Venäjän hyökkäyssodan Euroopan ytimeen avaama haava ei mene umpeen pitkään aikaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Suomi valmistautuu liittymään Naton täysjäseneksi tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusjärjestelmä on muutoksessa. Kuva kansainvälisestä Arrow 22 -sotaharjoituksesta Niinisalossa toukokuussa. Kuva: Veera Korhonen

Olipas tanakka turvallisuuspolitiikan päivä.

Suomalaiset saivat maanantaina seurata Kouvolan turvallisuustapahtumaa ja Ruotsin uuden puolustusministerin Pål Jonssonin vierailua Helsingissä. Puhetta riitti Suomen puolustamisesta, Ukrainasta, Venäjästä, Euroopan tulevaisuudesta ja Natosta.

Tässä muutamia huomioita runsaasta annista.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Kouvolassa, että Suomella on ohittamattomia kansallisia etuja valvottavanaan Itämerellä. Alueen pysyessä turvallisena ja vakaana ei Suomen huoltovarmuudelle ja kaupalle elintärkeä meriliikenne häiriinny. Siksi Itämeren alue on Suomen turvallisuudelle tärkeämpi suunta kuin arktinen alue.

Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin Itämeren ja pohjoisten alueiden turvallisuutta yhtenä kokonaisuutena, jossa Pohjolan Nato-maat toimivat yhdessä liittolaistensa kanssa. Sitä varten Suomi, Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat tekevät keskenään ja monenvälisesti puolustusyhteistyötä, josta Jonsson ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) keskustelivat Helsingissä maanantaina. Itämeren vakauden horjuminen heijastuu pohjoiseen ja päinvastoin.

Lue lisää: Ruotsin ja Suomen puolustus­ministerit vastasivat median kysymyksiin

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith huomautti, että Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka niin kauan kuin se on naapurissa "tuollaisena kuin se on" - autoritaarisesti johdettuna ja hyvin arvaamattomana valtiona. Epävakaanakin. Venäjä ei ole yhtenäinen liittovaltio.

Smithiä lainatakseni: Venäjällä on "käsittämätön kyky olla häiritsijä, hämmentäjä ja sabotoija", vaikka se heikkenisikin.

Tämä on erittäin hyvä huomio. Suomen pitää varautua kaikenlaisiin yllätyksiin Venäjältä, myös epätodennäköisiin. Se on vaikeaa ja kallista, mutta välttämätöntä.

Puheenaiheeksi nousi myös Euroopan tuleva turvallisuusjärjestelmä. Smithin mukaan Venäjä pystyy vaikuttamaan siihen paljonkin, jos se voittaa sodan Ukrainassa. Jos taas Ukraina voittaa, ovat demokraattiset valtiot vahvoilla. Ukrainan voitto edistäisi myös vallanvaihtoa Venäjällä.

Osittainen voitto jommallekummalle taas merkitsisi ratkaisematonta tilannetta. Turvallisuusjärjestelmän rakentaminen jäisi kesken. Krim voisi jäädä Venäjän haltuun.

- Meidän pitää saada tästä pelistä voittaja. Se voi olla todella verinen tie, että voittaja löytyy. Siinä voi mennä aikaa, Smith sanoi.

Smithin visio on pelottava mutta realistinen. Sodan lopputulos ei ole vieläkään näkyvissä. Venäjä saattaa kuukausien kuluessa kyetä rakentamaan uusia joukkoja ja jatkamaan sotaa. Euroopan ytimessä vuotava haava ei mene umpeen.

Entä milloin Eurooppa pääsee taas "normaaliin" elämään? Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ei paluuta vanhaan nähnyt, kun hän esiintyi Kouvolan paneelikeskustelussa. Ei, vaikka Ukraina todennäköisesti pysyy itsenäisenä valtiona ja Venäjä heikkenee.

- Menemme toisenlaiseen maailmaan, Saari sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (oik.), kenraaliluutnantti Pasi Välimäki ja puolustusministeri Antti Kaikkonen esiintyivät Kouvolan turvallisuustapahtumassa maanantaina. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, puhui muun muassa Ukrainan opetuksista. Krimin laiton liittäminen Venäjän federaatioon opetti, että valmiuden pitää olla korkea myös Suomessa. Pitää pystyä nopeisiin reaktioihin sekä perinteisessä puolustuksessa että kyber- ja informaatiosodankäynnin maailmassa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo kahdeksan kuukautta. Se taas on Välimäen mukaan opettanut, että pitää olla kykyä pitkäkestoiseen sotaan. Ampumatarvikkeita on oltava riittävästi ja niitä pitää kyetä tuottamaan lisää. Suomi täydentää varastojaan parhaillaan puolustusvoimille annetun lisärahoituksen turvin.

Toinen tärkeä opetus on se, että johtajuus on kaikki kaikessa: reservin upseerien ja aliupseerien taitojen on oltava kunnossa. Oman joukon kouluttaminen on jatkuvaa. Siksi puolustusvoimat käskee tämän syksyn aikana noin 16?000 reserviläistä kertausharjoituksiin.

Kaiken kaikkiaan Välimäellä oli suomalaisille rauhoittavia viestejä. Suomen puolustuksen perusta on vahva ja nykyaikainen, ja kivijalkana toimii meidän koulutettu reservimme.

Suomen tulevaa roolia Naton jäsenenä Välimäki ei lähtenyt avaamaan. Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 5:n velvoitteet Suomelle ovat neuvotteluasia, ja ne lyödään lukkoon vasta kun Suomi on täysjäsen.

Lue lisää: Maavoimien komentaja nostaa esiin Suomen erityisen vahvuuden suhteessa Venäjään

Tiistaina Suomen polku Natoon haarautuu hetkeksi Ankaraan. Oikeusministeriön virkamiehet tapaavat Turkin oikeusministeriön ulkomaansuhteiden ja Euroopan unionin asioiden osaston päällikön Kasim Cicekin.

Turkin median mukaan Cicek aikoo toistaa Suomelle pyynnön Turkin terroristeina pitämien henkilöiden luovuttamisesta - ja esittää myös asiakirjatodisteita kyseisten henkilöiden "rikoksista".

Mitähän terveisiä tapaamisesta tällä kertaa saadaan kuulla?

Presidentti Recep Tayyip Erdogan on jo antanut ymmärtää, ettei Turkilla ole mitään Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia vastaan. Ruotsi sen sijaan on Turkille ongelma.

Ruotsin tuore pääministeri Ulf Kristersson aikoo matkustaa pikaisesti tapaamaan Erdogania. Puolustusministeri Jonsson kertoi Helsingissä olevansa valmis lähtemään matkalle mukaan yhdessä ulkoministeri Tobias Billströmin kanssa.

Ruotsalaiset laittavat ykkösketjun asialle, sillä Nato-jäsenyys on uuden hallituksen ykkösprioriteetti. Sitä se on myös Suomelle.

Ehkä molempien maiden ratifiointi liikahtaa eteenpäin Turkissa lähipäivinä. Varmaa se ei kuitenkaan ole ennen kuin nuija kopsahtaa pöytään Turkin parlamentissa.