Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei ymmärrä keskustelua siitä, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita tai tukikohtia Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Hänen mukaansa laki kieltää tämän.

Pitäisikö Suomeen sijoittaa Nato-jäsenyyden myötä ydinaseita tai tukikohtia?

Tätä keskustelua on käyty enemmän tai vähemmän keväästä asti sen jälkeen, kun Suomi päätti hakea yhdessä Ruotsin kanssa puolustusliitto Naton jäseneksi.

Yleinen linja on ollut se, että Suomi hakee Nato-jäseneksi ilman ennakkoehtoja. Asiasta keskustellaan vasta jäsenyyden varmistuttua ja sitten, kun Suomi tekee yhdessä Naton kanssa puolustussuunnitelman.

Maanantaina sama kysymys nousi uudelleen esiin Kouvolan turvallisuuskonferenssin paneelikeskustelussa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo tyrmäsi kysymyksen heti alkuunsa.

-?Suomi on etukäteen päättänyt, että tänne ei tuoda ydinaseita. Meillä on tehty siitä eduskunnassa laki, se laki on voimassa ja sitä ei olla purkamassa, hän huomautti.

Mistä pykälästä Saramo siis puhui?

Vastaus löytyy ydinenergialain 11.12.1987/990 luvusta kaksi, pykälästä neljä.

"Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty."

Näin sanoo laki, mutta lakia voi aina muuttaa.

Saramo viittasi puheenvuorossaan myös ulkoasiainvaliokunnan mietintöön, jossa viitattiin ydinenergialakiin.

-?Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, joka on yksimielinen ja itse olin sitä tekemässä, todetaan, että meillä on tämmöinen laki voimassa, Saramo sanoi.

Kyseessä on 17. toukokuuta 2022 valmistunut mietintö.

Valiokunnan mietinnön UaVM 5/2022 vp kohdassa 43 todetaan seuraavasti:

"Tähän harkintaan liittyy myös kysymys Naton mahdollisesta sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa tukikohtien ja joukkojen muodossa sekä kysymys ydinaseiden sijoittelusta. Nämä, kuten kaikki Naton yksittäistä jäsenmaat koskevat päätökset, kuuluvat kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.

Suomi ei joutuisi Naton jäsenmaana vasten tahtoaan vastaanottamaan alueelleen vieraita joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita. Suomen tärkein panos Nato-maana olisi kyky puolustaa omaa aluettaan.

Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä, että ydinenergialain (990/1987) 4 § kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa. Lisäksi valiokunta toteaa olevan äärimmäisen epätodennäköistä, että Naton puolelta edes ehdotettaisiin tai harkittaisiin ydinaseiden sijoittamista Suomeen."

Paneelikeskustelijat Kouvolan turvallisuusfoorumissa vasemmalta oikealle: Antti Lindtman (sd), Antti Häkkänen (kok), Jani Mäkelä (ps), Eeva Kalli (kesk), Hanna Holopainen (vihr), Jussi Saramo (vas), Anders Adlercreutz (rkp) ja Sari Essayah (kd). Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Saramon mielestä Suomen pitäisi pyrkiä Norjan malliin. Tuolloin Saramon mukaan kukaan, varsinkaan Venäjä, ei pääsisi sanomaan, että Suomeen tuodaan Pietaria uhkaavaa aseistusta.

Norja ei ole tehnyt Naton peruskirjaan eli Pohjois-Atlantin sopimukseen mitään varaumia. Liittyessään Natoon vuonna 1949 Norja halusi välttää Neuvostoliiton ärsyttämistä. Sille oli tärkeää, että maahan ei sijoitettaisi Naton joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita, koska se olisi voinut eskaloida tilannetta alueella.

Saramo ei ymmärrä, miksi spekulaatioita ydinaseiden ottamisesta Suomeen edes käydään, koska eduskunnassa asiasta on päätetty toisin.

-?Sellaista (lain muuttamista) ei kukaan ole esittänyt ja toivon, että jos kokoomus tai kuka tahansa sitä haluaa esittää, sanoo sen ääneen, Saramo sanoi.

Paneelikeskustelussa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta Antti Häkkäseltä (kok), tiedusteltiin kokoomuksen mielipidettä Saramon lausunnosta.

Suomen ei Antti Häkkäsen mielestä pitäisi tässä vaiheessa lähteä linjaamaan mitään muuta, kuin että "olemme turvallisuuden tuottajia ja turvallisuuden saajia." Kuva: Seppo Kärki/IS

Häkkänen muistutti, että Naton turvallisuustoiminnan tausta-ajatuksena on viime kädessä se, että ydinaseet muodostavat niin sanotusti ennaltaehkäisevän vaikutuksen.

-?Näin on ollut 70 vuotta. Yhdysvaltojen ja Naton ydinasesuoja on jatkossa myös Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen osa, Häkkänen sanoi.

Hänen mukaansa Suomessa on totuttu siihen, että ydinaseet ovat lähinnä Suomen ulkopolitiikassa aseidenriisuntakysymys. Jatkossa ydinaseet ovat Häkkäsen mukaan keskeinen osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa.

-?Sen takia pienikin haparointi tässä vaiheessa ulkoisena signaalina voi aiheuttaa vahinkoa tälle ajattelulle. Mikä maa Natossa sanoo, että he kantavat kaiken vastuun ydinasesiiloista ja kaikesta harjoitustoiminnasta, kun muut saisivat olla vapaamatkustajia, Häkkänen ihmetteli.

Suomen ei Häkkäsen mielestä pitäisi tässä vaiheessa lähteä linjaamaan mitään muuta, kuin että "olemme turvallisuuden tuottajia ja turvallisuuden saajia."

Hänen mielestään Suomeen tulee välittää vaikutelma siitä, että maassa ymmärretään, että ydinaseet ovat keskeinen osa turvallisuuttamme.

-?Katsokaa nyt Venäjää: mitä heikompi on konventionaalinen, tavanomainen sodankäyntikyky, sitä enemmän ydinaseita kalistellaan. Tämä oli sama Neuvostoliiton aikoina eli se toistuu. Tämän takia ydinasesuoja nousee arvoon arvaamattomaan, Häkkänen perusteli.