Laura Arffman nauttii työstään Ylen urheilulähetyksissä. Kuva: Janne Aaltonen

Kahden pienen lapsen äiti matkustaa paljon, mutta omistautuu vapaapäivinään jälkikasvulleen.

Kun hiihtokausi käynnistyy marraskuun alussa, lajin ystävät saavat jälleen seurata Laura Arffmanin, 37, haastatteluja eri kielillä.

Arffman on kokenut ruutukasvo, mutta sen ohella hänellä on vastuuta myös lähetysten tuotannosta. Hän on vastannut jo useamman vuoden ajan Suomen cupin televisiotuotannon sisällöistä.

Kotimaassa ladulla nähdään pääosin tuttuja hiihtäjiä, mutta maailmancupin kisoissa saatetaan kokea yllätyksiä.

-?Alkava kausi on superkiinnostava toimittajankin näkökulmasta, kun hiihtomatkat uudistuvat ja monessa maassa on murrosvaihe käsillä, Arffman sanoo.

Venäläisiä ei nähdä latutaistoissa, mikä on Arffmanin mielestä ainoa oikea ratkaisu.

-?Mutta kysymysmerkkejä ovat Ruotsin miehet, Norjan naiset ja mitä tekevät keskieurooppalaiset tai yhdysvaltaishiihtäjät.

Arffman tietää, että Kansainvälinen hiihtoliitto haluaa Manner-Euroopan maiden pysyvän mukana kilpailutoiminnassa.

-?Huippuhiihto on tietyllä tapaa kriisissä, ja lähinnä pohjoismaiden varassa, Arffman sanoo.

Toisaalta lajin harrastus on lisääntynyt Suomessa ja muissakin maissa. Arffmanin aviomies Anssi Pentsinen on mukana hiihto- ja ulkoilubisneksessä, joten perheessä tiedetään lajin suosion vaihtelut.

Anssi Pentsinen on entinen maajoukkuehiihtäjä. Kuva: Sanna Liimatainen

Hiihtomatkoista 15 kilometriä jää sivuun, kun niin miehet kuin naisetkin lykkivät kympin ja kahdenkympin matkoja. Arffmanin mielestä uudistuksia kannattaa tehdä, ja lajin pitää reagoida maailman muutoksiin.

-?Uudistuksia pitää kuitenkin aina tehdä hyvistä syistä eikä katsojia tule aliarvioida. Perinteistäkin tykätään.

Entä radikaalimpi ehdotus eli sama voitelu kaikille hiihtäjille?

-?Ymmärrän tasa-arvovaatimuksen, mutta kaikissa lajeissa voimasuhteet syntyvät jostain. Onko urheilun hengen mukaista tasapäistää liikaa?

Arffmanin mielestä uudistusta voisi kokeilla ensin nuorisosarjoissa kustannusten karsimiseksi.

Hieman maltillisemmalle uudistukselle Arffman sanoo lämpenevänsä.

-?Muistelen, että tshekit tekivät muutama vuosi sitten ehdotuksen huoltoporukan kokoon liittyen. Sen mukaan kaikilla mailla olisi sama määrä huoltohenkilöitä suhteessa hiihtäjien määrään.

Laura Arffman on saanut katsojilta kiitosta raikkaasta olemuksestaan. Kuva: Janne Aaltonen

Ennen kuin muutoksia lähdetään toteuttamaan, pitäisi kuunnella urheilijoita. Arffmanin mielestä hiihtäjät voisivat tosin ottaa aloitteen käsiinsä nykyistä rohkeammin.

-?Minusta hiihtäjät ja muutkin urheilijat voisivat kommentoida painavammin heitä koskevia asioita.

Arffman työskenteli nuorena jonkin aikaa Kiinassa ja tietää, että epäkohtia löytyy monesta maasta.

-?Maailmanpoliittiseen tilanteeseen ei urheilijan välttämättä tarvitse ottaa kantaa, mutta esimerkiksi siihen, millaisissa paikoissa kilpailuja järjestetään, miten kilpailukalenteri suunnitellaan ja miten arvokisojen järjestäjämaiden valinnat valmistellaan.

Arffman oli toimittajana jo Pekingin olympiakisoissa 2008 ja tänä vuonna sinne piti mennä uudestaan. Kisamatka jäi väliin koronatestin piipattua punaista. Viime kausi oli muutoinkin torso, koska kilpailuja peruttiin pandemian takia.

Lue lisää: Ylen suosikkijuontaja Laura Arffman jäi pois Pekingistä koronatartunnan takia - tässä on hänen korvaajansa

Tällä kaudella Arffman pääsee jälleen matkustamaan maailmancupeihin, Tour de Skille ja Planican MM-kisoihin. Hän nauttii kisamatkoista, mutta mitalilla on toinenkin puoli.

-?Jatkuvassa matkustamisessa on iso ristiriita ja vaikeus, koska lapset ovat tärkeimpiä ja pidän kotona olemisista, eikä aina ole helppo lähteä reissuun.

Kisaviikonloppujen vastapainoksi Arffmanille kertyy vapaapäiviä.

-?Jos olen pitkän viikonlopun pois, olen lasten luona kotona kaikki loput päivät.

Mikrofonin varressa kielitaitoinen Arffman viihtyy erinomaisesti. Etenkin, kun ympärillä on ystävällisiä kollegoja ja tiedottajia eri maista. Myös urheilijat käyttäytyvät yleensä moitteettomasti.

-?Harvoin käy niin, että urheilija ei suostu haastatteluun.

Hämminkiä saattaa syntyä aikataulun kanssa, kun kaikki tv-yhtiöt jahtaavat kisan jälkeen samaa urheilijaa.

Petter Northug oli hyvällä tuulella Falunin MM-kisoissa 2015 ja erityisesti 50 kilometrin palkintojenjaossa. Kuva: Jukka Ritola

Hiihtotähdistä Arffmanin mieleen on jäänyt erityisesti Petter Northugin haastattelut Falunin MM-kisoissa 2015, jolloin norjalainen halusi huonon olympiakauden ja rattijuopumustuomion jälkeen näyttää olevansa edelleen huipputekijä.

-?Hän oli hyväntuulinen ja vastasi sympaattisesti meidän tankeroruotsilla esitettyihin kysymyksiin.

Northugin ohella Arffman suitsuttaa Iivo Niskasta, jonka suusta irtoaa usein värikästä ilmaisua hikitaipaleen jälkeen.

Laura Arffman työn touhussa Tour de Ski -kiertueen avauskilpailussa Toblachissa joulukuussa 2018. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Haastattelijana Arffman toivoo urheilijoiden antavan yleisöönmeneviä lausuntoja.

-?Meidän lähetystemme tarkoituksena on saada ihmiset innostumaan lajista ja tarjota kilpailu kaikkine tunteiden kirjoineen.

Ruutukasvojen pitäisi kyetä tekemään myös vakavampaa journalismia. Tarvittaessa kriittinen juttu voi tulla pöydälle jo seuraavana päivänä.

-?Roolin kaksijakoisuus on itselle joskus tosi hankalaa ja saattaa herättää kritiikkiä joillakin tahoilla, Arffman sanoo.

Eniten palautetta on tullut kuitenkin haastattelijan hommasta. Sotshin olympiakisojen aikoihin 2014 sitä sateli haastattelutekniikkaan liittyen.

-?Jos urheilijat puhkesivat itkemään, siitä tuli sanomista.

Arffman sai moitteita, joiden mukaan hän itketti urheilijoita.

-?Nykyään tunteiden näyttämisestä on tullut hyväksyttävämpää.

Laura Arffman on tottunut saamaan palautetta tv-työstään. Kuva: Janne Aaltonen

Millaista on kohdata urheilija heti suorituksen jälkeen?

-?Urheilijalta voi kysyä, että onko hän jo valmis suoraan haastatteluun vai pitääkö vielä kerätä ajatuksia. Samoin haastattelun aikana voi kysyä, että jatketaanko vai lopetetaanko tähän.

Arffman sanoo, ettei ole lukenut moneen vuoteen Yleisradion palautekanavaa, mutta katsojien näkemyksiltä ei voi välttyä, koska sosiaalisessa mediassa tv-kasvoja arvioidaan jatkuvasti niin sisällön kuin ulkoisen olemuksen perusteella.

Laura Arffman haastatteli silloista poikaystäväänsä Anssi Pentsistä tammikuussa 2016. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Hiihtoperheessä on on 3-vuotias tyttö ja 1,5-vuotias poika. Lasten hoitamisessa apuna ovat isovanhemmat, joiden rooli on tärkeä varsinkin talvikaudella, jolloin Arffman ja Pentsinen ovat kiireisiä.

Arki on puhtaasti aikatauluttamista ja niistä pitää pystyä pitämään kiinni.

-?Vastapainoksi toivoo normaalia ja rauhallista arkea ilman varasuunnitelmia.

Perheen pienokaiset takaavat sen, että työasiat unohtuvat kotioloissa.

-?Kun olen heidän kanssaan, työasiat unohtuvat lasten täyttäessä koko äänimaiseman.

Arffman ystävystyi 2010-luvulla maajoukkuehiihtäjä Mona-Liisa Nousiaisen (o.s. Malvalehto) kanssa. Kun hiihtäjä sai tietää sairastavansa pahalaatuista syöpää, naisten ystävyys tiivistyi entisestään. Kun Nousiainen tiesi elämänsä päättyvän nuorena, hän pyysi Arffmania kirjoittamaan teoksen, jossa käydään läpi rovaniemeläisen hiihtoura, mutta myös rankka sairausvaihe.

Mona-Liisa (Gummerrus, 2020) oli Arffmanin ensimmäinen kirja, joka siis syntyi hyvin erikoisessa tilanteessa. Esikoiskirjailija ei kyennyt nauttimaan lopputuloksesta samalla tavalla kuin muut debytantit, koska kirjan kohteen sairaus kalvoi syvältä kaikkia suomalaisia.

-?Mietin voiko niin surullisesta tarinasta iloita, Arffman sanoo.

Nyt siihen on tullut etäisyyttä ja miksi-kysymysten käsittely on helpompaa.

-?Eihän elämässä saa täydellisiä vastauksia tai perusteluja tapahtumille. Nyt se on helpompi nähdä.

Kirjailijana Arffman oli toisella puolella mikrofonia kuin yleensä.

-?Olin hieman epävarma ja pohdin, onko tämä minun paikkani ja kuulunko tänne.

Vastaus oli kyllä, mikä johti jatkohankkeisiin. Arffmanilla on työn alla parikin kirjaa.

-?Ensimmäinen ilmestynee 2023 ja toinen 2024. Enempää en voi vielä kertoa.