"Siellä se lenteli ainakin viiden minuutin ajan."

Lounaisen Suomen taivaalla on ollut vilkasta ja tiistaina pimeni hetkeksi aurinkokin. Kuva: Kimmo Heiskanen

Ensin droneja, sitten vielä oudompi havainto.

Massiivinen lepakko.

Batman.

Lounais-Suomen valmiustoimikunta kertoi viime viikolla Lounais-Suomessa tehdyn runsaasti havaintoja tuntemattomista droneista Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeiden kohteiden lähellä.

Siellä ne kieppuivat ja roikkuivat ja huolto koki epävarmuutta.

Perjantaina jännitys laukesi.

Lounais-Suomen poliisi kertoi, ettei droneja epäillä vieraan valtion asioilla olemisesta eikä poliisilla myöskään ole tutkittavina droneihin liittyviä rikosasioita.

Ihmiset olivat vain herkistyneet tekemään drone-havaintoja.

Ilmiö on tuttu aiemmilta kriisiajoilta. Niin sanotut kummituslentokoneet herättivät huomiota 1930-luvulla ennen toista maailmansotaa.

Havaintoja tehtiin erityisesti pohjoisessa Suomessa. Niitä pidettiin harhanäkyinä, huhupuheina tai joukkosuggestiona.

Neuvostoliiton vakoilulentoja ei voitu sulkea kaikissa tapauksissa ulos.

Puolustusvoimat yritti rauhoitella kansalaisia.

Samana päivänä kun droneuhka väistyi - viime perjantaina - tehtiin Lounais-Suomen lounaisimmassa kolkassa Utön saaressa vielä erikoisempi havainto.

-?Siellä se lenteli Utön itäniityn yläpuolella ainakin viiden minuutin ajan, kertoo helsinkiläinen lintuharrastaja Kimmo Heiskanen.

Iso, ja keskellä päivää. Silloin se on isolepakko. Kuva: Kimmo Heiskanen

-?Oli pyörinyt varmasti jo ennen kuin tulimme paikalle, Heiskanen arvelee.

Lentäjän näki myös lintuharrastaja Raisa Kotkavuori.

Majakastaan tunnettu Utö oli Suomen rannikkopuolustuksen etuoven lukko kunnes sen valmiuslinnake lakkautettiin vuoden 2005 lopulla.

Nykyisin se on lintuturistien suosiossa.

Alusta asti oli selvää. että kyseessä oli keskellä päivää ilmassa partioiva lepakko, oikea lepakko, ei tekninen lepakonkaltainen lentävä esine.

Ei, vaikka Heiskasen ottamissa erinomaisen tarkoissa kuvissa näyttää kuin siipien alla olisivat pienten ohjusten pienet laukaisulavetit tai tykit.

Vaikka kyseessä oli lepakko, ei vakoilulaite, havainto kiinnostaa.

Heiskasen ladattua lepakosta ottamansa valokuvat Facebookin alan harrastajien enemmistö taipui pitämään sitä isolepakkona.

Muut vaihtoehdot ovat kuriositeetteja.

Muotoilu on kuin nykyisillä monitoimihävittäjillä. Kuva: Kimmo Heiskanen

Isolepakko tunnetaan tieteellisellä nimellä Nyctalus noctula.

Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (SLTY) kotisivujen mukaan isolepakko on tavattu eteläisessä Suomessa usein, mutta vielä ei ole löydetty pesäpaikkoja.

Niinpä ei tiedetä, koskevatko havainnot satunnaisia harhailijoita vai muuttomatkalla olevia suomalaisia isolepakoita.

Virossa ja Etelä-Ruotsissa isolepakko lisääntyy.

Päiväsaikaan isolepakoita on tavattu erityisesti keväisin lintujen kevätmuuton tarkkailun yhteydessä.

Isolepakko kuuluu Euroopan kookkaimpiin lepakkolajeihin. Siipien kärkiväli voi olla jopa 40 senttiä eli lähelle puolta metriä.

Lentäjänä se on vahva suorittaja.