Susi puhuttaa taas. Varsinkin Satakunnassa, jossa susivahingot ovat kovassa kasvussa. Koko maassa vahingot eivät ole lisääntyneet.

Lammas on kotieläimistä suden ykkössaalis sopivan kokonsa ja helpon saalistettavuutensa takia. Kuva: Anneli Moisio, IS ja Lehtikuva

Suden aiheuttamat kotieläinvahingot Satakunnassa ovat moninkertaistuneet viime vuoteen verrattuna, vaikka vuotta on vielä kaksi kuukautta jäljellä.

Suden suuhun on joutunut kymmeniä lampaita, ainakin kaksi koiraa ja yksi vasikka.

Lue lisää: Pasin hirvi­jahti sai kauhean käänteen: "Ainakin kymmenen minuuttia tutisin ja vapisin"

Viime vuonna Satakunnassa ilmoitettiin maa- ja metsätalousministeriön tilaston mukaan kolme suden aiheuttamaa kotieläinvahinkoa, tänä vuonna tähän mennessä jo 13. Yhteen vahinkoilmoitukseen voi sisältyä useita eläimiä samalla kertaa.

Lue lisää: Nappi ja Namu alkoivat jarruttaa iltalenkillä - metsässä omistajalle selvisi syy

Kotieläinvahingoista maksetut korvaukset ovat maakunnassa pompanneet rajusti: vajaasta 4?500 eurosta yli 27?500 euroon.

Myös Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla susivahingot ovat viime vuoteen verrattuna lisääntyneet, mutta missään toisessa maakunnassa susivahinkojen kasvu ei ole ollut näin jyrkkä.

-?Kyllähän sudet huolta ja murhetta aiheuttavat. Muutama iso lammasvahinko on tullut. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella susikanta on Satakunnassa kasvanut. En oikein muuta selitystä osaa sanoa, Suomen riistakeskuksen Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola sanoi.

Kankaanpään Santaskylässä Jarno Hietaoja on menettänyt laumastaan yli 40 lammasta susille kesän jälkeen. Parinkymmenen jäänteitä on löytynyt, loput ovat jääneet kateisiin.

Hietaojan lammaslauman kadosta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa.

Moni joutuu pitämään lampaitaan vankkojen teräsverkkojen takana suojassa susilta. Kuva on köyliöläiseltä lammastilalta vuodelta 2008. Kuva: Juha Aro

-?Jos suoraan sanoo, niin vituttaa tämä touhu. Lampaat menisivät ulkona vielä pitkän aikaa, mutta ei niitä ole enää voitu päästää laitumelle, vaan ne on jouduttu ottamaan sisälle lampolaan. Olisi paljon helpompaa, jos lampaat saisivat laiduntaa, sillä on tässä maatilalla paljon muutakin tekemistä. Lisäksi on jouduttu tekemään paljon enemmän rehua ja heinää, mikä on lisännyt kustannuksia, Hietaoja sanoo tuohtuneena.

Viimeksi viime viikonloppuna Hietaoja sanoo nähneensä neljän suden lauman jolkottelemassa kotinsa lähellä.

-?Ja yksittäisiä susia näkee aina silloin tällöin.

Hietaoja sanoo, että hänen ja monen muun paikallisen mitta alkaa olla täysi.

Sudet ovat etenkin Satakunnassa aiheuttaneet tänä vuonna paljon harmia. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

-?Ihmiset tarttuvat pian oman käden oikeuteen, ei auta mikään muu! Tilanne on se, että on vain ajan kysymys, koska suden matkaan lähtee ensimmäinen ihmislapsi. Ei pienten lasten uskalla antaa enää leikkiä edes kotipihassa pimeällä. Ja on susia nähty päivälläkin, eivät ne näytä pelkäävän tai kunnioittavan ihmistä, Hietaoja miettii.

Hietaoja näkee ratkaisuksi susikannan harventamisen, mutta vaikeaa se on. Vahinko- tai turvallisuusperusteiset poikkeuskaatoluvat ovat tiukassa sen takia, että Suomen susikanta on vain noin 300-400 yksilöä.

-?Ei herroille ole mitään väliä, jos susi tulee ja kaataa lampaita. Kaatolupaa voi hakea, jos yksi ja sama susi käy monta kertaa, mutta sellaiseen on todella vaikea saada varmuutta, onko kyseessä sama yksilö, Hietaoja sanoo.

Lampaasta ei ole jäänyt kuin luuranko jäljelle. Kuva on Satakunnassa sijaitsevalta Jämijärveltä, kun sudet vierailivat Anneli Moision lammaslaumassa. Kuva: Anneli Moisio

Riistatalousasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että ennen suden tappamista selvitetään, onko muita tyydyttäviä ratkaisuja.

-?Sellainen on esimerkiksi sähköjännitteinen suurpetoaita. Jos sellainen pystytetään oikein, saadaan käytännössä 100 prosentin pitävyys, Laanikari toteaa.

Tällöin tilalliselle tarjotaan aitatarvikkeet, mutta aidan pystytyksestä vastaa tilallinen itse.

-?Sekin on ihan hullu systeemi. Kuka sellaisen aidan ehtii pystyttää? Minullakin on sellaisia vuokramaita, joissa ei saa kaataa puita tai kaivaa kaivurilla uraa, eli aita täytyisi pystyttää käsipelillä. Ei minulla riitä aika sellaiseen tai ole varaa palkata muita aitaa pystyttämään, Hietaoja kritisoi.

Valtio tarjoaa petoaidan tarvikkeet, mutta aita on pystytettävä itse. Se on työlästä ja aikaa vievää hommaa. Kuvassa Sami Nieminen (seisomassa) ja Tapani Rintala pystyttivät susiaitaa syksyllä 2010 Oripään Yläneelle. Kuva: Arja Harjunmaa

Impola sanoo, että lammasfarmarit ovat susien iskuissa kaikista kovimmilla.

-?Lammas on kotieläinvahingoissa selvästi yleisin. Se on sudelle otollisen kokoinen ja helppo kohde. Nauta on vähän liian iso, ainakin yksinäiselle sudelle. Vasikan yksinäinen susikin voi joskus napata, Impola sanoo.

Yleensä suden aiheuttamat kotieläinvahingot ajoittuvat loppukesään ja alkusyksyyn.

- Se on sitä aikaa, kun lampaat ovat yhä laitumilla ja sudet lähtevät liikkeelle. Ajankohta on myös sellainen, että kyseessä saattaa olla omien pentujen kouluttaminen saalistamiseen, Impola arvioi.

Toisaalla, esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen määrä on selvässä laskussa sekä tapaus- että korvausmäärältään.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa ei ole viime eikä tänä vuonna raportoitu yhtään susivahinkoa.

Susien aiheuttamat vahingot jakautuvat epätasaisesti. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa ei ole liki kahteen vuoteen raportoitu ainoatakaan susivahinkoa. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

Koko maan tasolla susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen määrä on pysynyt kaksi viime vuotta suunnilleen samana, mutta korvauksia on maksettu paljon vähemmän.

Vuonna 2020 susivahingoista maksettiin korvauksia yli 325?000 euroa, viime vuonna vajaat 240?000 ja tänä vuonna tähän mennessä on maksettu 191?000 euroa.

-?Vaikka susikanta on kasvu-uralla, se ei välttämättä näy vahingoissa koko maan tilastossa, Laanikari sanoo.