Poliitikot käyvät nyt valitettavan jälkijättöistä keskustelua venäläisten kiinteistö- ja asuntokaupoista Suomessa.

Hallituksessakin halutaan selvittää venäläisten kiinteistökauppojen täyskieltoa. Kuva: Sasu Mäkinen / Lehtikuva, Antti Yrjönen / Lehtikuva, Janne Aaltonen

Monet poliitikot aina pääministeri Sanna Marinista (sd) ja puolustusministeri Antti Kaikkosesta (kesk) lähtien ovat väläyttäneet venäläisten kiinteistökauppojen täyskiellon selvittämistä.

Lupamenettelyä tiukennettiin muutama vuosi sitten.

Puolustusministeriö antaa kaupoista lausunnon ja luvan, mutta se ei riitä. Lakiteksti jäi aikanaan vajaaksi, koska se formuloi liian tarkasti sen, milloin ministeriö voi estää kaupat: kohteen pitää sijaita lähellä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueita.

Eduskunnassa on nyt käsittelyssä lakiuudistus, joka tiukentaa EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisten kansalaisten eli venäläisten mahdollisuuksia ostaa kiinteistöjä Suomesta. Lakitekstissä puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, ja se laajentaa ministeriön valtuuksia.

Sen sijaan tavallisia asuntokauppoja ei valvota ollenkaan.

Imatralla havahduttiin asuntokauppoihin, joissa venäläiset ovat ostaneet edullisia asunto-osakkeita monen henkilön voimin viisumioikeuden toivossa.

Lue lisää: "Viisumi EU-alueelle pikku­rahalla" - Halvat imatralais­asunnot kiinnostavat venäläisiä

Työryhmä miettii myös asuntokaupan tiukentamista ja luvanvaraisuutta, mutta siihenkin pätee sama ongelma kuin kiinteistökauppoihin: perustuslaki kieltää etnisen taustan perusteella tehtävät rajoitukset. HS:n kysyi asiaa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniltä, joista osan mielestä täyskiellossa voi olla syrjimisen riskejä.

Venäläisten kiinteistökauppoihin on siis herätty, ja paljon tehdään, mikä sinänsä on hyvä asia.

Mutta.

Suomalaiset poliitikot ovat koko ajan askeleen jäljessä venäläisiä ostajia joko omaa hölmöyttään tai tietämättömyyttään - tai molempia. Venäläinen ostaja tekee kenenkään estämättä kaupat Kankaanpäässä käytöstä poistetusta vanhainkodista Niinisalon varuskunnan vierestä. Näin tapahtuu, vaikka Suomessa ei viime kuukausina ole muusta keskusteltu kuin itänaapurin kansalaisten arveluttavista kiinteistökaupoista.

Katse on nostettava tuoreista kaupoista vanhoihin, koska Suomen kannalta vaaralliset kaupat on tehty jo yli kymmenen vuotta sitten.

Pahoissa aikeissa tehdyt hämäräkaupat on ehditty naamioida hyvin.

Asiantuntijat varoittavat vaaroista, viimeksi hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith A-studiossa ja entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri llta-Sanomissa. Vaarattomalta tuntuva kiinteistö voi tilanteen kärjistyessä muuttua väärissä käsissä turvallisuusuhaksi.

Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta - Pekka Toverilta terävä arvio

Hankalaksi asian tekee myös se, että kaksoiskansalaisten tai suomalaisten välikäsien avulla tehdyt kaupat jäävät tyystin hämärän peittoon.

Jos venäläisten kiinteistökaupat halutaan saada hallintaan ja valvontaan, pitäisi tutkia nimenomaan vanhoja kauppoja ja käyttää tarvittaessa pakkolunastusta, jonka laki sallii. Media, mm. Ilta-Sanomat, on julkaissut kattavia selvityksiä vanhoista omistuksista eli tietoa kyllä löytyy. Omistusten tarkastelu on syytä ulottaa laajemmalle kuin armeijan alueiden lähistölle: sähköverkkoihin, lentokenttiin ja tietoliikenneyhteyksiin.

Vaikka vanhoja kauppoja ei voisi purkaa, syntyy viranomaisille käsitys, missä ja millaisessa käytössä kiinteistöt ovat.