Jalometalliyrityksessä kullan harkko- ja kolikkomyynti on kasvanut huomattavasti.

Kullan arvo on laskenut, mutta moni yksityinen ostaja jemmata kotiin pienen palan kultaa. Kuva: Zumapress / MVPhotos

Kun pörssikurssit rytisevät tai maailmassa on myllerryksiä, kullan kysyntä perinteisesti kasvaa sijoittajille turvallisena kohteena. Uutena ilmiönä on, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan jotkut kotitaloudet ovat myös alkaneet ostaa kultaa pienissä yksiköissä koteihin.

Jalometalliyritys K.A.Rasmussenilla kullan harkko- ja kolikkomyynti on kasvanut huomattavasti jopa pandemiavuoteen verrattuna.

-?Helmikuun puolenvälistä syyskuun loppuun olimme myyneet jo enemmän kuin viime vuonna tai pandemiavuonna 2020, jolloin kysyntä oli isoa. Ukraina on vielä isompi juttu, voidaan puhua myyntibuumista, K.A. Rasmussenin toimitusjohtaja Niklas Sundman kertoo.

Suomen myynti nousee noin 1?500 kiloon. Kysyntä on noussut vastaavasti myös Ruotsissa.

Sundman näkee ilmiössä kotivaraan varustautumista samaan tapaan kuin käteisessä.

Uusimmassa buumissa merkillepantavaa on, että kultaa halutaan aiempaa enemmän pienissä yksiköissä. Sundman sanoo, että kysyntää on aiempaa enemmän pieniin harkkoihin, vaikka perinteinen sadan gramman yksikkö on yhä "hittituote".

Myös pandemian aikana varsinkin alussa kulta haluttiin kotiin, mutta uutta ovat yksiköt, jotka on helppo realisoida.

-?20 gramman harkko, noin 1?300 euroa ja unssin kolikko, 1?800 euroa, niiden kysyntä on lisääntynyt ilmiönä ihan huomattavastikin. Jos aiemmin ostettiin kaksi kappaletta sadan gramman harkkoa, tänä päivänä 10-20 gramman harkkoja.

-?Keskimäärin asiakas ostaa alle kilon ja se säilytetään kotona, tai jossain muualla, omassa kassakaapissa ehkä. Halutaan että kulta on käytettävissä jos pitäisi lähteä ja ottaa passin ja lompakon ja kännykän.

Myös kolikkojen kysyntä on Sundmanin mukaan noussut hieman, kun suomalaiset perinteisesti ovat sijoittaneet harkkoihin.

-?Kolikkojen valmistus on kalliimpaa, mutta unssin kolikko, 31,3 grammaa, on ehkä helpompi realisoida, jos ostaja pelkää että jokin romahdus tulee tai pitäisi elää kullalla.

-?Myydyissä kiloissa säilytyspalvelua ostetaan kuten ennenkin, mutta kauppamäärissä arvioiden pienemmissä, niin sanotusti tavallisten kuluttajien ostoksissa, oikeastaan kaikki ottavat kullan kotiinsa.

Onko kullan hamstraaminen kotiin fiksua ja turvallista?

-?Se on yhtä hyvä tai huono kuin pitää suurta määrää käteistä kotona. Jossain turvallisessa paikassa sitä pitäisi säilyttää, eikä ainakaan kertoa ympäriinsä ihmisille, Sundman sanoo.

Suomen Pankista ei suositella, että esimerkiksi suuria käteissäästöjä pidetään niin sanotusti patjan alla. Jonkin verran käteistä tulisi aina olla, mutta sopivaa summaa on mietittävä itse.

Samaa voinee soveltaa kultaan. Pienen määrän voi vielä säilöä kotona muun arvotavaran kanssa, mutta esimerkiksi kotivakuutus ei ehkä kata sijoituskultaa.

Kultaan yleensä sijoitetaan muilla tavoin kuin kultakoruina, mutta niillekin on innokas ostajakuntansa.

-?Historiassa poliittisesti epävarmoina aikoina monet ostivat kultaa tai kultakoruja, koska jos joutui pakenemaan maasta ne oli helpompi ottaa mukaan kuin moni muu arvotavara, Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava sanoo.

Myös kultakorujen kauppa käy vilkkaampana kuin aikoihin, Kultatukku Oy:n toimitusjohtaja Rauno Taskila kertoi Länsiväylä-lehdelle hiljattain.

Sormukset ja kaulakorut tekevät kauppansa, mutta sen sijaan käytetyt kultakellot eivät enää juurikaan liiku markkinoilla, hän kertoi. Verkossa innokkaimman keräilijät "valvovat netissä melkein tulitikut silmissä, mitä uutta tulee myyntiin", Taskila kertoi.

Alava muistuttaa, että korut eivät ole kullassa paras kohde sijoitusmielessä, koska koruissa iso osa niiden arvosta tulee kultasepän työstä.

-?Nykyään jos haluaa kultaan sijoittaa, suosittelisin ennemmin kulta-etf-sijoitusta, joka on esimerkiksi jälleenmyynnin kannalta yksinkertaisempi muoto, Nordean Alava sanoo.

Etf on sijoitusrahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä.

-?Harkoista ja -kolikoistakin täytyy muistaa, että kulta ei maksa korkoa eikä osinkoa.

Toisaalta kulta on suojannut inflaatiolta toisin kuin käteinen, ja erityisesti sellaisissa maissa joissa inflaatio on vielä paljon nykytilannetta suurempaa.

Viimeisen puolen vuoden aikana kullan hinta on tullut alas yksityisten ostajien kiinnostuksesta - tai hätäilystä - huolimatta. Maaliskuussa 9. päivänä kulta maksoi Lontoon raaka-ainepörssissä 60,51 euroa grammalta, eilen torstaina 54,40 euroa.

Kullan arvoon markkinoilla vaikuttaa moni tekijä: Turvasatamakysynnän ja inflaation olisi pitänyt nostaa hintaa tänä vuonna, mutta dollarin vahvistuminen yleensä painaa kultaa alaspäin, samoin korkojen nousu. Keskuspankkien isot ostot ja myynnitkin ovat heilutelleet hintoja historiassa.

-?Missään nimessä suurta määrää osakkeita ei kannata myydä ja laittaa kultaan, koska pitkällä aikavälillä siinä todennäköisesti häviää muille sijoituskohteille, Alava muistuttaa.