Synnyinseudulleen Poriin palannut Nooralotta Neziri löysi itselleen uuden valmentajan todella yllättävästä paikasta. Aitajuoksija aikoo jättää opetusministeriön urheilija-apurahan hakematta.
Nooralotta Neziri teki maanantaina Noormarkussa sijaitsevalla salilla kovan voimaharjoituksen, jota valvoi Poriin palanneen aitajuoksijan uusi valmentaja, todellinen yllätysnimi Matti Vyyryläinen. Kuva: Juha Sinisalo
Marraskuun 9. päivänä 30 vuotta täyttävä Nooralotta Neziri teki maanantaina aamupäivällä Porin Noormarkussa sijaitsevalla salilla kovan voimaharjoituksen. Elokuun alussa tehdystä kantapääleikkauksesta toipuvan pika-aiturin toimintaa seurasi myös hänen uusi valmentajansa.
Tämä ei kuitenkaan hieman yllättäen ole esimerkiksi Mikael Ylöstalon, Antti Haapakosken tai Marjukka Suihkon kaltainen tunnettu valmentaja, vaan suurelle yleisölle täysin tuntematon Matti Vyyryläinen, 73.
Porin Urheilu-Veteraaneja edustava mies kilpaili pika-aidoissa 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa ja juoksi parhaimmillaan mukiinmenevän kansallisen ajan 14,80.
- Varmasti porukka ihmettelee, kuka ihmeen Matti Vyyryläinen, Neziri sanoi Ilta-Sanomille maanantaina iltapäivällä.
Aiemmin Jussi Ihamäen ja Petteri Jousteen ja viimeksi itävaltalaisen Philipp Unfriedin valmennuksessa olleen Nezirin kiinnostus Vyyryläisen osaamiseen syntyi erikoisessa yhteydessä.
Kun Neziri vielä toivoi kovien kantapääkipujen asettuvan ilman leikkaushoitoa, hän kävi mielenkiinnosta jäsenkorjaushoitoa antavan, aiemmin kansallisella tasolla valmennustyötä tehneen Vyyryläisen vastaanotolla.
Tunnettu ortopedi-kirurgi Oliver Michelsson leikkasi Nooralotta Nezirin vasemmasta kantapäästä kivuliaan luupiikin 1. elokuuta. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
- En tuntenut Matin taustaa, mutta keskustelimme ja huomasin hänen ajattelevan aitajuoksun treenaamisesta ja tekniikasta hyvin samalla tavalla kuin minä. En pannut mitään painoa sille, ettei hän ole tunnettu. Suomessa on paljon todella hyviä valmentajia, joille ei vain ole osunut sitä yhtä nimekkyyttä tuovaa urheilijaa.
Neziri on lähipiireineen asettunut viiden Jyväskylän-vuoden jälkeen taas Poriin, jossa syksy vielä jatkuu kuntoutuksen merkeissä. Kuntoutusta koordinoivat kirurgi Oliver Michelsson ja tunnettu fysioterapeutti-valmentaja Jarmo Ahonen.
Juoksutreenit omalla painolla alkavat marraskuun aikana. Urhea-akatemian salilla Helsingissä Neziri on jo juossut erikoismatolla, jossa urheilija kuormittuu vain 50-75 prosentilla kehonpainostaan.
Tältä näyttää urheilija, joka on juuri huomannut pudonneensa arvokisafinaalista vasta sekunnin tuhannesosien vertailussa. Näin kävi Nooralotta Nezirille Berliinin EM-kisoissa 2018. Kuva: Vesa Koivunen
Neziriltä on jäänyt väliin kolmet arvokisat putkeen. Ulkona edellinen iso valonpilkahdus oli aika 12,84 kesällä 2020 ja hallissa EM-kisojen 4. sija 2021. Tuolla hallikaudella Neziri löi itsensä Tobi Amusanin, joka Eugenen MM-kisoissa juoksi sensaatiomaisen ME-ajan 12,12.
- Huikea veto. Loistava rata, loistavat ilmavirtaukset ja evoluutiopiikkarit varmasti selittävät asiaa. Itse en valitettavasti ole vammojeni takia vielä päässyt oman valmistajani (Puma) evoluutiopiikkareita edes testaamaan.
Lue lisää: Kolumni: Oliko yksi soitto Nooralotta Nezirille liikaa vaadittu?
Kauden 2021 pilasi lopulta alaselän alueen rasitusmurtuma, 2022 sietämätön kantapääkipu, kun luupiikki hankasi akillesjännettä.
- Tiedostan tilanteen. Aika harva löisi vetoa onnistuneen paluuni puolesta, mutta en vastaa skeptikoille nyt mitään. Katsotaan syksyllä 2023, miten meni, marraskuussa juoksutreeneihin Porin Karhuhallissa palaava Neziri sanoo.
Vertaistukea toipilaalle: maileri Sara Lappalainen (ent. Kuivisto) jätti Helsingin Urhea-akatemian juoksulaitteeseen lämpimät terveiset myöhemmin treenanneelle Nooralotta Nezirille. Kuva: Nooralotta Neziri
Hän myöntää, että kesken jäänyt, terveysmuuttujien pilaama projekti Philipp Unfriedin kanssa harmittaa.
- Harjoittelu onnistui todella hyvin, kunnes kantapää meni ja olisi ollut kiva nähdä, mitä siitä olisi saatu irti.
Lue lisää: Nooralotta Nezirin kausi on ohi - "Urani suurin takaisku"
Kumppanuustilanne on edelleen hyvä, ja Urheiluliitto valitsi Nezirin edustusryhmä Team Finlandiin. Sen sijaan yhtä rahoituslähdettä Neziri ei tällä kertaa mitä todennäköisimmin aio edes testata.
Kesälajien urheilija-apurahahaku opetus- ja kulttuuriministeriöstä päättyy 11. marraskuuta, ja todennäköisesti Neziri jättää haun väliin. Taustalla on eettistä pohdintaa.
- Ehkä tässä tilanteessa ei ole minun oikea aika hakea sitä. Vuoden päästä yritän olla tilanteessa, jossa haen ja saan täydet 20?000 euroa.
Nooralotta Nezirin lihaskunto on kovalla tasolla, vaikka täysipainoisempi juoksuharjoittelu alkaa vasta marraskuussa. Hallikaudesta Poriin palannut urheilija ei haaveile. Kuva: Juha Sinisalo
Kolmekymppinen maisterisnainen on väistämättä jo miettinyt myös elämäänsä huippu-urheilun jälkeen. Urheilun managerointi- ja markkinointityöt kiinnostavat, mutta realismia on, että niillä itseään elättää 100-prosenttisesti vain kourallinen suomalaisia. Uran päätepisteeksi Neziri maalailee syksyä 2024, mutta ei hakkaa vuosilukua kiveen.
- Rooman EM- ja Pariisin olympiakisat 2024 kiinnostavat, ja tietysti Budapestin MM-kisat 2023.
Lue lisää: Nooralotta Neziriltä voimakas avautuminen - "En jaksaisi jankata samasta aiheesta"
Neziri on juossut välierissä sekä olympia-, MM- että EM-tasolla. Berliinin EM-kisoissa 2018 finaalipaikka meni vasta tuhannesosavertailussa.
Jos homma lähtee vielä lentoon, vuoden 2025 MM-kisat järjestää Tokio, jonka olympiakisat jäivät 2021 Neziriltä musertavasti väliin.
- Olisin silloinkin saanut kisapaikan, mutta kun on aikuisten arvokisoja käynyt vuodesta 2012, ei kiinnosta mennä kisoihin, joissa ainoa realismi on varma putoaminen alkuerissä.
TetraSys Oy.