Suomen ja Ruotsin pitäisi olla osa Natoa nyt, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey painottaa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Douglas Hickeyn mukaan Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmenvälisesti käymä vuoropuhelu on ollut erittäin hedelmällistä.

Kun Yhdysvaltain suurlähettiläs Douglas Hickey sai vuosi sitten kuulla, että hänet nimitetään suurlähettilääksi Suomeen, hän soitti ensimmäisenä ystävälleen John Kerrylle, Yhdysvaltain entiselle ulkoministerille.

- Hän sanoi, että ainoat asiat, jotka sinun täytyy tuntea, ovat Nato, Venäjä ja toimintaympäristö. Hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa, Douglas Hickey sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä.

Kun Hickey aloitti tehtävässään toukokuussa, Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ja Suomi oli juuri hakemassa Naton jäseneksi.

Amerikkalaiset ihmettelevät tavatessaan Hickeyn, miksi tämä "Nato-homma" kestää niin pitkään.

- Doug, mikset voi toteuttaa sitä nopeammin? Saan siitä paljon kysymyksiä ja minun täytyy keksiä tekosyitä, Hickey naurahtaa.

- En ole keksinyt hyvää vastausta. Muuta kuin sen, että se etenee hyvin nopeasti. Se etenee historiallista vauhtia. Ja meidän täytyy vain sulkea ympyrä.

Hickeyn mielestä erityisesti Suomi tuo lisäarvoa Natolle. Hän nostaa esille Suomen Itämerelle rakennetun laivaston, F-35-hävittäjien hankinnan Yhdysvalloilta ja Suomen asevelvollisuuden.

- Viime vuonna solmittu F-35-sopimus vahvistaa Suomen ilmavoimia ja tekee niistä yhden vahvimmista koko Euroopassa, ellei koko maailmassa. Ja asevelvollisuusmalli jopa 900?000 sotilaan saatavuudesta tarvittaessa, se on uskomaton lisä siihen, mitä Nato voi tehdä, Hickey hehkuttaa.

Hän nostaa esille myös sen, että rahan budjetoiminen puolustukseen ei ole mikään uusi asia Suomelle.

- Kaikki nämä syyt vahvistavat sitä, miksi Suomen ja Ruotsin pitäisi olla osa Natoa. Ja heidän pitäisi olla osa Natoa nyt, Hickey painottaa.

Yhdysvallat ja Suomi ovat käynnistäneet tänä syksynä neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta. Miksi puolustusyhteis­työsopimusta tarvitaan, vaikka Suomi on hakenut Naton jäsenyyttä?

- Mielestäni kahdenvälisen suhteemme vahvistaminen on luonnollinen askel ja Naton prosessia täydentävää. En pidä sitä kilpailevana.

Hänen mukaansa yhteistyösopimuksesta kokoustetaan koko ajan. Tarkoituksena on varmistaa, että kumpikin osapuoli ymmärtää yhteistyön tarkoituksen ja eri ministeriöt oman roolinsa. Sopimuksen toteutumisaikataulua hän ei uskalla ennustaa, sillä "hallituksilla kestää".

- Mutta voin ennustaa, että se toteutuu.

Entä jos Venäjä käyttäisi aseellista voimaa Suomea vastaan, mitä Yhdysvallat tekisi? Lähettäisikö Yhdysvallat Suomeen joukkoja tai aseita?

Hickey ei innostu spekuloimaan asialla.

- Se, mitä olemme sanoneet ja mitä (Yhdysvaltain) presidentti (Joe Biden) on sanonut on, että Suomi on kumppanimme. Puolustamme kumppaniamme ja se on jälleen yksi syy, miksi haluamme saada Nato-sopimuksen ja puolustusyhteistyösopimuksenkin tehtyä mahdollisimman nopeasti ja harkiten.

Suurlähettiläs Douglas Hickeyn mukaan presidentti Joe Biden on sanonut Suomen olevan Yhdysvaltain kumppani, ja he puolustavat kumppaniaan. Kuva: Seppo Kärki / IS

Turkki on heittänyt kapuloita Suomen ja Ruotsin Nato-rattaisiin siitä lähtien, kun maat ilmoittivat toukokuussa kiinnostuksestaan liittyä puolustusliiton jäseneksi.

Mitä mieltä suurlähettiläs on siitä, että Turkki neuvottelee Suomen ja Ruotsin kanssa Turkin terroristeina pitämien henkilöiden luovuttamisesta ja asettaa ehtoja maiden Nato-jäsenyyksien ratifioinnille?

- Meidän on kunnioitettava Turkin asemaa Naton jäsenenä. He ovat tasavertainen kumppani tässä prosessissa, Hickey sanoo.

Hänen mukaansa Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmenvälisesti käymä vuoropuhelu on ollut "erittäin hedelmällistä". Maat allekirjoittivat kesäkuussa Naton huippukokouksessa Madridissa yhteisymmärrys­asiakirjan terrorismin vastaisesta yhteistyöstä, minkä jälkeen Turkki hyväksyi, että Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseniksi.

- Juuri äskettäin oli kokous, johon oikeusministeriönne osallistui, josta saimme erittäin positiivista palautetta.

Oikeusministeriön delegaatio tapasi Turkin oikeusministeriön edustajia Ankarassa tiistaina. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan rikosoikeudellisesta yhteistyöstä Turkin kanssa käytiin "hyvä ja avoin keskustelu" aikaisempien palautuspäätösten perusteella.

Lue lisää: Oikeusministeri Henriksson Nato-neuvotteluista Turkin kanssa: "Hyvä ja avoin keskustelu"

Hickeyn mukaan kaikki viittaa siihen, että maat työskentelevät yhdessä saadakseen myönteisen lopputuloksen.

- Ainoa mitä pyydämme on se, että ihmiset olisivat herkkiä ajan suhteen. On tärkeää, että saamme sen valmiiksi. On tärkeää, että teemme sen täydellisesti. Mutta on myös tärkeää, että saamme sen valmiiksi ajoissa.

Yhdysvallat ei kuitenkaan aseta takarajaa neuvotteluille.

- Niin kauan kuin kestää. Mutta minua rohkaisee prosessi, joka on mennyt eteenpäin Madridin jälkeen. Kaikki viittaa siihen, että suomalaiset ja ruotsalaiset ovat herkkiä Turkin oikeutetuille huolenaiheille ja he tekevät kaikkensa ratkaistakseen nämä huolenaiheet oikeusvaltio­periaatteen mukaisesti, ja mielestäni se on tässä tärkeä tekijä.

Douglas Hickeyn mukaan Yhdysvallat toivoo, että Turkki, Suomi ja Ruotsi saisivat neuvottelunsa valmiiksi ajoissa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Turkki on viestittänyt, että ongelmaa ei ole niinkään Suomen kanssa, vaan Ruotsin. Suomessa on käyty keskustelua mahdollisuudesta, että Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin.

Lue lisää: Voisiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia? Tätä mieltä ovat keskeiset poliitikot

Hickey ei ole halukas spekuloimaan tälläkään asialla. Hän toteaa, että presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd) ja myös ruotsalaiset ovat sanoneet, että maat ovat hakeneet jäsenyyttä yhdessä ja matka aiotaan kulkea loppuun yhdessä. Näin myös Yhdysvallat suhtautuu asiaan.

- Aiomme kunnioittaa suomalaisten ja ruotsalaisten toiveita ja kuinka he haluavat edetä.

Yhdysvallat tukee vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, mutta mitä maa voi tehdä, jotta viimeisetkin Nato-maat, Turkki ja Unkari, ratifioisivat jäsenyydet?

- Jatkamme keskusteluja Unkarin, Turkin, suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa nähdäksemme, kuinka nopeasti voimme viedä tämän prosessin oikeaan suuntaan. Emme aio pakottaa sitä, vaan yritämme olla avuliaita toimijoita.

Voisiko Yhdysvallat antaa Turkin ostaa esimerkiksi sen haluamia F-16-hävittäjiä, jos Turkki päästää Suomen ja Ruotsin Natoon?

- Olemme avoimia keskusteluille ja olemme sanoneet sen. Senaatissa purettiin juuri pari viikkoa sitten myyntikielto, joten olemme valmiita keskustelemaan turkkilaisten ja muiden kanssa.

Yhdysvaltain senaatti päätti kansallisen puolustusvaltuutuslain (NDAA) käsittelyn yhteydessä 11. lokakuuta luopua ehdoista, joita oltiin asettamassa F-16-hävittäjien myynnille Turkille. Lain käsittely jatkuu vielä marraskuussa pidettävien Yhdysvaltain välivaalien jälkeen.

- Tämä on loistava esimerkki siitä, miksi vuoropuhelu ja diplomatia ovat niin tärkeitä, Hickey sanoo.

Joidenkin arvioiden mukaan Turkki ei ratifioisi Nato-jäsenyyksiä ennen ensi vuoden kesäkuussa järjestettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja.

- Toivon, että pystyisimme tekemään sen paljon ennen sitä, Hickey sanoo.

Syynä on Ukrainan sota, joka ei hänen mukaansa ole menossa parempaan suuntaan, vaikka ukrainalaiset ovat edistyneet uskomattomalla tavalla.

- Meidän on saatava tämä loppumaan, ja ukrainalaisten on voitettava.

Suurlähettilään mukaan "aika ei ole ystävämme".

- Mitä nopeammin voimme vahvistaa Natoa, siitä hyötyvät kaikki Natossa, mukaan lukien Unkari ja Turkki. Tämä on myös heidän etunsa.

Hän ei usko välivaalien tuovan muutoksia Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikkaan tai Ukrainan-politiikkaan, vaikka republikaanit voittaisivat vaaleissa.

- Vaikka puolueiden välillä saattaa olla erimielisyyksiä joissakin asioissa, näyttää vallitsevan yksimielisyys siitä, mitä Euroopassa tapahtuu.

Hickey nostaa esille sen, että Yhdysvaltain senaatti hyväksyi Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen äänin 95-1.

- Kummatkin puolueet tukivat sitä innokkaasti. Ja sama jatkuu tänä päivänä.

Sama koskee Hickeyn mukaan sotilaallista ja humanitaarista tukea Ukrainalle.

- Odotamme täysin riippumatta siitä, mikä on välivaalien tulos, että Yhdysvallat jatkaa Ukrainan kansan, hallituksen ja armeijan tukemista läpi tämän laittoman ja epäoikeudenmukaisen sodan.

Douglas Hickey vei 12-vuotiaat poikansa kevätlomalla Ukrainan ja Puolan rajalle, jotta he näkisivät, mitä Ukrainassa tapahtuu. Kuva: Seppo Kärki / IS

Hickey oli itse perheensä kanssa Ukrainan ja Puolan rajalla vapaaehtoistyössä viime keväänä sodan alettua. Hän otti mukaan 12-vuotiaat kaksospoikansa.

- Kun muut lapset menivät laskettelu- ja surffausleireille, me veimme lapsemme rajalle, koska ajattelimme, että heille on tärkeää nähdä, mitä on meneillään.

Pojat jakoivat vanhempiensa kanssa ruokaa rajalla ja he työskentelivät eri avustusjärjestöjen kanssa auttaakseen kaikin mahdollisin tavoin. Hickey kertoo kokemuksen muuttaneen hänen elämäänsä ja jättäneen pysyvän muistijäljen.

- Jokaisessa junassa oli yhteinen teema: nainen yhden kassin kanssa ja yksi tai kaksi lasta. Ja he yrittivät keksiä, minne mennä. Ajattele, jos niin kävisi täällä tai Yhdysvalloissa, miltä meistä tuntuisi, Hickey kertoo liikuttuneena.

- Sota on kauheaa. Ja venäläiset ovat väärässä. Ei ole mitään oikeutusta sille, mitä he tekivät. Ja sillä, mitä he tekivät, on oltava seurauksia.

Hickey sanoo suhtautuvansa asiaan jyrkästi, koska hänellä on ensikäden kokemusta siitä, kuinka venäläiset sotkivat tavallisten ihmisten elämän ilman mitään hyvää syytä.