Oletko tehnyt luokkahypyn? Synnyitkö työväenluokkaan, mutta teit luokkahypyn opiskeluiden myötä? Tai nousitko toiseen luokkaan avioliiton myötä? Kerro kokemuksistasi, teemme aiheesta juttua!

Jollekin viinin tilaaminen voi olla maailman yksinkertaisin homma. Toinen taas ei välttämättä tiedä, paljonko sitä on tapana tilata tai miten viinin maistaminen pitäisi hoitaa. Kuva: Shutterstock

Syyskuussa julkaistu ihmisoikeuskouluttaja Natalia Kallion esikoisromaani Kotileikki kertoo luokkaeroista ja ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Teos on autofiktiivinen, Kallio kertoi omasta luokkahypystään taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kirjan innoittamana ihmiset ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan siitä, miten oma työläistausta näkyy arkisissa tilanteissa yhteiskuntaluokasta toiseen siirtymisen jälkeen.

Suomalainen yhteiskunta jaetaan perinteisesti työväenluokkaan, ylempään ja alempaan keskiluokkaan sekä yläluokkaan, vaikka monet ovat sitä mieltä, ettei moista jaottelua ole edes olemassa.

- On huvittavaa, miten Suomessa elää myytti, että olemme luokaton yhteiskunta, sosiologian tutkija Marja Peltola kertoi taannoin Me Naisille.

Lue lisää: Päivi koki selittämätöntä alemmuuden tunnetta, vaikka menestyi urallaan - sitten hän alkoi miettiä, saattoiko duunaritausta selittää huijarisyndroomaakin

Nousu yhteiskuntaluokasta toiseen saattaa tapahtua esimerkiksi korkeakoulutuksen, tulotason muutoksen tai avioliiton kautta. Tällöin puhutaan luokkahypystä.

Usein oma tausta vaikuttaa kuitenkin arkeen vielä pitkään luokkahypyn jälkeen. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntaluokka ei ole sidoksissa pelkkään palkkakuittiin tai ammattiin, vaan vanhemmilta periytyy myös kulttuurillista, sosiaalista ja henkistä pääomaa.

Työläistaustainen henkilö saattaa siksi luokkahypyn jälkeen tuntea uudessa ympäristössä kuulumattomuuden tunteita, riittämättömyyttä tai häpeää. Nuoruudessa ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta matkustaa, harrastaa, tai sivistää itseään, kuten keskiluokkaisilla opiskelijakavereilla ja kollegoilla.

Esimerkiksi poliitikko Minja Koskela kuvaili luokkahäpeää Instagram-postauksessaan seuraavasti:

"Aina on liikaa meikkiä, liikaa kirosanoja, vääränlainen kulttuurimaku, liian paljon telkkari auki ja sielläkin vääränlaista ohjelmaa, varmaan jotkut Tempparit."

Onko sinulla kokemusta luokkahypyn jälkeisestä häpeästä tai ulkopuolisuuden tunteesta? Vastaa Me Naisten kyselyyn ja kerro kokemuksistasi - teemme aiheesta juttua.

Olemme sitoutuneet suojaamaan vastaajien yksityisyyttä.

Lue lisää: Kolumni: Nolo tilanne työpaikan ruokalassa sai muistamaan, että olen köyhästä perheestä - näin taustani näkyy arjessani nyt