Ilta Sanoma

Samuel Harjanne on mies menestysmusikaalien takana. Tiukan työputken jälkeen hän lähtee rauhoittumaan kotiinsa Kööpenhaminaan. Siellä odottaa elämänkumppani Stig.

Samuel Harjanteen musikaaliohjauksista peräti neljä on saanut ensi-iltansa viime kesän jälkeen.

Samuel Harjanteen musikaaliohjauksista peräti neljä on saanut ensi-iltansa viime kesän jälkeen. Kuva: Suvi Laine

Turun kaupunginteatterin hiljaisessa ylälämpiössä istuu onnellinen mies. Aurajoen varrella puut hehkuvat viimeistä ruskaa, ja on enää vuorokausi aikaa ohjaaja Samuel Harjanteen, 34, Hiljaiset sillat -musikaalin ensi-iltaan.

Samuel on sukkuloinut Helsingin, Tampereen, Göteborgin, Kööpenhaminan ja Turun väliä siihen tahtiin, että kuunnellessakin alkaa hengästyttää. Hiljaiset sillat on neljäs hänen tämän syksyn töistään - kolme muuta musikaalia ovat kesän jälkeen näyttämölle tulleet Priscilla, Anastasia ja Come From Away.

- Suma lähti purkautumaan jo viime syksynä Tampereen työväenteatterin Matilda-musikaalin ohjauksesta. Työ on intohimoni, enkä koe sitä rasittavana, Samuel sanoo.

Ohjaajana Samuel haluaa korostaa tiimityön merkitystä.

- Suuret tuotannot eivät ole yhdestä ihmisestä kiinni. Minulle on onnekseni muodostunut luotettavien ihmisten rinki, ja vaikka heijaan itseni välillä muualle, rinki toimii, hän sanoo.

Matilda-musikaali Tampereen Työväen Teatterissa oli menestys.

Matilda-musikaali Tampereen Työväen Teatterissa oli menestys. "Työ oli palkitseva, koska sain tehdä siinä töitä lasten kanssa."

Työsuman jälkeen koittaa odotettu paussi. Se kestää ensi toukokuuhun asti.

- Lähden elämänkumppani Stigin ja minun yhteiseen kotiin Kööpenhaminaan. Sinne käperryn, maadoitun ja vain olen. Tarvitsen nyt aikaa itselleni ja myös parisuhteellemme. On aika levätä.

Marraskuussa Samuel ja Stig lähtevät Karibian-risteilylle. Silloin juhlitaan Samuelin äidin 70-vuotispäiviä koko perheen voimin.

"Minulla oli hyvä lapsuus Lauttasaaressa, onnellisten saareksi kutsutulla. Olen kahden siskon isoveli, ja ydinperheessämme oli pianonsoiton ja laulunopettajana työskennellyt äiti ja trumpetisti-isä.

Olin yläasteella, kun vanhempani erosivat. Se oli helpotus, koska sitä ennen kotona oli jotenkin nihkeä tunnelma. Me lapset jäimme asumaan äidin kanssa, eikä ero aiheuttanut minulle mitään traumaa.

Äiti elätti perheen eron jälkeen ja teki paljon meidän lasten eteen. Meillä on isän kanssa ihan hyvät välit nykyään, mutta emme kuulu toistemme arkeen.

Aloitin pianotunnit nelivuotiaana. Tunneilla käyminen ei olisi huvittanut yhtään, kun kaverit leikkivät pihalla. Kun vähän vanhempana kävin tunneilla Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, soitin kerran opettajalleni Hui-Ying Liu-Tawaststjernalle ja valehtelin, että sormeni oli jäänyt oven väliin. Hän kehotti minua silti tulemaan, ja kiedoin hädissäni sormen ympärille ison tupon sideharsoa. Luulen, että hän aavisti huijaukseni!

Vänkäsin musiikinopintoja vastaan, mutta tosiasia on, etten voisi tehdä työtäni ilman tätä pohjaa. Lauletun ja puhutun dialogin erojen ja samankaltaisuuksien tutkiminen on työssäni vaikeinta ja haastavinta.

Kun äiti ehdotti minulle, että menisin kahdeksanvuotiaana vastaperustettuun Suomalaiseen poikakuoroon, olin ehdottomasti eri mieltä. Hurahdin kuorotoimintaan kuitenkin heti, sain laulaa ja tutustua samanhenkisiin kavereihin. Olin kuorossa seitsemän vuotta, ja moni meistä hakeutui esittävien taiteiden pariin."

"Pääsin mukaan Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen Taikahuilu-tuotantoon, ja kun Kansallisooppera teki Taikahuilun vuonna 1997, se oli jo kolmas Taikahuiluni alle kymmenvuotiaana.

Innostuin esiintymisestä ihan täysillä ja osallistuin kymmenvuotiaana televisiossa lasten Karuselli-laulukilpailuun. Sijoituin Con te Partirolla kolmanneksi ja aloin saada vanhemmilta katsojilta fanipostia.

Lapsirooli Les Misérables -musikaalissa oli käänteentekevä Samuelin tulevaisuuden kannalta.

Lapsirooli Les Misérables -musikaalissa oli käänteentekevä Samuelin tulevaisuuden kannalta.

Ihmeellinen käänne nuoren pojan elämässäni oli, kun pääsin mukaan Helsingin kaupunginteatterin Les Misérables -musikaaliin. Siitä minulle aukesi aivan uusi maailma. Musiikin voima, rummut ja sähkökitara - ne iskivät minuun ihan täysillä!

Muistan yhä teatterin hajut ja lavasteiden pinnan tunnun, kun odotin luukun alla sisääntuloani näyttämölle ja räpelsin odottaessani luukkua.

Esiinnyin monissa musikaaleissa sen jälkeen, mutta Les Misérablesista tuli kuin kohtaloni. Olen esittänyt sitä yli kolmesataa kertaa ja viettänyt roolissani 74 tuntia kuolleena. Olen siis ansainnut rahaa makaamalla! Vuonna 2013 olin mukana Tampereen Teatterin versiossa, ja sen jälkeen ohjasin musikaalin Tarttoon ja Tallinnan Vanemuine teatteriin.

Laulu on ollut vahvuuteni ja musikaalit intohimoni. Haaveilin opiskeluista Lontoossa, koska Suomessa ei tuolloin ollut musikaalikoulutusta. Nytkin vasta vähänlaisesti."

"Epäröin Lontooseen lähtöä opiskelun ja asumisen kalleuden takia. Olisiko ratkaisu oikea ja veisikö se minua oikeaan suuntaan?

Sitten eksyin puolivahingossa ohjaajakoulutuksen sivuille ja ajattelin, että voisikohan ohjaaminen olla se minun tapani vaikuttaa musikaalimaailmassa.

Hain viiteen kouluun ja pääsin niistä neljään. Valitsin Guildford School of Acting -koulun ja tein siellä maisteriopinnot. Kanditutkinto minulla oli jo Sibelius-Akatemiasta.

Tunsin eläväni täysillä lapsuuden unelmaani. En ole ikinä lukenut niin paljon kuin sinä vuonna. Istuin kirjastossa ja luin kehon taiteesta, kokeellisesta teatterista, filosofiasta ja historiasta.

Samuel vierastaa sitä, että West Endissä tai Broadwayllä paine tehdä musikaaleilla suuria taloudellisia voittoja on kova. Enemmän hän haaveilee nyt produktioista Euroopan kaupungeissa tai Aasiassa.

Samuel vierastaa sitä, että West Endissä tai Broadwayllä paine tehdä musikaaleilla suuria taloudellisia voittoja on kova. Enemmän hän haaveilee nyt produktioista Euroopan kaupungeissa tai Aasiassa. Kuva: Suvi Laine

Pystyin maksamaan opinnot ja asunnon opintolainalla ja lapsivuosien säästöillä. Onneksi äiti oli kaukaa viisas.

Olin Lontoossa vielä puolitoista vuotta opintojen jälkeen ja tein hanttihommia levykaupan myyjänä.

Ulkomaille muutto olisi minulle yksinomaan myönteinen asia. Nyt kotini on Kööpenhaminassa, se on hyvä sijainti muuta Eurooppaa ajatellen."

"Kun minua ehdotettiin ohjaajaksi Tallinnan Vanemuine-teatterin Les Misérablesiin, tunsin innostusta ja myös hämmennystä. Minäkö, 29-vuotias rääpäle, ohjaisin Virossa Les Misérablesin? Miten olisin muutamassa vuodessa edennyt tähän pisteeseen?

Myös musikaalin tuottajalta Briteistä tuli viesti, että he eivät olleet vakuuttuneita minusta nuoren ikäni takia. Siitä tilanne eteni kuin elokuvissa, kun tuottaja ja Vanemuinen edustaja kävivät minusta keskustelun lennolla yksityisjetillä New Yorkista Lontooseen. Sain työn. Saan vieläkin kylmiä väreitä, kun ajattelen tilannetta.

Sen jälkeen vauhtia on riittänyt Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Nunnia ja konnia -musikaali Tartossa on ollut suurmenestys. Se menee siellä jo kolmatta vuotta.

Matilda-musikaali Tampereella vuosi sitten oli minulle palkitseva, koska sain tehdä siinä töitä lasten kanssa. On fantastista nähdä, miten se inspiroi ja kasvatti uutta teatterisukupolvea ja myös uusia katsojia."

"Mietin jo nuorena omaa seksuaalisuuttani ja suhtautumistani eri sukupuoliin ja sitä, olenko erilainen kuin muut. Tiesin jo poikasena, kumpi sukupuoli minua kiinnostaa.

Uskon, että homoseksuaalisuus pakottaa jo varhain miettimään, kuka on ihmisenä. 1990-luvulla asiasta oli huomattavasti vähemmän tietoa kuin nyt, ja suhtautuminen ei ollut kovin vapaamielistä.

Aloin seurustella elämänkumppanini Stigin kanssa vuonna 2014. Olemme nyt olleet yhdessä jo kahdeksan vuotta. Häntä ennen pisin parisuhteeni kesti vain kolme kuukautta. Mielenkiintoni oli tuolloin aivan muussa - töissä.

Minua kaksitoista vuotta vanhempi Stig työskenteli tavatessamme stuerttina, ja nyt hän on konduktööri Tanskan sisäisillä reiteillä. Olemme molemmat itsenäisiä ihmisiä, ja pandemian aikana jouduimme olemaan kaksi ja puoli vuotta pääosin eri maissa. Olen edelleen töitteni takia paljon poissa kotoa, mutta se on itse asiassa tärkeää itsenäisille ihmisille.

"Elämänkumppanini Stigin kanssa Disneylandissa."

Kun olen ollut kotoa poissa pitkään, haluan viettää paljon aikaa yhdessä. Stigille on ehkä haastavaa, kun minun arkeni muuttuu lomaksi ja hänen arkensa jatkuu töissä.

Mutta on hyvä asia, että olemme eri maailmoista. Muuten elämä olisi silkkaa musikaalia!

Kotimme sijaitsee kuuden minuutin ajomatkan päässä lentokentältä ja rautatieasemalta. Asumme valoisassa, läpitalon kerrostaloasunnossa, joka on sisustettu Stigin siistillä ja ehdottomasti skandinaavisella sisustusmaulla."

"Olen ollut pikkupojasta saakka melkoinen vieteri, eikä rentoutuminen ole kuulunut elämääni. Nyt tarvitsen rauhoittumista.

Matkustaminen on iso henkireikä, se puhdistaa pään työhön liittyvistä ajatuksista.

Toissa keväänä huomasin, että olin istunut ihan liikaa ja tissutellut viiniä. Ei ole enää terveellistä, jos tavasta tulee päivittäinen. En halua silti kriminalisoida viiniä, se on hyväksi monessa tilanteessa.

Toissa keväänä Samuel Harjanne pisti elämäntapansa remonttiin.

Toissa keväänä Samuel Harjanne pisti elämäntapansa remonttiin. "Olen saanut paljon energiaa ja varmasti myös lisää elinvuosia." Kuva: Suvi Laine

Kun kiloja alkoi kertyä, päätin jättää lihansyönnin puoleksi vuodeksi. Ryhdyin käymään kuntosalilla ja personal trainerin ohjauksessa pudotin puolessa vuodessa painostani kahdeksan kiloa. Kauhistuin ajatusta, etten enää tätä menoa mahdu vaatteisiini.

Olen saanut tästä elämäntapamuutoksesta paljon energiaa ja varmasti myös lisää elinvuosia."

"Olen uskonut nuoresta pitäen, että jos luottaa itseensä, kaikki on mahdollista. Yritän profiloitua myös kansainvälisenä ohjaajana ja edistää kielimuurien ja kulttuurien sekoittumista. Olisi maailman ihaninta ohjata jossakin Euroopan kaukaisemmissa kaupungeissa ja Aasiassa.

Entä Lontoon West End tai New Yorkin Broadway? Koskaan ei voi sanoa, etteikö ikinä, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Molemmissa paikoissa on kuitenkin valtava taloudellinen paine ja tähtäin voitoissa. Riski on kova, ja jos ohjaajana epäonnistuu, ura tyssää.

Ensi vuonna saan ohjata Wicked-musikaalin Göteborgin oopperaan. Olen viides ohjaaja maailmassa, joka saa tehdä siitä oman tulkintansa. Olen matkallani nyt siinä pisteessä, että tämä unelma toteutuu."

Fakta

Syntyi 22.12.1987 Helsingissä.

Ohjaaja, joka on tänä vuonna ohjannut Suomessa neljä menestysmusikaalia. Ensi vuonna produktioita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Asuu Kööpenhaminassa elämänkumppaninsa Stigin kanssa.

Ilta Sanoma
dimanche 30 octobre 2022 09:00:00 Categories: Ihmiset & suhteet Ilta Sanoma

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.