sitä, mikä on ovien minimileveys tai minkä verran apuvälineille, kuten rollaattorille tai pyörätuolille on varattava tilaa.

Nykykotien etuna on myös niin sanottu muuntojoustavuus.

Se tarkoittaa kotia, jossa asukas voi käyttää samaa tilaa eri tarpeisiin pienin muutoksin.

Makuuhuoneen muuttaminen työtilaksi, avokeittiöön suunnitellun saarekkeen hyödyntäminen harrastamiseen tai kevyen väliseinän rakentaminen ovat esimerkkejä muuntojoustavasta asunnosta.

-?Tämäkin on tosin vaikeaa, jos asunnon neliöt ovat jo lähtökohtaisesti niukat, Marjomaa sanoo.

Kiinnostaako koti, jossa toiminnallisuutta on mietitty tarkoin? Työtehoseuran tutkimuspäällikkö, arkkitehti Minna Kuusela kertoi aiemmassa jutussamme, mihin asukkaiden kannattaa kiinnittää kodeissa huomiota.

Miten eri tilat on kodissa sijoitettu?

Sijaitseeko wc tarpeeksi lähellä? Miten kuljetaan keittiöön? Olisi hyvä, ettei ostoskasseja tarvitsisi kantaa koko asunnon läpi tai oleskelutilojen kautta.

Monissa uusissakin kohteissa on todella vähän säilytystilaa.

Riittävä väljyys on edellytys esteettömälle kodille.

Pikkukeittiö ei riitä, jos harrastat leipomista ja isoja ruokajuhlia. Kiinnitä huomiota myös pintojen helppohoitoisuuteen.