Vanhan huvilan kunnostus vei Lauri Vileniltä 20 vuotta. Vilen kuvailee rakennusprosessia niin, että vuosien mittaan tehty työ vaihtui iloksi. Lopputulos on onnistunut.

Lauri Vilen osti ja kunnosti vanhan huvilan. Työhön meni 20 vuotta. Kuva: Lauri Vilen

VUONNA 1995 Viitasaarella asuva Lauri Vilen näki paikallislehdessä pikkuruisen ilmoituksen, joka ei tuntunut kiinnostavan ketään.

Ilmoituksessa kaupattiin vuodelta 1930 olevaa punamultaista huvilaa, joka sijaitsi Keiteleen kunnassa Keitele-järven rannalla.

Vilen innostui. Hän oli etsinyt jo jonkin aikaa mökkiä, mutta sopivaa ei ollut tullut vastaan.

Tulisiko hänestä sittenkin huvilan omistaja?

Hieno historia paikalla ainakin oli.

"Lumien sulamisen aikaan huomasin, että rakennukset olivat todella kauniita ja idyllisiä, mutta lahoja", Lauri Vilen kertoo. Kuva: Lauri Vilen

Huvilan oli rakennuttanut ennen sota-aikoja paikallinen kauppias. Huvila, joka sijaitsi ilta-auringon puoleisella rannalla, oli päässyt rapistumaan.

Oli keskitalvi vuonna 1995, kun Vilen kirjoitti nimensä kauppakirjaan. Päärakennus ja pari pienempää rakennusta sekä puolen hehtaarin kokoinen tontti siirtyivät hänen omistukseensa. Velan pantiksi hän asetti pienen rivitaloasuntonsa.

KUN kevät tuli, Vilen palasi tontille ja koki yllätyksen.

-?Lumien sulamisen aikaan huomasin, että rakennukset olivat todella kauniita ja idyllisiä, mutta lahoja. Sähköjäkään ei ollut eikä tietä tontille.

Sisällä näytti kuitenkin suhteellisen ehjältä. Ajan hengen mukaisesti huvilassa oli yhä vaneriseinät, vedettävät sängyt ja tunnelmallinen öljylamppu. Tuulettuvan rossipohjan takia hirsirakenne oli säilynyt hyväkuntoisena.

Huvilan ostamisen jälkeen Lauri Vilen aloitti remontin, jossa meni lopulta vuosia. Kuva: Lauri Vilen

Kiinteistön hankkimiseksi oli syytä etsiä apuvoimia. Yhteydenotto ympäristökeskukseen oli hyvä. Kun asiantuntija saapui huvilalle, hän näytti projektille vihreää valoa. Huvila kannatti hänen mukaansa ostaa.

-?Sain olla turvallisella mielellä, kun sain asiantuntijoilta apua.

Ympäristökeskuksesta Vilen sai rakennusperinnön hoitoon tarkoitettu avustusta, jossa oli 50 prosentin omavastuu. Ehtona oli, että huvila kunnostettaisiin perinteisin menetelmin.

-?Tämä tarkoitti, etten saanut käyttää esimerkiksi muoveja, joita nykyaikaisissa omakotitaloissa monesti käytetään. Käyttää voitiin muun muassa tervapaperia, ulkoa tulevan kosteuden eristämiseen.

Ympäristökeskuksesta Lauri Vilen sai rakennusperinnön hoitoon tarkoitettu avustusta, jossa oli 50 prosentin omavastuu. Ehtona oli, että huvila kunnostettaisiin perinteisin menetelmin. Kuva: Lauri Vilen

Työpäiviensä jälkeen ja viikonloppuisin Vilen vietti tontilla aikaa purkaen rakennusta hirrelle, rakentaen uusia seiniä ja tekemällä ponttilattioita.

Pelkästään sähköjen saamiseen meni vuosia.

Taloa myös oiottiin, ja Vilen kunnosti sen huopaisen pärekaton. Talviasuttavaan kesäpaikkaan tuli kantovesi ja ulkohuussi.

Sisustuksessa hän suosi perinteisiä paperitapetteja.

Huvilan entisöinti oli Lauri Vilenin projekti. Ystävä auttoi esittämällä remontissa tärkeitä kysymyksiä ja tekemällä kalasoppaa lähijärven kaloista.

Vaikka Vilen sai kunnostamiseen avustuksia, rahaa meni myös omasta pussista.

Tarkkaa summaa on vaikea sanoa, koska Vilen teki remonttia sekä markka- että euroaikaan. Summat olivat joka tapauksessa isoja.

-?Ainakin 200 000 euroa saa varata, jos tähän lähtee. Raha ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan ajankäyttö ja asenne.

VANHAN huvilan kunnostaminen perinnemenetelmin vei Lauri Vileniltä aikaa 20 vuotta.

Projektissa Vilen sai itselleen paitsi uuden kesäpaikan, myös suojelumerkinnän huvilalleen.

Vilen kuvailee rakennusprosessia niin, että vuosien mittaan tehty työ vaihtui iloksi. Kuva: Lauri Vilen

Vilen kuvailee rakennusprosessia niin, että vuosien mittaan tehty työ vaihtui iloksi. Lopputulos on onnistunut.

Tältä näyttää Lauri Vilenin kunnostama vanha huvila. Kuva: Lauri Vilen

Nykyään niemenkärjessä sijaitseva huvila on rakas paikka koko perheelle.

Huvilalla lomailu kuulostaa upealta, mutta Vilen muistuttaa, että pääosin sekin sisältää jotain ylläpitoon liittyvää toimintaa. Pientä tekemistä on aina. Seuraavaksi mies aikoo kunnostaa tontilla olevia muita rakennuksia.

-?Tänne ei vain tulla paikalle ja aleta heti grillata. Tällaisesta paikasta pitää luopua, jos ei ole tottunut siihen, että aina vähän ylläpidetään.