Investointitaso pysyy korkealla, mutta pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan kaupungin ensi vuoden talousarvio on tasapainossa. Veroja ei aiota korottaa.
Tampereen kaupungin edustustilana toimiva Raatihuone Keskustorin laidalla. Kuva: Terho Vuorinen
Olihan se tiedossa, että sote-uudistus romahduttaa kunnallisveroprosentin. Mutta konkreettiset luvut ovat silti sellaisia, että moni hieroo silmiään.
Omat numeronsa esitteli maanantaina Tampere. Kunnallisveroprosentti nyt: 20,25. Kunnallisveroprosentti ensi vuonna: 7,61 - eli vain hieman enemmän kuin kolmannes entisestä.
Sotea siis kiittäminen. Ja vastaavia romahduksia on luvassa kaikkialla, sillä kunnallisveroprosentteja leikataan kaikissa Suomen kunnissa 12,64 prosenttiyksiköllä.
Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Joten kansalaisen kukkarossa muutoksia ei ole havaittavissa.
Ensi vuoden veroprosentti ei siis ole varsinainen uutinen. Mutta se liittyy maanantaina julkistettuun pääasiaan, Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvioon.
Talousarvioehdotuksensa esitelleen pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan talousarvio on tasapainossa, mikä helpottaa valmistautumista tuleviin hankaliin talousvuosiin. Tavoitteena on turvata kaupungin toimintakykyä ja kehittää kaupunkia rohkeasti eteenpäin.
- Tampere on suomalainen menestystarina, ja sitä pitää jatkaa vahvalla, eteenpäin katsovalla yhteisellä tekemisellä, Ikonen korostaa kaupungin tiedotteessa.
Budjettiesitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 14. päivä.
- Talousarvion valmistelussa on vastattu palvelutarpeen kasvuun, kustannustason nousuun, kasvaviin velvoitteisiin ja sote-uudistuksen vaikutuksiin varmistaen samalla, että talous on kuitenkin tasapainossa.
- Investointeja on hillitty, mutta Tampereen investointitarve ja -taso pysyvät vuonna 2023 edelleen korkeina. Keskeisiä investointikohteita ovat koulut ja päiväkodit. Investoinnit pyritään toteuttamaan ilman lisävelkaantumista, Ikonen kertoo.
Vuonna 2023 talousarvion vuosikate on 126,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos on tasapainossa eli tasan nolla. Veroja ei koroteta.
Sote-siirron jälkeen kaupungin työssä korostuu etenkin elinvoiman ja sivistyksen edistäminen.
- Tulevaisuudessa menestyvät kaupungit, jotka sijoittavat osaamiseen, tulevaisuuteen ja houkuttelevaan kaupunkiin, ja sitä jatkamme edelleen. Tavoitteemme on olla jatkossakin paras paikka kasvaa, opiskella ja tehdä töitä, Ikonen kertoo.
- Tampere on tunnettu rohkeista tulevaisuusinvestoinneista, joista hyviä esimerkkejä ovat Rantaväylän tunneli, raitiotie tai Nokia-areena. Nyt rakennamme näiden kauaskantoisten päätösten hyötyjen päälle ja kehitämme kaupunkia eteenpäin esimerkiksi Särkänniemen elämysalueen kautta ja vahvistamalla läntisen keskustan asemaa omaleimaisena kulttuurikaupunginosana.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen. Sote-uudistuksen vuoksi kaupungin verorahoitus ja nettokustannukset alenevat noin 0,9 miljardia euroa. Uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin talouden tasapainotilaan.
- Historiallisessa muutoksessa kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö on erittäin tärkeää. Vuonna 2023 keskitymme varmistamaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa, että kaupunkilaiset saavat palvelunsa sujuvasti ja saumattomasti. Hyvinvointia edistämme myös kaupungin työssä, esimerkiksi kaavoituksen ja liikunta- ja kulttuuripalveluiden ja keskustan kehittämisen kautta, Ikonen painottaa.
Uudistuksessa syntyy useita yhteisesti hoidettavia tehtäviä kaupungin ja hyvinvointialueen välille. Tiivistä yhteistyötä edellyttävät erityisesti: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, järjestökoordinaatio ja järjestöjen tuki, opiskeluhuollon palvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuuttajien kotoutumisen palvelut, maankäytön ja palveluverkon suunnittelu, perhekeskustoiminta, hyvinvointikeskusten alustapalvelut sekä varautuminen ja ympäristöterveys.
Kaupungin henkilöstömäärä vähenee noin 5?800 henkilötyövuodella vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan nähden.
Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä toimivat henkilöt siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen samoin kuin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi konsernihallinnon tukipalvelutehtävistä siirtyy henkilöstöä hyvinvointialueelle.
Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus sekä sopimukset ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. Kaupunki vuokraa omistamiaan soten ja pelastustoimen tiloja hyvinvointialueelle 3+1 vuoden vuokrasopimuksella (106 kpl). Vuokra määräytyy vuokra-asetuksen mukaan.
- Sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset verorahoitukseen saadaan vuosien 2023 ja 2024 aikana. On entistä tärkeämpää pitää kaupungin toimintamenojen kasvu verorahoituksen kasvua pienempänä ja investointien toteuttamista on syytä jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, Ikonen sanoo.
- Tulevina vuosina kuntatalouden tilanne on haastava. Valmistaudumme tähän talous- ja tuottavuusohjelmalla, jonka avulla esimerkiksi kehitämme yksikkökustannusten laskentaa ja investointiprosessia.
Kaupungin investointitarpeet pysyvät muuttoliikkeen, rakennuskannan uudis- ja perusparantamisinvestointien, joukkoliikenteen järjestämisen sekä elinvoimainvestointien vuoksi lähivuosina edelleen mittavina.
Vuonna 2023 investoinneista lähes puolet kohdistuu talonrakennushankkeisiin. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 222,2 miljoonaa euroa (netto).
- Vaikka investointeja on hillitty, taso on edelleen korkea. Tulorahoitus (vuosikate) ei riitä investointien kattamiseen, investointien tulorahoitusprosentti on 57. Investointien rahoittamiseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa uutta lainaa ensi vuonna, vaan rahoitustarve katetaan omaisuuden myynneillä ja kassavaroilla, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.
Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 109,6 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit ja yhdyskuntalautakunnan 50 miljoonan euron perusinvestoinnit.
Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvio lukuina
Asukasluku 31.12.2023............ 250 000 asukasta
Tuloveroprosentti............... 7,61 prosenttia
Henkilöstö................... 8274 henkilötyövuotta
Vuosikate........................ 126,9 miljoonaa euroa
Tulot....................... 1081 miljardia euroa
Menot...................... 1081 miljardia euroa
Tulos....................... 0 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto)......... 222,2 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas............. 3728 euroa
TetraSys Oy.