Kilpaluistelusta on tullut hyvin kallis harrastus ainakin pääkaupunkiseudulla. Osa perheistä on taloudellisesti äärirajoilla.

Kuvituskuva. Kuva: Colourbox

Taitoluistelun harrastusmaksut ovat kohonneet valtaviin summiin ainakin pääkaupunkiseudulla. Suurimmasta korotuksesta saattaa vastata Helsingin Taitoluisteluklubi, jonka yksinluistelijoiden edustusryhmän kausierän suuruus on nyt 800 euroa kuukaudessa.

Ennen elokuussa tehtyä korotusta vanhemmat maksoivat 665 euroa kuukaudessa eli nousua tuli kerralla 20 prosenttia.

Tämän lisäksi vanhempien on kustannettava esimerkiksi kisapuvut, seuravaatteet, ohjelmat, luistimet, vakuutukset, kisamatkat, leirit ja erilaisia ylimääräisiä valmennuskuluja. Nämä maksavat yhteensä tuhansia euroja vuodessa.

HTK myöntää, että kallista on.

-?Se on iso summa, HTK:n puheenjohtaja Pasi Lehtinen kommentoi 800 euron kausierää.

HTK perustelee kausierän roimaa kertakorotusta pääasiassa sillä, että yksinluistelun edustusryhmän kahdeksan luistelijaa ovat kehittyneet niin, että harjoittelun ja valmennuksen määrä ovat kasvaneet.

-?Syntyvät kustannukset pitää kattaa kausimaksuilla. Olemme urheiluseura, emmekä tee taloudellista voittoa, sanoo HTK:n toiminnanjohtaja Kirsi Nurmi-Haikonen.

Kuva: Arina Habich/Colourbox

Kausimaksun eriä on korotettu muissakin IS:n haastattelemissa taitoluisteluseuroissa, mutta merkittävästi vähemmän. Espoon Jäätaitureissa yksinluistelijoiden kallein maksu kuukaudessa on nyt 595 euroa. Hintaa tuli tälle kaudelle lisää 25 euroa. Tikkurilan Taitoluisteluklubi nosti kalleinta kausierää viidellä eurolla 555:een euroon.

Kausierien suuruutta eri taitoluisteluseuroissa ei voi suoraan verrata, sillä summa sisältää eri asioita. Myös se voi vaihdella monta kertaa vuodessa erä maksetaan. Esimerkiksi HTK:ssa yksinluistelijat maksavat 800 euroa 11 kuukaudelta vuodessa, mutta EsJT:ssä 595 euroa 10 kuukaudelta.

Jokainen seura korostaa sitä, että ylivoimaisesti suurin osa harrastajista maksaa luistelusta merkittävästi vähemmän kuin harvat huippuluistelijat. Esimerkiksi HTK:n muissa yksinluisteluryhmissä kausierät ovat 110-665 euroa kuukaudessa. Myös näissä ryhmissä päälle tulee muitakin kustannuksia.

Seurat myöntävät, että kilpaluistelu on harrastuksena tyyris. Osa perheistä on elinkustannusten noustessa taloudellisesti äärirajoilla.

-?Vanhemmat alkavat olla aika kyllästyneitä ja taloudellisen seinän edessä tätä menoa, eräs kilpaluistelijan vanhempi kommentoi.

Kritiikkiä ei haluta pienessä lajiyhteisössä antaa omalla nimellä oman lapsen vielä harrastaessa.

Seurat arvioivat joidenkin luistelijoiden lopettaneen harrastuskustannusten takia, koska jo ennen energian hinnannousua perheiden taloutta kuritti koronapandemia.

-?Toki emme voi aina tietää, mistä lopettaminen johtuu, mutta voi joku olla lopettanut senkin vuoksi, että maksu on liian korkea, HTK:n Nurmi-Haikonen sanoo.

-?Meillä luistelijoiden määrä on pysynyt melko vakaana, mutta toki varsinkin parinkympin jälkeen luistelijat joutuvat miettimään, mitä priorisoida, kertoo puolestaan EsJT:n hallituksen puheenjohtaja Anna Kuusniemi-Laine.

Joillakin seuroilla, kuten EsJT:lla, on tukirahasto, josta luistelijoiden perheet voivat saada apua väliaikaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Kuusniemi-Laineen mukaan tuen kysyntä on kasvanut. Kaikilla seuroilla rahastoa ei ole lainkaan tai siellä ei ole rahaa.

-?Mekanismi tukirahastolle on olemassa, mutta siihen ei ole rahaa, TTK:n puheenjohtaja Ilkka Korhonen kertoo.

Kuva: Mika Ranta / HS

Energianhintakriisi tuleekin niin taitoluistelu- kuin muillekin urheiluseuroille pahimpaan mahdolliseen aikaan. Korona-aikana varainhankinta oli vaikeaa ja vanhempien innostus talkootöihin väheni. Luistelukoulut ovat seuroille tärkeitä sekä taloudellisesti että pitkäaikaisten harrastajien houkuttelun kannalta, mutta pandemian jäljiltä niiden osallistujamäärät laskevat.

Samaan aikaan energia kallistuu, mikä heijastuu eri kuntien jäähallien omistus- ja energiaratkaisuista riippuen ennemmin tai myöhemmin jääajan hintaan.

-?Jään hinta on noussut Helsingissä kaksi kertaa tänä vuonna. Emme tiedä, onko tulossa lisää korotuksia, kertoo Nurmi-Haikonen.

Taitoluistelussa hintakattoa tuskin on siis vielä saavutettu. Seurat kuitenkin korostavat, että lapsille ja nuorille on tarjolla eritasoisia ryhmiä ja harrastetasolla taitoluistelunkin kustannukset ovat yhä kohtuulliset.

Kilpaluistelussa kustannuksia toivotaan suhteutettavan siihen, mitä summalla saa. Lajia valmentavat ammattivalmentajat ja harjoittelumäärät ovat suuret.

-?Harrastuksen tuntihinta ei välttämättä ole kovin kallis, Kuusniemi-Laine huomauttaa.

Kuva: Mika Ranta / HS

Suomen Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo yllättyy kuullessaan Ilta-Sanomilta helsinkiläisen taitoluisteluseuran 800 euron kausierästä.

-?Summa on valtavan iso. Itselläni on ollut tuntuma, että seuroille maksettava kustannus on ollut kuukaudessa 500-600 euroa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että näin korkeita summia maksaa vain pieni osa kaikista luistelijoista.

Wuorenheimo myöntää olevansa huolissaan huipputaitoluistelun tulevaisuudesta Suomessa.

-?Lajissa on ennestäänkin ollut kapea kärki, mutta varmaan kärki kapenee entisestään, mikäli harrastajamäärät pienenevät.

Ennen kaikkea Wuorenheimo on huolissaan lasten liikkumattomuudesta Suomessa. Hän iloitsee muutaman kaupungin tukemasta matalan kynnyksen harrastustoiminnasta, joka on mahdollistanut paikoin myös taitoluistelun harrastamisen hyvin edullisesti.

Lähtökohtaisesti lajin on kuitenkin pakko tulla toimeen sen tosiasian kanssa, että se on kallis.

-?Olosuhteita ei voi puhua mustasta valkoiseksi. Jäähalli on arvokas ylläpidettävä, Wuorenheimo sanoo.

Myös liitossa on pohdittu sitä, mitä tilanteelle voisi tehdä. Käytännössä paljon on kiinni kunnista. Seuran kannalta on valtava ero esimerkiksi siinä, antaako kunta jäähallin kisaviikonloppuna käyttöön maksutta vai veloittaako hallinomistaja siitä jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Perheiden taloudelle myös lajikulttuurin yksityiskohdilla on merkitystä. Wuorenheimo on pohtinut esimerkiksi sitä, onko luistelijoille pakko hankkia joka kaudeksi uusia esiintymisasuja.

-?Yksinluistelussa pukua ei välttämättä saa edes 500 eurolla.

Wuorenheimo kyseenalaistaa myös uusien seura-asujen hankkimisen vuosittain.

Korona- ja energianhintakriisistä huolimatta taitoluistelulisenssien määrä on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Kaudella 2021-2022 Suomessa oli 13 400 lisenssin hankkinutta taitoluistelijaa. Tänä vuonna lisenssin ostaneita on saman verran kuin viime kaudella samaan aikaan.