Huonosti valmisteltu sopimus ehdollisesta asuntokaupasta vei osapuolet lopulta hovioikeuteen saakka.

Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Lehtikuva

Huonosti valmistellusta ehdollisesta asuntokaupasta noussut riita toi isot kulut sekä ostajaehdokkaalle että myyjälle. Riita koski 24?000 euron käsirahan palauttamista.

Niin myyjä kuin ostajakin ovat yksityishenkilöitä, ja kauppaan sovellettiin asuntokauppalakia. Osapuolten solmima sopimus olisi koitunut myyjän vahingoksi käräjäoikeuskäsittelyn perusteella, hovioikeus muutti ratkaisua merkittävästi.

Kaupassa oli kyse osakehuoneistosta. Ehdollisen sopimuksen mukaan kauppa toteutuisi, jos ostaja saa oman asuntonsa myytyä vuoden loppuun 2018 mennessä.

Sopimus tehtiin kesällä 2018. Asunnon hinnaksi oli neuvoteltu 178?000 euroa, ja myyjän tilille kilahti käsiraha. Käsiraha palautuisi ostajalle tammikuussa 2019, jos kauppa ei toteutuisikaan.

Ostaja ei saanut asuntoaan kaupaksi, ja hän jäi odottamaan käsirahan palauttamisesta.

Myyjä ei suostunutkaan palauttamaan rahoja. Ostajakandidaatti vei asiansa käräjille ja vetosi tehdyn sopimuksen ehtoihin.

Myyjä vaati neljää prosenttia asunnon myyntihinnasta eli 7?120 euroa, muilta osin hän vaati kanteen hylkäämistä. Hän vetosi asuntokauppalain säännöksiin, joiden perusteella neljän prosentin osuus kauppahinnasta kuuluu hänelle siinä tapauksessa, kun kauppa ei toteudukaan.

Myyjä kiisti, että osapuolten sopima ostotarjous olisi päättynyt vuodenvaihteessa.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli kiistan viime vuoden kesäkuussa. Oikeuden mukaan osapuolten sopimuksessa kaupan ehdollisuus oli sovittu selkeästi ja myyjän tuli palauttaa 24?000 euron käsiraha ostajakandidaatille.

Sopimuksen voimassaolon pidennyksen osalta näyttö jäi oikeuden mielestä epäselväksi, mutta vaikka sopimusta olisi jatkettukin, pysyivät sopimuksen ehdot kuten koko käsirahan palauttaminen oikeuden näkemyksen mukaan edelleen voimassa.

Käräjäoikeus velvoitti myyjän palauttamaan 24?000 euron käsirahan ostajalle ja maksamaan ostajan 8?366 euron oikeuskulut.

Myyjä sai asialleen jatkokäsittelyluvan Helsingin hovioikeudelta. Hän piti kiinni neljän prosentin vaatimuksestaan ja oli valmis palauttamaan käsirahasta 16?880 euroa. Lisäksi hän vaati omien oikeudenkäyntikulujensa maksajaksi ostajaehdokasta.

Ostaja olisi tyytynyt käräjäoikeuden ratkaisuun - hän kun olisi selvinnyt riidasta ilman kuluja.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siltä osin, kun siihen sovellettiin asuntokauppalakia. Hovioikeus totesi, että kummallakaan osapuolella kyse ei ole elinkeinotoiminnasta. Myyjänä oli yksityishenkilö ja ostajana kuluttaja.

Asuntokauppalain mukaan lain säännöksistä ei voi poiketa myöskään myyjän vahingoksi, jos kyse ei ole myyjän elinkeinotoiminnasta.

Kauppa ei toteutunut, kun ostaja ei saanut omaa asuntoaan myydyksi. Myyjällä oli oikeus pitää neljä prosenttia ostotarjouksen mukaisesta kauppahinnasta, hovioikeus totesi.

Koska kyse ei ollut elinkeinotoiminnasta, ei asuntokauppalain säännöksistä voitu poiketa osapuolten keskinäisellä sopimuksella myyjän vahingoksi, eikä merkitystä ollut sillä, että ostotarjouksen ehtojen mukaan käsiraha olisi tullut palauttaa kokonaisuudessaan.

Hovioikeus muutti merkittävästi käräjäoikeuden ratkaisun sisältöä.

Myyjän on palautettava 24?000 euron sijasta 16?880 euroa. Käräjäoikeuden kulut kumpikin osapuoli maksaa itse, mutta hovioikeuden osalta myyjä maksaa kaiken.

Hovin ratkaisun perusteella myyjälle ehdollisesta kaupasta jäi käteen neljän prosentin käsirahasiivu 7?120 euroa ja noin 15?000 euron oikeudenkäyntikulut - miinuksen puolelle meni 7?880 euroa.

Ostaja saa maksamastaan käsirahasta takaisin 16?880 euroa, mutta menetti neljän prosentin osuuden - 7?120 euroa. Ostajan osuus oikeudenkäyntikuluista on noin 8?400 euroa. Ostajalle kuluja tuli kaikkiaan noin 15?500 euroa.

Hovioikeus ratkaisi jutun torstaina. Hovioikeus oli yksimielinen.