EU tulkoon Suomeen ottamaan oppia - mutta ei määräilemään, miten metsiä tulisi hoitaa.

Suomessa on runsaammin metsää kuin useimmissa muissa EU-maissa, ja siksi EU-komission ennallistamistavoitteet kohdistuvat korostuneesti juuri Suomen metsiin. Kuva: Ilkka Mäkinen

Euroopan unioni on Suomenkin ajamalla oikealla asialla, kun se haluaa luonnon tilaa kohennettavan esimerkiksi maa- ja vesialueiden niin sanotun ennallistamisen avulla.

Mutta hyvä hanke uhkaa mennä tärviölle ja riitelyksi kehnon ja ainakin suomalaisittain kohtuuttoman toteutuksen takia jo ennen kuin aiheesta päästään puusta pitkään.

EU:n komissio haluaisi ohjata luonnon ennallistamista koko EU:n tasoisella luonnon monimuotoisuuden strategialla ja kussakin jäsenmaassa automaattisesti voimaan tulevalla EU-asetuksella.

Komission kesäkuinen ehdotus ennallistamisasetukseksi etenee EU-parlamentin ja neuvoston sekä jäsenmaiden käsittelyssä. Suomen kantaa kinastellaan parhaillaan eduskunnassa.

Kiistakysymykset kiteytyvät meikäläisittäin tuiki tärkeisiin metsiin, metsänhoitoon, metsätalouteen - ja rajanvetoon kansallisen toimivallan ja EU:n toimivallan välillä.

Ennallistamisasetuksen tarkastelussa on helppo yhtyä Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n kritiikkiin, jonka mukaan ehdotuksen isoimpia ongelmakohtia ovat "kansallisen liikkumavaran vähyys, epäreilu taakanjako, maanomistajien oikeuksien sivuuttaminen sekä pyrkimys komission vallan lisäämiseen".

Ehdotetussa muodossaan asetus antaisikin komissiolle sellaista metsiin liittyvää päätösvaltaa, joka on tähän asti kuulunut kullekin jäsenmaalle eikä komissiolle tai muillekaan EU:n toimielimille.

Komissio vaikuttaa ummistaneen silmänsä siltä tosiseikalta, että Suomessa kasvaa suomalaisten metsänomistajien eikä suinkaan EU:n metsää. Ja että Suomen metsät ja niiden hoito ovat Suomen eivätkä EU:n asioita.

Toki sen voi joten kuten ymmärtää, että omat metsänsä ajat sitten hävittäneistä maista EU:n kokonaisuutta katsellen on houkuttelevaa tulkita Suomen runsaat metsävarat ikään kuin koko unionin metsiksi.

Mutta ei tuollaisen harhan ymmärtäminen velvoita sitä hyväksymään, sillä se tarkoittaisi koko unionin metsämaita koskevien ennallistamistavoitteiden kohdistamista kohtuuttomalla painolla Suomen metsiin.

Tästä kertoo komission omakin arvio ennallistamisen kustannuksista, joita koituisi Suomelle vuosittain noin 900 miljoonaa euroa eli kaikista EU-maista eniten suhteessa maan väkimäärään ja kansantalouden kokoon.

Ennallistamisen ajatus on hyvä, mutta komission ehdottamassa muodossa asetus on toteutustapoineen ja vaikutuksineen ainakin Suomelle kohtuuton ja haitallinen - ja siksi mahdoton hyväksyä.

Tässä asiassa Suomen on syytä asemoitua EU:n toisen metsäisen maan Ruotsin rinnalle ja pitää puolensa niin selkein ja jyrkin sanakääntein, että viesti menee perille EU:n metsättömissäkin maissa.