Historioitsija Antony Beevor uskoo Venäjän järjestyskoneiston yhä pitävän kansan kurissa. Kuva: Aleksi Jalava/IS

Sotahistorioitsija Antony Beevorin uusi kirja käsittelee Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa sata vuotta sitten. Hän näkee yhteyden sen ja nykyisten Ukrainan tapahtumien välillä.

- En olisi voinut kuvitellakaan, Antony Beevor sanoo Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

Kuusi vuotta sitten brittiläinen sotahistorioitsija Beevor, 75, käynnisti tutkimustyön kirjaan Venäjän vallankumous ja sisällissota (WSOY). Englanninkielinen versiokin on tuore.

Beevorin mielestä nyky-Ukrainan tapahtumien juuret ovat menneessä, mutta hän ei uskonut Vladimir Putinin ryhtyvän sotaan nyt.

-?Tietenkin sotien välillä on yhteys. Ne ovat samaa tapahtumaketjua, joka alkoi 1900-luvun alussa, Beevor pohtii.

Hänen mukaansa on totta, että ensimmäinen maailmansota oli 1900-luvun suuri katastrofi. Seurauksiltaan Venäjän sisällissota oli kuitenkin suurempi.

-?Se synnytti jaon punaisiin ja valkoisiin, kommunisteihin ja fasisteihin. Siitä seurasi Espanjan sisällissota, sitten toinen maailmansota ja ensimmäinen kylmä sota.

Beevorin mukaan nyt käydään toista kylmää sotaa, jossa vastapuolina eivät ole oikeisto ja vasemmisto vaan autoritääriset ja demokraattiset hallinnot.

-?Tämä on pelottavampi kuin ensimmäinen kylmä sota. Silloin saattoi suunnilleen luottaa siihen, että Neuvostoliiton ja Kiinan kommunistijohtajat pitävät sanansa. Putinista ja Xi Jinpingista liittolaisineen ei voi olla varma. Perinteisen diplomatian loppu uhkaa. Miten asioista sitten sovitaan?

- Huonosti Venäjän armeijassa kohdellut sotilaat purkavat julmuuden siviileihin, Beevor sanoo. Kuva: Aleksi Jalava

Venäjän armeija syyllistyy julmuuksiin Ukrainassa. Beevorin mukaan niille löytyy vertauskohtia sen historiasta. 1800-luvulla alueita Kaukasiasta, Keski-Aasiasta ja Siperiasta vallatessaan venäläiset olivat armottomia. Kasakat riehuivat siviilien kimpussa.

Tsaarin armeijassa sekä puna-armeijassa sotilaita kohdeltiin julmasti ja se jatkuu. Seuraus tällaisesta piinasta on nähty muidenkin armeijoiden sotilaissa.

-?Silloin he voivat purkaa tätä siviileihin, Beevor sanoo.

-?Joku (palkkasoturijohtaja Jevgeni) Prigozhin sanoo miehilleen, että ukrainalaisille voitte tehdä mitä huvittaa. Voitte hakata heidät palasiksi.

Beevorin mielestä arviot siitä, että Venäjän armeija on hajoamassa, saattavat pitää paikkansa. Ukrainalaiset ovat taistelleet hyvin ja osanneet "improvisoida" ovelasti. Beevorin mukaan ukrainalaisupseerit ovat tehneet salaista yhteistyötä mm. brittiarmeijan ja Saksan Bundeswehrin kanssa jo 6-7 vuotta ennen sotaa. Länsimailta, ennen kaikkea Yhdysvalloilta, saatu tiedustelutieto auttaa heitä.

-?Sitä kuinka sota päättyy ei voi kuitenkaan ennustaa. Siinä on niin paljon mahdollisuuksia. Krimin kohtalo on ratkaiseva.

- Kaiken tapahtuneen julmuuden jälkeen Zelenskyi on vihainen, Beevor sanoo. Kuva: Lehtikuva

Beevor uskoo presidentti Volodymyr Zelenskyin tavoitteena nyt olevan Krimin takaisin valtaus, vaikka venäläiset pitävät aluetta suorastaan pyhänä itselleen.

-?Kaiken tapahtuneen julmuuden jälkeen Zelenskyi on vihainen.

Venäjällä armeijan tappiota voisi seurata johtajan vaihtuminen.

-?Niin kuin neuvostoaikana, hänelle voitaisiin sanoa, että menepä kylpylään, me pohdimme täällä asioita sillä välin.

Vuoden 1917 kaltaiseen vallankumoukseen Venäjällä Beevor ei usko. Mellakkapoliisi ja kansalliskaarti ovat liian vahvoja. Kaduilla ei ole niille vastavoimaa. Sama nähtiin jo Valko-Venäjällä.

Beevorin mukaan vallankumous vaatii sitä, että Kremlin sisäpiiri luovuttaa. Niin kävi vuonna 1917. Nykyinen sisäpiiri tietää, mitä sitä odottaisi.

-?Tietysti he voivat paeta johonkin Qatariin ja Dubaihin. Mutta sielläkin uhkaisivat syytteet ja tuomiot Ukrainan sotarikoksista. He taistelevat loppuun asti.

Beevorin mielestä Putin ei ole Neuvostoliiton bolsevikki- ja kommunistihallintojen jatkaja. Putin seuraa Venäjän sisällissodassa hävinneiden valkoisten ajatuksia.

-?Ortodoksista kristillisyyttä ja mystistä slaavilaista kansallisuusajattelua. Kremlistä on siivottu kaikki neuvostoajan symbolit ja tilalla on tsaarien aikaisia. Kaksipäisiä kotkia ja sellaista.

Vladimir Putinin aikana Kremlistä on siivottu neuvostokauden symbolit ja tilalle on palannut tsaarien kaksoiskotka. Antony Beevorin mielestä Putin on omaksunut Venäjän sisällissodan valkoisten ideologian Kuva: Grigory Sysoyev / AFP

Beevorin mielestä Putin on omaksunut kauan sitten lyötyjen Venäjän valkoisten ideologian.

-?Se näkyy siinä, kuinka hän haukkuu Leniniä ja tämän toimia Ukrainassa.

Beevorin kirja ei tosin anna ruusuista kuvaa bolsevikeistakaan. Hän kutsuu heitä "brutaalin epäinhimillisiksi". Sitä olivat myös monet valkoiset kenraalit, mutta bolsevikit olivat järjestelmällisempiä.

-?Leninille ihmiselämä tai -oikeus eivät merkinneet mitään.

Lenin uskoi aiempien hallitsevien luokkien tuhoamiseen täysin.

Bolsevikit menestyivät koska talonpojat luottivat yleensä enemmän heihin kuin ylimielisiin valkoisiin upseereihin. Bolsevikeilla oli selkeä, Leninistä lähtevä komentorakenne ja he pystyivät siirtämään joukkoja eri rintamien välillä. Valkoisten kenraalien armeijat taas olivat ympäri suurta Venäjän maata.

-?Viestin kulku niiden välillä saattoi kestää kolme viikkoa.

Alun perin bolsevikkeja vastaan soti tsaarin kannattajien kanssa myös maltillisempia sosialisteja ja demokraatteja. He kuitenkin jauhautuivat osapuolten väliin.

-?Maltillisemmat sosialistit eivät olleet kannattaneet väkivaltaista vallankumousta alun alkaenkaan kuten bolsevikit.

Lenin oli Beevorin mielestä täysin armoton vallankumousinnossaan. Kuva: Sanoman arkisto

Lopulta Lenin murskasi vastarinnan Venäjällä. Hänen unelmansa maailmanvallankumouksesta ei kuitenkaan toteutunut.

-?Se oli harvoja asioita, joissa hän teki virheen.

Lenin uskoi, että vallankumous leviäisi ensimmäisen maailmansodan hävinneeseen Saksaan, josta tulisi sen todellinen moottori. Saksassa kumoushankkeet kuitenkin kukistettiin.

Beevorin uusi kirja sivuaa myös Suomen sisällissotaa. Hänen mukaansa Lenin halusi antaa kuvan, että uusi bolsevikkihallinto eroaa tsaarin vallasta. Siksi kansoille annettiin lupauksia itsenäisyydestä ja itsehallinnosta. Lenin uskoi, että maailmanvallankumouksen voiton jälkeen ne palasivat yhteen. Suomessa valkoiset kuitenkin voittivat sisällissodan ja maa livahti hetkeksi auenneesta ikkunasta.

- Mannerheim oli hyvin taitava kenraali ja hyvä sodanjohtaja sillä hetkellä.

Suomen tapahtumat vaikuttivat myös sisällissotaan Venäjällä, sillä Suomi muodosti Pietarille uhan. Vuonna 1919 länsivaltojen tukemat valkoiset suunnittelivat kaupungin valtaamista, mutta suomalaiset eivät lopulta lähteneet mukaan.

-?Valkoiset kenraalit vieroittivat ylimielisyydellään kaikki, jotka olisivat heitä voineet auttaa: suomalaiset, virolaiset ja puolalaiset vaikkapa.

Irti päässeet valtakunnan osat pelkäsivät sen kokoamista uudelleen.

Beevor tunnetaan ennen kaikkea toisen maailmansodan itärintamaa käsittelevistä kirjoistaan, vaikka hän on kirjoittanut myös lännen tapahtumista ja mm. Espanjan sisällissodasta. Muutama vuosi sitten Beevorin tunnetuin teos Stalingradin taistelusta haluttiin kieltää Ukrainassa. Beevorin mukaan kyse oli yhdestä sanasta. Kuva: Sanoman arkisto

Beevor tunnetaan toista maailmansotaa käsittelevistä kirjoistaan. Vuonna 2018 tapahtui erikoinen episodi. Ukraina kielsi Beevorin Stalingrad-kirjan venäjänkielisen version maahantuonnin.

-?Se oli naurettavaa, Beevor hymähtää.

-?Siinä oli kyse yhdestä sanasta. Kirjoitin juutalaisten joukkomurhasta, jonka tekivät saksalaisten kanssa toimineet ukrainalaiset miliisijoukot. Koska Venäjällä miliisi tarkoittaa poliisia, kääntäjä käytti ilmaisua "ukrainalaiset nationalistit". Siitä jotkut ukrainalaiset suuttuivat.

Tilanne muuttui koomiseksi, kun Venäjän suurlähetystö Britanniassa nosti asiasta metelin ja tuki Beevoria.

-?Se oli tekopyhyyden huippu! Minuahan uhkasi viiden vuoden vankeustuomio, jos menen Venäjälle. Se johtuu Sergei Shoigun laista ja Berliini-kirjastani.

Berliinin taistelua kuvaavassa kirjassaan Beevor käytti venäläisten omia arkistolähteitä, joissa kerrotaan puna-armeijan julmuuksista. Nykyisen puolustusministerin Sergei Shoigun nimellä tunnettu laki kieltää armeijan historiankin häpäisyn.

-?Kun tein Berliini-kirjaa, Venäjän silloinen suurlähettiläs varoitti minua tästä yksityisesti. Hän sanoi, että Venäjällä tuo voitto on pyhä.

Beevorin uusin juuri englanniksi ja suomeksi ilmestynyt kirja kertoo Venäjän sisällissodasta sata vuotta sitten. Kuva: Aleksi Jalava