Mats Uotila ja Lauri Lindén väittelevät itärajalle suunnitellusta aidasta.

Mats Uotila ja Lauri Lindén väittelevät ja keskustelevat tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.

Itärajalle on nousemassa aita. Eduskuntapuolueet puoltavat itärajan osittaista aitaamista Rajavartiolaitoksen esityksen pohjalta.

Lue lisää: Puolueet yksimielisiä: Itärajalle rakennetaan aita

Rajavartiolaitos haluaa rakentaa 1?300 kilometrin itärajalle aitaa 10-20 prosentin pätkälle. Aidan valmistuminen kestää 3-4 vuotta ja maksaisi satoja miljoonia euroja.

Onko itärajan aidassa järkeä?

Mats Uotila: Kokoomus esitti raja-aitaa jo vuosi sitten. Silloin ehdotukselle naureskeltiin, mutta onneksi ääni kellossa on nyt muuttunut. Rajavartiolaitos katsoo aidan parantavan rajavalvontaa. Luotan tähän viranomaisten arvioon ja kannatan rakennustöiden aloittamista pikimmiten.

Lauri Lindén: Olen aika skeptinen. Suomen ja Venäjän välinen raja on 1?300 kilometriä. Se on aika pitkä matka rajattavaksi. Toki tätä ei kokonaan kateta, mutta estääkö se silloin ihmisten tuloa? Hanke maksaa satoja miljoonia. Se on aika todella paljon rahaa.

Uotila: Suunnitelman mukaan aitaa olisi tulossa 130-260 kilometrin matkalle kriittisimpiin paikkoihin. Yhdessä teknisen valvonnan kanssa se tekee rajavalvonnasta helpompaa, joten vaikutus on todellinen. Kansallisen turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä ja se saakin maksaa.

Lindén: Jos mietitään, että Venäjä pyrkisi hybridivaikuttamaan tuomalla ihmisiä rajalle, luulisi, että he keksivät paikkoja, jos aita kattaa yhden kymmenesosan rajasta. Lähinnä mietin, että olisiko tätä tarkoitusta varten järkevämpää pistää rahat johonkin teknologisiin innovaatioihin rajavalvontaan.

Uotila: Raja-aidan on tarkoitus toimia hidasteena keskeisimmillä rajanylityspaikoilla, sen lisäksi teknistä valvontaa ollaan lisäämässä merkittävästi. Nämä täydentävät toisiaan. Nyt poliitikoilla olisi mainio tilaisuus yrittää saada hankkeelle EU-rahoitusta, onhan kyseessä myös EU:n ulkoraja.

Lindén: EU:n rahoitus olisi kyllä kiistatta keskeistä, jos ja kun hanke menee nyt läpi. Mietin, että käytännössähän aita ilmeisesti ohjaa ihmisiä yhä laillisille rajanylityspaikoille, ellen ole väärin ymmärtänyt. Esimerkiksi turvapaikkaahan saa jatkossakin hakea. Suomen pitää kaikesta huolimatta pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista.

Uotila: Raja-aita auttaa varautumaan hybridioperaatioihin, joissa turvapaikanhakijoita käytettäisiin Suomen painostamiseen. Turvapaikkaa saa jatkossakin hakea normaalioloissa, mutta tänä vuonna hyväksytty rajavartiolaki mahdollistaa itärajan sulkemisen kokonaan, mikäli Suomeen kohdistuu hybridiuhka.

Lindén: Julkisessa keskustelussa tuntuu välillä unohtuvan tämä inhimillinen puoli. Joskus voi olla tarpeen turvallisuudelle pitää ihmiset erossa, mutta meidän pitää myös sivistysvaltiota pitää huolta, että ihmiset pysyvät elossa. Aita ei estä ylitystä, se vain tekee siitä vaarallista. En mielelläni näkisi kuolleita pakolaisia Suomen rajalla.

Uotila: Sellaisessa tilanteessa, jossa kansallinen turvallisuus ja hybridioperaatiossa käytettävien turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat ristiriidassa, on ensimmäinen asetettava etusijalle. Se on ikävää, mutta emme voi sinisilmäisyydessämme taipua Putinin tahtoon. Se on lopulta kaikkien etu.

Lindén: Uskon itse, että myös vaikeissa paikoissa pystytään pitämään kiinni molemmista. Ei se toki tarkoita, että tänne pitäisi päästää kaikki kerralla tuollaisessa tilanteessa. Tällä hetkellä ei ole viitteitä, että Suomella olisi uhkaa. Laittomat rajanylitykset on Suomen rajalla todella pieniä verrattuna muualle.

Uotila: Kyllä, mutta emme voi tuudittautua tähän tilanteeseen. On varauduttava pahimpaan, jotta riskien realisoituessa meitä ei yllätetä housut kintuissa. Suomessa elettiin vuosikymmeniä itsepetoksessa Nato-jäsenyyden suhteen. Ei tehdä samoja virheitä uudestaan.

Lindén: Suomessa ollaan turvallisuuspolitiikkaan liittyen tehty päätöksiä todella nopeasti. Se on tavallaan hyvä, mutta kyllä tästä asiasta olisi kaivannut syvempää pohdintaa. Moni asiantuntija on esittänyt kovaakin kritiikkiä ja kysymyksiä, estääkö tämä mitään.

Uotila: Päätöksenteko tällä hallituskaudella on ollut todella reaktiivista. Asioita pitäisi ennakoida eikä sählätä, kun tilanne on jo äitynyt pahaksi. Siitä olemme varmaankin samaa mieltä. Kritiikki raja-aitaa kohtaan tuntuu olevan hataraa. Eihän sen tarkoituskaan ole yksin estää ylityksiä, mutta se helpottaa viranomaisten työtä.

Lindén: Haluaisin, että näin ison rahan hankkeelle etsitään asiantuntijoita monesta eri lähteestä. Rajoja tutkinut professori Jussi P. Laine ja monet muut ovat esittäneet kovaa kritiikkiä hanketta kohtaan. Symbolivaikutusta on toki vaikea kieltää, mutta on hyvä muistaa, että aita auttaa varsin rajallisissa tapauksissa.

Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 18-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.