Ilta Sanoma

EKP nosti taas korkojaan, mutta muut seikat ovat kiristäneet euroalueen rahoitusoloja paljon enemmän kuin keskuspankin korkopäätökset, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi torstaina taas uudesta EKP:n ohjauskorkojen nostosta. Mutta EKP ei ole ainoa, joka kiristää euroalueen rahoitusoloja.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi torstaina taas uudesta EKP:n ohjauskorkojen nostosta. Mutta EKP ei ole ainoa, joka kiristää euroalueen rahoitusoloja. Kuva: Wolfgang Rattay / Reuters

Euroalueen keskuspankki EKP teki torstaina juuri niin kuin oli jo hyvän aikaa vihjaillut tekevänsä ja niin kuin "kaikki" finanssimarkkinoilla odottivat sen tekevän.

EKP nosti ohjauskorkojaan jo toistamiseen 0,75 prosenttiyksikön korotuksella.

Ohjauskorkojen kolmikosta matalin eli keskuspankkitalletusten korko on nyt 1,5 prosenttia, keskimmäinen eli perusrahoitusoperaatioiden korko on 2,0 prosenttia ja korkein eli maksuvalmiusluottojen korko on 2,25 prosenttia.

Yhtä suuri 0,75 prosenttiyksikön ohjauskorkojen korotus koettiin syyskuussa, mutta sitä aiemmin EKP ei ole milloinkaan korottanut korkojaan yhtä paljon kerralla.

Kaikkiin kolmeen ohjauskorkoon on vain muutaman kuukauden aikana tullut kaksi prosenttiyksikköä lisää, sillä kyseiset korot olivat vielä alkukesästä -0,5:n ja 0,25 prosentin haarukassa.

Näin riuskoja ja suuria ohjauskorkojen nostoja onkin laajasti rummutettu poikkeuksellisen suuriksi ja vaikuttaviksi, mikä on voinut jättää vähemmälle huomiolle joukon muita euroalueen rahoitusoloja kiristäneitä seikkoja.

Ohjauskorkojen korotusten saaman suuren huomion varjoon on voinut jäädä esimerkiksi se, että EKP on itsekin kiristänyt rahahanoja muilla keinoin jopa tuntuvammin kuin korkoja nostamalla.

Samoin se on voinut jäädä ohjauskorkojen huomiokatveeseen, että euroalueen rahoitusoloja ovat kiristäneet muutkin kuin EKP.

Nuo muut seikat ja muut kiristäjät mukaan luettuna näyttääkin siltä, että muut seikat ovat kiristäneet euroalueen rahahanoja paljon enemmän kuin EKP:n korkopäätökset.

Ohjauskorkojen nostoja ja ylipäätään rahapolitiikan viritystä arvioidessa on hyödyllistä pitää mielessä EKP:nkin kymmenkunta vuotta toitottama tosiseikka:

Kun ohjauskorot painuivat kymmenisen vuotta sitten nollan prosentin tuntumaan ja rahapolitiikka uhkasi menettää tehoaan, EKP laajensi "työkalupakkinsa" keinovalikoimaa useilla uusilla rahaolojen elvytys- ja virkistystavoilla.

EKP ei halunnut painaa ohjauskorkojaan kovin paljon nollaa prosenttia alemmas, mutta se halusi silti elvyttää euroalueen velkarahoitusta, finanssimarkkinoita ja taloutta, jotta sen liian heikoksi arvioima inflaatio virkoaisi vauhtiin.

Siksi se ryhtyi ennen kokemattoman laatuiseen ja laajuiseen rahaelvytykseen muilla keinoin kuin suoraan rahan hintaan vaikuttamalla. Se ryhtyi lisäämään rahan tarjontaa.

EKP alkoi elvyttää euroalueen rahoitusoloja muun muassa tarjoamalla euroalueen suurille liikepankeille entistä pitkäaikaisempia keskuspankkiluottoja puoli-ilmaiseksi ja halvimmillaan jopa halvemmalla kuin ilmaiseksi.

Kun se ei riittänyt, EKP aloitti velkakirjamarkkinoiden laajamittaiset tukiostot haalien haltuunsa tuhansien miljardien eurojen arvosta euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja.

Mitä muuta noista EKP:n teollisen mittakaavan rahakokeista onkaan koitunut tai kenties vielä koituu, saivat ne aikaan ainakin yhden EKP:n varta vasten haluaman seurauksen:

Euroalueen rahoitusolot kevenivät kymmenen viime vuoden aikana radikaalisti ja vielä vuosien ajan senkin jälkeen, kun EKP:n ohjauskorot olivat hyytyneet nollan prosentin tuntumaan.

Nyt nuo "poikkeukselliset" kevennyskeinot ja varsinkin niiden rahoitusoloja alati keventävät vaikutukset ovat enimmäkseen päättyneet, ja ne ovat kääntyneet kiristyskeinoiksi.

Rahapoliittisen kokonaisvirityksen arvioiminen olisi varsinkin tällaiselle harrastelijamaiselle sivustaseuraajalle vaikeata, jos siitä pitäisi saada selkoa kotikonstein.

Onneksi asiaa ei tarvitse pähkäillä omin päin, sillä joukko rahapolitiikan vaikutuksiin vihkiytyneitä taloustutkijoita on laatinut aihetta selventäviä laskelmia ja ystävällisesti julkaissut havaintojaan kenen tahansa nähtäville.

Näin ovat toimineet esimerkiksi yhdysvaltalaistutkijat Jing Cynthia Wu ja Fan Dora Xia, joiden varta vasten rahapolitiikan kokonaisvirityksen arvioimiseen kehittämiä "varjokorkoja" esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki Fed pitää seuraamisen arvoisina.

Kyse on ohjauskorkoja muistuttavasta teoreettisesta mittarista, joka pyrkii ilmentämään rahapolitiikan kaikkien ohjauskeinojen vaikutuksia rahoitusoloihin kuin keskuspankki olisi saanut ne aikaan pelkkien ohjauskorkojensa avulla.

Euroalueen rahoitusoloja ilmentävän Wu-Xia-varjokoron mukaan alueen rahapoliittinen kokonaisviritys oli vuoden 2020 syksyllä yhtä höyhenenkevyt kuin EKP olisi saanut aikaan pelkkien ohjauskorkojensa avulla painamalla korot -7,8 prosenttiin.

Sittemmin EKP on antanut useimpien "poikkeuksellisten" kevennysohjelmiensa erääntyä ja hiipua ilman niiden vaikutusten jatkamista tai voimistamista uusien kevennysohjelmien avulla.

Niinpä Wu-Xia-varjokorko kohosi jo elokuussa lähelle nollaa prosenttia eli EKP:n varsinaisten ohjauskorkojen tuntumaan. EKP:n syyskuisen ohjauskoron noston jälkeen tutkijakaksikko totesi euroalueen varjokoron saavuttaneen varsinaiset ohjauskorot ja lakkasi päivittämästä varjokorkoaan.

Rahapolitiikan kokonaisviritys vaikuttaakin tämän mittarin mukaan kiristyneen parin viime vuoden kuluessa lähemmäs kymmenen prosenttiyksikön koronnostoja vastaavalla voimalla.

Rahoitusolojen kokonaiskuvaan ja sen muutoksiin vaikuttaa iso joukko muitakin muuttujia kuin EKP:n ohjauskorkojen nostot tai muutkaan EKP:n omat rahapolitiikan kiristystoimet.

Viimeksi kuluneen vuoden mittaan nuo muutkin muuttujat ovat enimmäkseen kiristäneet euroalueen rahoitusoloja, joten pelkkiä ohjauskorkojen nostoja kireämpi tunnelma kiristyy vielä lisää.

Mainittakoon noista muista rahaolojen kiristysvaikutuksista edes kolme tärkeintä, jotka ovat omiaan joko supistamaan eurotaloudessa käytettävissä olevaa rahamäärää tai nostamaan sen hintaa tai molempia.

Ensiksi rahahanoja kiristävät EKP:n lisäksi Yhdysvaltain Fed ja likimain kaikkien muidenkin maiden keskuspankit samaan aikaan. Keskuspankit ovat yhdessä tulleet kiristäneeksi koko maailman rahoitusoloja sillä seurauksella, että kiristykset ovat suorine ja epäsuorine vaikutuksineen supistaneet euroalueellakin tarjolla olevan rahan saatavuutta ja nostaneet sen hintaa.

Toiseksi energiakriisi eli energian ja energiaraaka-aineiden raju kallistuminen on merkinnyt ja merkitsee paraikaakin energian netto-ostajille, kuten euroalueelle, muuhun kuin energiaan käytettävissä olevan rahamäärän tuntuvaa supistumista ja rahaolojen kiristymistä.

Kolmanneksi ehkä hieman yllättäen myös euroalueen ja suurten ja tärkeiden vientimaiden julkisen talouden viritys - tai paremminkin virityksen muutos ja sen avulla syntyvä "fiskaalinen kasvusykäys" - vaikuttaa kiristyvän.

Esimerkiksi energiatuet kasvattavat julkisen talouden menoja vähemmän kuin koronatukien päättyminen supistaa menoja, ja joka tapauksessa uusienkin alijäämien nimellismäärät ovat niukempia kuin energian kallistumisesta koituu lisäkuluja.

Joka kaipaa EKP:lta lisää korkojen nostoja ja julkiseltakin taloudelta vyönkiristyksiä, olkoon huoleti. Tätä menoa ollaan tuota pikaa taantumassa ilmankin.

Ilta Sanoma
vendredi 28 octobre 2022 10:30:00 Categories: Ilta Sanoma Taloussanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.18818 - Firebird 5.0 Initial LI-T6.3.0.40

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.