Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toisi lukukausimaksut korkeakouluihin.

Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan velasta on tullut vaarallista. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on julkistanut ehdotuksensa seuraavalle hallitukselle.

Etla muun muassa puolittaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston, leikkaisi kotihoidon tukea, alentaisi korkeinta marginaaliveroa, vähentäisi julkisen sektorin tehtäviä, toisi "maltilliset" lukukausimaksut korkeakouluihin ja tekisi aikuiskoulutuksen maksulliseksi, jos koulutus ei nosta osallistujan koulutustasoa.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että Suomi tarvitsee käsijarrukäännöksen.

- Suomen suurin ongelma on julkinen velka, joka on kaksinkertaistunut viimeisen 14 vuoden aikana. Velka on tullut vaaralliseksi, koska kansantalous ei ole kasvanut 14 vuoden aikana käytännössä laisinkaan.

Hallituksen "aktiivisilla päätöksillä" on velkaannuttu Kangasharjun mukaan 30 miljardin euron edestä.

Kun koronaan, turvallisuuteen ja inflaation kompensaatioon liittyvät menot putsataan pois, on hallitus lisännyt Etlan muistion mukaan julkista velkaa lähes kymmenellä miljardilla eurolla.

- Tämä kehitys täytyy nyt loppua, Kangasharju painotti.

Etlan muistiossa ei juurikaan oteta kantaa yksityiskohtiin. Kangasharjun mukaan ohjenuoraksi julkisen talouden tasapainottamiselle käy valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen esittämä noin kymmenen miljardin sopeutusohjelma, joka toteutettaisiin kahden vaalikauden aikana.

Kangasharju ei ottanut kantaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon kotihoidon tuen kestoa tulisi lyhentää.

Kangasharjun mukaan hyöty tulisi pitkällä aikavälillä, kun uudistus parantaisi äitien "elinkaarituloja".

Kangasharju ei halunnut nimetä myöskään julkisen sektorin tehtäviä, joista tulisi luopua.

- Hyvinvointitehtävät maksavat, täytyisi ajatella lapsiamme, kun lisäämme hyvää tarkoittavia tehtäviä. Nyt se on hämärtynyt, mihin meillä oikeasti on varaa, Kangasharju sanoi.

Isoja säästöjä saataisiin aikaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksella, joka olisi kipeä päätös vasemmistopuolueille.

Etla laskee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen 200 päivään vapauttaisi 600 miljoonaa euroa muuhun käyttöön.

- Työllisyysaste nousisi uudistuksella prosenttiyksikön ja enemmänkin, jos vapautuvia varoja käytetään onnistuneesti työttömien tukitoimien tehostamiseen. Lisää varoja vapautuisi siitä, että ansiosidonnaiset työttömyysjaksot tai opiskelu eivät enää kerryttäisi eläkettä.

Jos veroja kiristetään, korottaisi Etla sellaisten tuotteiden normaalitasoa alhaisempia alv-kantoja, joita hyvätuloiset käyttävät pienituloisia enemmän. Etla olisi myös valmis nostamaan hiili- ja maapohjan veroa.

Yleisiä tuloveron alennuksia Etla puoltaa viittaamalla pitkään aikaväliin perustuviin makrotason arvioihin, joiden nojalla tuloveroale "rahoittaisi itsensä sen lisätessä voimakkaasti työpanosta".

"Kannustinuudistukset" tulisi keskittää Etlan mukaan niihin ryhmiin, joilla työn tarjontavaikutukset ovat suurimmat. Muistiossa mainitaan näistä ryhmistä pienten lasten äidit sekä lähellä eläkeikää olevat. Etla näkee kannustinvaikutuksia suurituloistenkin kohdalla.

- Työn tarjontavaikutukset ovat voimakkaat myös korkeimpia marginaaliveroja maksavilla. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen Ruotsin esimerkin tai valtiovarainministeriön työryhmän suosituksen mukaan voisi olla jopa kustannusneutraali uudistus, muistiossa hahmotellaan.

Etlan mukaan Suomessa uupuu visio talouskasvun aikaansaamisesta, joskin parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä tarjoaa "positiivista näkymää aineettomille investoinneille ja uudistumiselle".

Osaajien houkuttelemiseksi Etla ehdottaa määräaikaista kevennettyä verokohtelua kaikille maahan muuttaville ulkomaalaisille asiantuntijoille sekä tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville henkilöille.

Suomessa on jo käytössä 32 prosentin lähdevero yli kuudeksi kuukaudeksi maahan muuttaville erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleville henkilöille, joiden kuukausipalkka on vähintään 5?800 euroa.

Lisäksi Egyptistä, Japanista, Isosta-Britanniasta, Ranskasta tai Marokosta Suomeen muuttavat tutkijat ja opettajat voivat jo saada tietyin ehdoin määräaikaisen vapautuksen tuloverosta, muistiossa mainitaan.