"Venäläiset eivät ole niin hölmöjä, että he lähtisivät lyhyissä kalsareissa talveksi Ukrainaan."

Kuva: Clodagh Kilcoyne / Reuters, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, SA-kuva

Australian asevoimien kenraalimajuri evp Mick Ryan vertaa sosiaalisessa mediassa Ukrainan sotaa Suomen käymään talvisotaan silloista Neuvostoliittoa vastaan.

Talvisota on kenraalin mielestä hyvä esimerkki siitä, että sotia voidaan voittaa äärimmäisissä sääoloissa, kuten sydäntalvena. Ryan luettelee Twitterissä, miten talvi tuo pulmia muun muassa taisteluajoneuvojen huoltoon, vaatetukseen, ruokahuoltoon.

Talvisota on Ryanin mielestä esimerkki siitä, miten David voittaa Goljatin.

-?Armeija käyttää puolustuksessa taitavasti hyväkseen maata ja säätä, Ryan kirjoittaa.

Hiihtopartio etenee Sallassa. Kuva: SA-kuva

Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämänprofessori, eversti evp Martti J. Kari sanoo, ettei talvessa ole mitään ihmeellistä. Australialainen kenraalimajuri ei hänen mielestään välttämättä ymmärrä, mitä talvi on.

-?Meillä koulutetaan joukkoja niin kesä- kuin talvioloihin. Talvella vaan laitetaan enemmän päälle ja syödään paremmin.

Talvi saattaa Karin mukaan olla hyvä asia etenkin hyökkäävälle joukolle, koska talvella on enemmän pimeää. Joukkoja voi siirtää pimeyden suojissa eikä satelliittikuvissa näy joukkojen uusi ryhmittely.

Venäläisten ilma-aseelta ukrainalaiset puolestaan suojelee se, että pilvet ovat matalalla ja ilma-aseen käytölle tulee rajoituksia.

Suomalaiset saivat saaliiksi venäläisten suksia Raatteen tiellä. Kuva: SA-kuva

Martti J. Kari sanoo kaikkien hokevan nyt mantrana, miten taistelu loppuu, kun tulee talvi.

-?Se ei pidä paikkansa. Oma arvioni on, että Ukrainalla on kiire löytää ratkaisuja ja työntää venäläiset Dneprin itärannalle ja vähintään mielikuvitustasavaltojen rajoille.

Kari uskoo, että ukrainalaiset yrittävät vapauttaa Hersonin kaupungin vielä marraskuun aikana.

Ukrainalaiset haluavat myös talven aikana raivata itselleen operaatiotilaa, jotta he voivat keväällä käynnistää hyökkäykset Zaporizzjan suunnasta kohti Melitopolia ja Mariupolia. Tavoitteena on katkaista venäläisten maayhteys Krimille, jolloin Krim on motissa.

-?Ukrainalaiset eivät jää telttoihin odottelemaan, että kevät tulee, vaan he painavat päälle koko ajan. Venäläiset taas joutuvat painamaan vastaan. Eivät he voi vain odotella teltoissa, että heidät tapetaan.

Izjumin taisteluissa ukrainalaiset ovat onnistuneet motittamalla saamaan haltuunsa venäläisten asekalustoa. Kuva: STRINGER / Reuters

Eversti evp. Martti J. Kari sanoo, että niin Ukraina kuin Venäjä pystyvät nujuamaan Ukrainan talvessa.

-?Jos on siperialainen joukko, ei sitä Ukrainan talvi paljon pelota.

Kari muistuttaa, että siperialaiset pelastivat vuonna 1941 Moskovan. Kun Hitler oli valloittamassa Moskovaa, Stalinille selvisi, että Japani ei tule hyökkäämään Venäjän Kauko-itään. Stalin uskalsi vetää joukot Japanin vastaiselta rintamalta ja löi niiden avulla saksalaiset.

Siperialaiset kestivät talven, mutta saksalaiset eivät.

Kari uskoo, että ukrainalaiset ovat perehtyneet suomalaisten sodankäynnin taktiikkaan ja talvisodan oppeihin. Sotakoulussa ukrainalaiset ovat opiskelleet suomalaisten mottitaktiikoita.

Martti J. Karin mukaan saadut opit motitustaktiikassa näkyivät keväällä Kiovan pohjoispuolella, kun ukrainalaiset yrittivät pysäyttää venäläisten panssariletkan. Motitustaktiikkaan ukrainalaiset ovat turvautuneet myös syksyllä Itä-Ukrainassa Izjumin taisteluissa.

Martti J. Kari uskoo ukrainalaisten yrittävän vapauttaa Hersonin kaupungin marraskuun aikana. Kuva: Heikki Saukkomaa

Martti J. Kari arvelee sodankäynnin muuttuvan talven aikana niin, että käytetään kevyempiä joukkoja ja pienempiä yksiköitä. Osastot saattavat pienentyä, koska hyökkäysurat eivät vedä samalla tavalla kuin kesällä.

Hyökkäykset eivät enää perustu panssarilauttojen käyttöön, koska pellot menevät pehmeiksi eivätkä kunnolla kanna. Ukrainalaiset eivät voi hyökätä kymmenen tai 20 vaunua rinnakkain.

-?Ukrainalaiset eivät kaivaudu, vaan painavat päälle. Sodankäynti menee enemmän jääkäripataljoona- ja jääkäriprikaati-taktiikaksi.

Taktiikka sopii Karin mielestä hyvin ukrainalaisille, sillä jääkäripataljoonan avulla voidaan käyttää hyväksi metsiä ja muita peitteisiä alueita, eikä vastustaja osaa varautua, mitä kautta tulee hyökkääjiä.

Suomalaiset tekivät ennen talvisotaa karttaharjoituksia Karjalassa ja miettivät, mitä kautta voi tulla venäläisten hyökkäys.

Kari uskoo, että ukrainalaiset ovat myös samalla tavalla valmistautuneet ja tehneet karttaharjoituksia. Heillä on tukena länsimaiden tiedustelu, mikä antaa informaatioylivoiman Ukrainalle.

-?Ukrainalaiset tietävät varmaan tipitarkkaan, missä venäläiset ovat ja mitä he suunnittelevat seuraavaksi. Ja on miellyttävämpi suunnitella operaatioita, kun tietää, missä vastustaja on ja mitä se seuraavaksi aikoo.

Pommi vaurioitti Kertshinsalmen siltaa 8. syyskuuta, mikä on vaikeuttanut venäläisten huoltokuljetuksia Krimille. Kuva: - / Lehtikuva

Kari arvelee, että ukrainalaisten erikoisjoukkojen ja alueilla toimivien partisaanien ykköskohteita ovat nyt rautatieyhteydet. Pommituksen kohteeksi joutunut Krimin silta ei vedä entiseen tapaan, ja venäläiset joutuvat huoltamaan Krimiä rautatieyhteyksien kautta.

Venäläisten ongelmana on polttotarvike-, elintarvike- ja ammushuolto. Ukraina tietää sen ja pommittaa Belgogradia, joka on logistinen solmukohta ja jonka kautta kulkee tavaraa etelään.

Venäläisten taktiikkana on pommittaa ukrainalaisten energialaitoksia ja kaivautua Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella.

Hirsen suunnalle he rakentavat puolustusasemia noin 20 kilometriä nykyisistä taisteluasemista. Etelässä Hersonin alueella venäläiset valmistautuvat puolustamaan jokilinjaa.

Venäläiset yrittävät myös mobilisoida uusia joukkoja, kouluttaa niitä ja siirtää joukkoja vuoden vaihteen jälkeen rintamalle.

-?Venäläiset toivovat, että ukrainalaisten henkinen selkäranka katkeaisi, kun heiltä loppuu energia, mutta näin ei tule käymään. Ukrainalaiset ovat olleet niin kauan venäläisten orjina, että he tietävät, että jos he vielä kerran taipuvat orjiksi, he eivät koskaan enää vapaudu venäläisten orjuudesta.

Donetskin alueella taistelevat ukrainalaiset sotilaat varmistelevat puolustuslinjoja talven varalta. Kuva: Dimitar Dilkoff / AFP

Talven tuoma kylmyys ei Martti J. Karin mukaan vaikuta sotilaskalustoon eikä miehiin.

Karin mukaan varsinkin venäläinen kalusto on rakennettu kestämään hyvin, oli sitten kylmää tai kuumaa.

-?Olen itse saanut aikoinaan venäläiselle panssarikalustolle koulutuksen kadettina. Kyllä se pörähtää käyntiin, vaikka on 30 astetta pakkasta. Tekniikka on niin simppeliä.

Tyypillisesti Venäjällä kausihuolto tehdään kaksi kertaa vuodessa. Marraskuussa kalusto pannaan talvikuntoon, niihin vaihdetaan pakkasnesteet ja öljy.

-?Todennäköisesti ukrainalaiset noudattavat tätä rytmiä ainakin venäläisen kaluston osalta.

Ukrainalaiset ovat rakentaneet tarkkailuasemia vapautetuille alueille, koillisessa Harkovan aluella. Kuva: Vyacheslav Madiyevskyi / ZUMA

Länsi ei tuota Ukrainaan pelkästään aseita ja tiedustelutietoa, mutta myös lämpimiä vaatteita. Kari sanoo, että kyllähän ukrainalainen keskimäärin osaa pukeutua Ukrainan säihin.

Myös venäläiset osaavat pukeutua kylmään säähän.

-?Ukraina ei kuitenkaan ole niin kylmää aluetta, kun ajatellaan, että joukkoja tulee Siperiasta asti. Ukrainan talvi ei ole niin jäätävä.

Martti J. Kari sanoo, että jos saa kutsuntalapun lokakuussa käteen ja mietti, että pitää olla talvi jossain, silloin varustautuu.

-?Venäläiset, eivät he ole niin hölmöjä, että he lähtisivät lyhyissä kalsareissa talveksi Ukrainaan.

Venäjällä yksi ongelma on ollut korruptio, mikä vaikuttaa sotilaiden vaatetukseen. Julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan Venäjän armeijan materiaalista vastaava kenraali on vienyt rahoja, joilla olisi pitänyt valmistaa talvivaatteita yli miljoonalle sotilaalle.

Sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien perusteella Martti J. Karista vaikuttaa siltä, että venäläisten käyttämällä Wagnerin palkka-armeijalla ovat paremmat varusteet kuin venäläisillä joukoilla.

Martti J. Karista näyttää siltä, etteivät Venäjän asevoimat pysty antamaan sotilaille paljon mukaan. Sosiaalisessa mediassa on näkynyt kuvia, joissa venäläinen makkaratehdas lahjoittaa sotureille makuupussit ja makkaraa.

Kari ihmettelee, miksi Venäjän tapainen suurvalta ei pysty varustamaan omia sotilaitaan yhtenäisellä univormuperheellä, joka toimii kuumassa ja kylmässä.

-?Kun katsoo ukrainalaisten kuvia Twitterissä, heillä on samanlainen yhtenäinen univormu, samanlainen kypärä, samanlaiset jalkineet. He näyttävät enemmän asevoimilta. Venäläiset taas näyttävät rosvolaumalta, kun heillä on kaikilla erilaista päällä.

Venäläisiä rekrytoitiin syyskuussa Ukrainan taisteluihin Volgogradin alueella. Kuva: STRINGER / Reuters

Yhdysvaltalaiset ovat kouluttaneet ukrainalaisia niin, että Ukrainan armeijassa prikaati on runko, jolla taistellaan.

-?Olen katsellut, että ukrainalaiset toimivat siinä hyvin. He pystyivät keskittämään yli kymmenen prikaatia Izjumin taisteluun, ja he käyttivät taitavasti jääkäri- ja panssariprikaateja.

Ukrainalaisilla on Martti J. Karin mukaan samanlainen tehtäväkohtainen taktiikka kuin on Suomen armeijassa. Komentaja saa tehtävän ja saa vapauden toteuttaa tehtävän. Esimies ei koko ajan hengitä niskaan.

Ukraina on Karin mukaan päässyt irti neuvostoliittolaisesta ajattelusta, että heti kun tulee ongelma, pysähdytään ja toivotaan, että esimies tulee ratkaisemaan pulman.

Venäläisillä on kyllä amerikkalaismallinen taisteluosasto. Taisteluosaston komentaja pystyisi vapaasti operoimaan ja käyttämään joukkoja joustavasti. Malli ei toimi käytännössä.

Martti J. Kari sanoo, että venäläinen mieli on juurtunut armeijaan.

-?Ukrainassa on näyttänyt siltä, että aina kun taisteluosasto joutuu pulaan, se pysähtyy ja haetaan apua ylhäältä. Kun ylempi johtoporras ei pysty ratkaisemaan asiaa, haetaan apua ylempää. Sitten joku kenraali menee joukkojen eteen hosumaan ja naks, se ammutaan.