Infektiolääkäri, työterveyshoitaja, kuntovalmentaja, proviisori ja ravitsemusterapeutti kertovat sairastavansa flunssaa harvoin. Mikä on heidän salaisuutensa?

Työterveyshoitaja Riikka Virta ja Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala tuntevat flunssan hoitokeinot. Kuva: Finla, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Toiset tuntuvat kaatuvan flunssan kourissa petiin pienimmästäkin pisarapärskeestä, kun taas toiset porskuttavat hannuhanhina ilman merkkiäkään oireista. Viisi terveydenhuollon ammattilaista kertoo, miten he välttävät sairastelukierteen ja miten hoitavat flunssaa, jos tauti kuitenkin iskee.

Paras keino välttyä tulemasta kipeäksi on hyvä yleiskunto. Siihen taas ei ole oikoteitä, vaan kolmen peruspilarin tulisi olla kunnossa: liikunta, ravinto ja lepo.

Vinkeissä toistuu eniten levon merkitys: kun tauti iskee, ei parane hötkyillä. Vippaskonsteilla sen kestoa on vaikea nopeuttaa, mutta oireenmukainen hoito helpottaa oloa.

Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala kertoo, että suomalaiset ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia itsehoitolääkkeiden vaikuttavista aineista ja turvallisuudesta. Silti oikean valmisteen valintaan kannattaa apteekissa pyytää farmaseutin apua.

Taru Vanhala. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

- Lääkkeiden ostaminen ei ole irtokarkkien valintaa. Sen sijaan, että ostaa samaa kuin naapuri, kannattaa kysyä neuvoa farmaseutilta. Esimerkiksi tulehdus­kipulääkkeiden sopivuus muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa on hyvä varmistaa aina.

Flunssa­lääkkeissä suomalaiset luottavat tuttuihin valmisteisiin ja haluavat nauttia lääkkeensä kuuman juoman muodossa. Siksi esimerkiksi Finrexin ja Panadol Hot liikkuvat apteekin hyllyiltä tiuhaan tahtiin flunssakauden aikana.

- Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä, että nämä nestemäiset flunssavalmisteet eivät ole marjamehua tai vitamiinijuomaa. Finrexin esimerkiksi sisältää asetyylisalisyylihappoa, jota ei missään nimessä saa ottaa verenohennuslääkkeiden kanssa.

Fakta

1. Kipu- ja kuumelääkkeet: asetyylisalisyylihappo, parasetamoli, ibuprofeeni, parasetamoli, ketoprofeeni.

Sekä jauheena kuumaan nesteeseen sekoitettuna (Esimerkiksi Finrexin, Panadol Hot) että tabletteina (Burana, Ibuxin, Panadol, Ketorin).

2. Avaavat nenäsumutteet: ksylometatsoliini vähentää limaneritystä.

Kauppaniminä esimerkiksi Otrivin Comp, Nasolin, Naso Ratiopharm. Vain tilapäiseen käyttöön, maksimissaan 10 vuorokautta.

3. Kurkkukipua lievittävät imeskelytabletit: sisältävät antiseptisiä ja puuduttavia ainesosia, toisinaan myös tulehduskipulääkettä.

Esimerkiksi Bafucin, Strepsils, Zyx, Septabene, Strefen.

Vuoden proviisori 2022 Toni Relander tietää, että flunssan lääkitsemiseen tarkoitettujen tuotteiden valinta voi olla asiakkaalle hankalaa.

- Valmisteiden kirjo apteekin hyllyllä on valtava. Itse ammattilaisena olen osannut poimia sieltä ne, joilla on oikeasti vaikutusta ja joista tietää olevan hyötyä.

Vaikka tietäisi vaikuttavista aineista ja itsehoitolääkkeiden toimintaperiaatteista, kokeilemalla oppii, mitkä ovat itselle sopivia tuotteita. Relander kertoo, että jotkin tuotteista voivat olla jopa liian voimakasvaikutteisia.

- Esimerkiksi itselläni jokin tietty nenäsumute voi kuivattaa limakalvoja liikaakin niin, että nielu kipeytyy. Useimmiten flunssan hoitoon käytän kipulääkettä, kuumelääkettä ja nenäsumutetta tarvittaessa.

Toni Relander. Kuva: THL

Muutoin Relander vannoo ennaltaehkäisyn nimeen. Hän parantaa kylmän­sietokykyään uimalla avannossa tai kylmässä vedessä pari kertaa viikossa ja turvaa ravinto­aineiden saannin syömällä monipuolisesti. Purkki­vitamiinit saavat jäädä hyllyyn.

- Päiväkodista kotiin kantautuvien flunssien kanssa on kyllä menetetty peli. Sitten ei auta kuin sairastaa.

Paljon liikkuvana Relander tunnustaa sortuvansa yleiseen virheeseen, eli ei malta levätä riittävän pitkään flunssan alkaessa ja loppuvaiheessa.

- Poltto päästä juoksemaan pallon perässä on niin kova, että vaikka muille saarnaan levon merkityksestä, en aina itse toteuta sitä. Samoin saatan lääkitä itseäni, jotta pysyisin työkuntoisena, mikä sitten voi pitkittää paranemisprosessia, Relander kertoo.

- Lapsena jo laulettiin karhunpojan sairastamisesta, että "uni paras lääke on". Tämä pätee edelleen, eli lepo on flunssapotilaalle tärkeää, ja taudille on annettava aikansa, sanoo infektiolääkäri Harri Marttila Tyksistä.

Marttila kertoo, että tavallisin perusflunssan aiheuttaja on rinovirus, joka usein ilmoittelee itsestään ensimmäisenä karhean kurkun ja yleisen voipuneisuuden muodossa. Päätä ja lihaksia voi myös särkeä, ja muutaman päivän päästä nenäkin alkaa vuotaa.

Harri Mattila. Kuva: Mikael Soininen / Tyks

- Hyvästä nesteytyksestä tulisi huolehtia, ja juoda muutakin kuin vettä, koska myös energiaa ja suoloja olisi hyvä saada.

Flunssa­lääkkeistä hyväksi havaittuja ovat tavan­omaiset kipulääkkeet kuten parasetamoli ja ibuprofeeni sekä jotkin limakalvoja supistavat valmisteet, kun taas kortisoni­valmisteista ei flunssassa ole hyötyä.

- Itse olen huomannut, että väkevien pastillien imeskely voi avata tukkoista nenää, mutta tämän vinkin takana ei ole varsinaista lääketieteellistä näyttöä.

Flunssan ehkäisyssä tutkitusti toimiva keino on käsien pesu. Sairaalaympäristössä käsiä desinfioidaan ahkerasti, mutta muutoin arkisissa tilanteissa riittää huolellinen pesu saippualla.

- Likaisilla käsillä ei myöskään kannata hieroa silmiä tai kaivaa nenää, koska sillä tavalla taudinaiheuttajat pääsevät kätevästi elimistöön. Suoria pisaratartuntoja voi olla vaikea välttää, jos joku aivastaa päin näköä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan maskin käyttö voi vähentää tartuntoja.

Tavallisen flunssan lisäksi kartettavana on influenssa, jonka varalle Marttila suosittelee rokotusta.

- Jos on tulossa tärkeä tilaisuus, esimerkiksi kevään ylioppilaskirjoitukset, voi tietenkin myös harkita, kannattaako mennä sitä edeltävinä päivinä ja viikkoina paikkaan, jossa on paljon ihmisiä tiiviisti.

Usein hyvinvoinnin edistämiseen suhtaudutaan turhan ankarasti, ja liikuntasuoritukset halutaan tehdä aina kovalla teholla. Liian suuri kuormitus saattaa kuitenkin olla vastustuskyvyn kannalta kohtalokasta.

- Jos harjoitusohjelmaa noudatetaan orjallisesti, vaikka takana on stressiä, huonoa unta ja heikkoa palautumista, asetutaan alttiiksi infektioille, sanoo Riku Aalto.

Riku Aalto. Kuva: MARKKU HYTTINEN/DOCENDO

Aalto on pitkän linjan personal trainer ja elintapa­valmentaja, joka tunnetaan muun muassa useista hyvinvointi­aiheisista kirjoistaan. Hänen mielestään nykyinen hyvinvointi­ajattelu on rikki.

- 90 prosenttia ajasta istutaan tai maataan, ja sitten kun halutaan nostaa kuntoa, valitaan erittäin kuormittava laji kuten HIIT, porrasjuoksu tai crossfit. Kun samaan aikaan pannaan ruokavalio remonttiin, stressi ja kuormitus kasautuvat.

Aallon lääke ongelmaan on opetella kuuntelemaan kehoaan ja mitoittaa ponnistukset kulloisiinkin voimavaroihin. Kuormittuneena on syytä panostaa lataaviin ja palauttaviin hyvinvoinnin tekoihin, kun taas energisenä ja palautuneena voi nostaa tasoa tehokkailla sekä kehittävillä toimenpiteillä.

Mitä enemmän stressiä, kiirettä ja kuormitusta arki sisältää, sitä enemmän kannattaisi kiinnittää huomiota riittävään ja säännölliseen nukkumiseen sekä syömiseen. Liikunnastakaan ei kannata tuolloin nipistää, mutta sen kesto ja teho kannattaa pitää todella maltillisina.

- Vastustuskyvyn ollessa koetuksella ei ole edes niin väliä mitä syö, kunhan syö säännöllisesti. Lisäksi rauhoittuminen ja kehon ylivirittyneisyyden purkaminen esimerkiksi hengitysharjoituksella voivat vielä auttaa välttämään sairastumisen.

Mitäpä muutakaan ravitsemusterapeutti suosittelisi flunssan torjumiseen kuin hyvää ravitsemustilaa? Jan Verho kertoo, että tärkeää on syödä riittävästi, etenkin jos flunssa on jo tuloillaan tai päällä.

- Sairastaminen ja kuumeilu vievät energiaa tavallista enemmän, joten silloin on hyvä syödä ihan mikä nyt vain sillä hetkellä maistuu.

Hyvällä ravitsemustilalla Verho tarkoittaa yleisesti riittävää ja mahdollisimman monipuolista syömistä. Kaikkia ruoka-aineita kannattaa syödä jotain, ainakin jos ei ole erityistä tarvetta rajoittaa jonkin ruoka-aineen saantia.

- Itse pyrin syömään tasapainoisesti sen, minkä kulutankin. Niukka syöminen voi heikentää vastustuskykyä, Verho huomauttaa.

Lapsena todetusta ylähengitysteiden tulehdusriskiä lisäävästä astmasta huolimatta Verho on nykyisin todella harvoin kipeänä. Taudit myös tuntuvat menevän melko nopeasti ohi, eikä hänelle nouse kovaa kuumetta.

- Sehän voi olla myös tuuria, etten ole sairastellut, mutta uskon, että omalla toiminnallaankin voi vaikuttaa asiaan.

Verho kertoo, että jos pieniä flunssan oireita ilmenee, hän aloittaa C-vitamiinikuurin. Sen tehosta on jonkin verran tutkimusnäyttöä, eikä siitä ole haittaakaan. Varsinaisia lääkkeitä hän käyttää säästeliäästi.

- Lapsuudenkodissani ei juuri käytetty särkylääkkeitä, mutta nykyään saatan ottaa kuumeeseen parasetamolia tai tulehduskipulääkettä farmaseutin ohjeiden mukaan.

Verho muistuttaa liikunnan hyödyistä ja vaaroista. Liikkua kannattaa, jotta yleiskunto pysyy hyvänä. Sen sijaan raju harjoittelu voi koetella vastustuskykyä.

- Tuntuu, että omat oireeni voivat joskus lievittyä, jos liikuskelen varovasti flunssan loppuvaiheilla. Aivan kuin lima lähtisi liikkeelle liikkuessa. Toki kuumeessa tai jos on tuntemuksia nielun alapuolella, ei parane lähteä rasittamaan itseään liikaa.

Työterveyshoitaja Riikka Virta kohtaa päivittäin flunssaisia asiakkaita ja ottaa myös koronanäytteitä Finla Työterveydessä Tampereella. Siitä huolimatta hän kertoo olevansa harvoin itse kipeänä.

- Uskoisin, että syynä on, että pidän huolta ihan perusasioista, eli monipuolisesta ruokavaliosta, säännöllisestä liikunnasta ja yleisestä hygieniasta.

Riikka Virta. Kuva: Finla

Esimerkiksi kaupassa käynnin jälkeen Virta pesee aina kädet viimeistään kotiin päästyään ja välttää koskettelemasta kasvojaan ennen sitä.

- En ole fanaattinen hygienian kanssa, eikä kaikkia pöpöjä voi välttää. Näillä keinoilla voin kuitenkin jonkin verran vaikuttaa tartuntojen määrään.

Jos olo tuntuu siltä, että flunssa voisi olla tuloillaan, Virta ottaa C-vitamiini-sinkki-poretabletin. Lisäksi hän käyttää syksystä kevääseen 10-20 mikrogramman D-vitamiinilisää.

Toisinaan tauti yllättää varotoimista huolimatta. Silloin Virta luottaa luonnonmukaisiin keinoihin ja nauttii runsaasti mustaherukkamehua sekä hunajaa. Hunajalisää hän suosittelee myös asiakkailleen.

- Kurkkukipu kestää yleensä muutaman päivän, eikä paranemista välttämättä voi nopeuttaa kotikonsteilla. Oireita voi kuitenkin lievittää, ja riittävä nesteiden juominen on silloin tärkeää.

Työterveyshoitajan ohje on levätä paljon ja huolehtia unesta. Kipulääke illalla voi olla paikallaan, jotta yö sujuisi rauhallisesti. Myös kuumetta hän neuvoo hoidettavan kipulääkkeellä, jos olo on tukala.

- Hyvä yleiskunto ja riittävä lepo lyhentävät sairastamisaikaa, ja vastaavasti liian aikaisin aloitettu hengityselimiä rasittava liikunta voi pitkittää tautia. Töihin paluussa kannattaa tarkkailla omaa vointia ja suhteuttaa sairausloma myös työn rasittavuuteen: kotona etätöissä usein pärjää paremmin pienten oireiden kanssa kuin vaikkapa raskaissa ulkotöissä.