Turkki ei ole ollut innoissaan Ruotsin pyrkimyksestä liittyä Natoon. Kaikki muut maat Turkkia ja Unkaria lukuun ottamatta ovat ratifioineet Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan keskustelivat puhelimitse. Kuva: John Thys / AFP / Lehtikuva, Vyacheslav Prokofyev / AFP / Lehtikuva

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi keskiviikkona Ruotsin tuoreelle pääministerille Ulf Kristerssonille, että molempien maiden etuna on estää terroristijärjestöjä kaappaamasta Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia ja Ruotsin ja Turkin välisiä suhteita, Reuters uutisoi.

Daily Sabahin mukaan Erdogan sanoi olevansa valmis edistämään Turkin ja Ruotsin välistä suhdetta joka alalla.

Turkki on suhtautunut kriittisesti Ruotsin Nato-jäsenyyteen ja syyttänyt maata terrorijärjestöjen suojelemisesta. Terrorijärjestöillä Turkki tarkoittaa pitkälti EU:ssakin terrorijärjestöksi nimettyä Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, mutta myös laajemmin kurdiaktivisteja ja Gülen-liikkeen edustajia, joita Turkki on syyttänyt vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

Kristersson kuvaili Twitterissä puhelua "rakentavaksi" ja sanoi odottavansa Ankaran-vierailuaan.

-?Minun hallitukseni täyttää yhteisymmärrysasiakirjan Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä Natoon liittymiseksi.

Lue lisää: Turkkilais­mediat: Turkki ei ole vieläkään vakuuttunut Ruotsin ja Suomen antamista "yhteistyö­lupauksista"

Turkki ei ole toistaiseksi ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

Turkkiin perehtynyt Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen arvioi IS:n haastattelussa lokakuun alkupuolella, että Ruotsin jäsenyys on Turkilla suurempi kysymys kuin Suomen jäsenyys.

-?Turkilla on paljon hampaankolossa Ruotsia vastaan. Suomi on ollut koko ajan tässä vähän sivullisena.

Lue lisää: Asiantuntija: Näistä syistä Turkki vielä viivyttelee Nato-jäsenyyden ratifiointia

Leinosen mukaan suuri syy jarrutteluun on, että Turkki uskoo etenkin Ruotsin suojelevan "terroristeja" ja on vaatinut kurdiaktivistien luovuttamista Turkkiin.

-?Turkissa on huomioitu se, että Suomi on ollut varovainen ja rakentava kannanotoissaan. Ruotsi on ottanut jyrkemmin kantaa ja ollut ehkä tietyllä tapaa periaatteellisempi, koska Turkissahan rikotaan kyllä ihmisoikeuksia.

Leinosen mukaan Turkki myös kokee, ettei sen turvallisuushuolia ole otettu vakavasti Natossa ja jarruttelu on keino painostaa Natoa. Turkki yrittää myös painostaa maita poistamaan asevientikieltoja.

Lisäksi Erdoganin kannatus on ollut pohjalukemissa ja Turkin talous on kriisissä, minkä takia Erdoganille voi olla edullista kääntää huomio ulkopolitiikkaan.