Venäjän armeijan uskotaan valmistelevan massiivisen Kahovkan padon räjäyttämistä. Dnipro-joen padon murtuminen aiheuttaisi tulvan, jonka tuhovoima peittäisi laajoja alueita.

- Vesimassat pyyhkisivät rakennuksia, asejärjestelmiä ja ihmisiä pois. Eli vettä voitaisiin käyttää aseena ja esteenä, ex-tiedustelueversti Martti J. Kari sanoo.

- Jos Venäjän armeija räjäyttää Kahovkan vesivoimalan ja patoaltaan, he pystyisivät muodostamaan valtavan vesiesteen hyökkäävien ukrainalaisten joukkojen ja puolustavien venäläisten väliin, Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -työelämäprofessori Kari kommentoi ISTV:n Ukraina-studiossa.

Dnipro-joen vesimassa vellovat Kahovkan vesilaitoksen padon edustalla. Venäläissotilaat vartiotehtävissä toukokuussa 2022. Kuva: Olga Maltseva / Lehtikuva

Ukrainassa aktiiviurallaan sotilastehtävissä toiminut Kari muistuttaa Dnipron valtavasta koosta. Joki on hänen mukaansa Hersonin alueella noin kilometrin leveä ja sen laajassa patoaltaassa on kaksi kertaa Päijänteen verran vettä. Se muodostaa Euroopan kahdeksanneksi suurimman tekojärven.

-?Räjäytys tarkoittaisi sitä, että kahdessa tunnissa vesi nousisi Hersonin alueella noin viisi metriä.

-?Dnipro levenisi noin viiden kilometrin levyiseksi. Se vesimassa säilyisi siinä noin kolme vuorokautta, Joen virtausnopeus olisi tuolloin noin 24 km/h, ennusteisiin tutustunut Kari toteaa.

Jos ukrainalaisjoukot pääsevät etenemään Dnipro-joen länsirannalle, ja venäläiset tuolloin räjäyttäisivät padon, vesimassat koituisivat suurten sotilasjoukkojen kohtaloksi.

Eikä kukaan voi tietää, kuinka paljon Hersonin alueen asukkaita olisi vielä seudulla.

-?Se vesihän tappaa.

-?Voidaan sanoa, että käytetään vettä joukkotuhoaseena, Kari sanoo.

Kahovkan vesivoimalan pato on neuvostovalmisteinen (1956) ja parhaimmillaan noin 30 metrin korkuinen ja 3,2 km pitkä. Kuva: UKRAYINSKYI PIVDEN / Reuters

Venäjän sotilasjohto ei tietenkään halua jättää joukkojaan tulvan alle. Jos vesi nousee, niiden on ehdittävä poistua Dnipron itäpuolelle, ja sielläkin kauas rannasta.

-?Sen takia Venäjä vetää joukkoja pois Hersonista.

-?Sen takia he "evakuoivat" väestöä Hersonista, sillä eivät he kuitenkaan halua hukuttaa sitä paikallisväestöä.

Ajatus Venäjän armeijasta tuhoamassa Hersonin elintärkeää infrastruktuuria ja hukuttamassa isoja maa-alueita veden alle on absurdi, sillä presidentti Vladimir Putin pakkoliitätti alueen juhlallisesti Venäjään vain muutama viikko sitten.

-?Se kertoo siitä, että Venäjällä on koko ajan vähemmän kortteja käytössään. Ukrainalla on koko ajan operatiivinen yliote, ja Venäjä on koko ajan vähän heikommalla.

Jos pato tuhotaan, Venäjän ennustetaan syyttävän tuhotyöstä Ukrainaa.

-?Ei ukrainalaisilla ole mitään syytä räjäyttää patoa. Eihän se kukaan muu voi olla kuin venäläiset. Kuuluu (venäläiseen) totuuden ja valheen tarinaan, että ei kerrota mitään.

Martti J. Kari ei lähde ennustamaan Venäjän armeijan tekoja, mutta muistuttaa padon räjäyttämisellä olevan myös negatiivisia seurauksia Venäjälle, sillä se tuhoaisi Krimin niemimaalle tärkeän kastelukanavan.

Kari muistuttaa kuitenkin 80 vuoden takaisesta traagisesta historiasta, jolloin sotatoimet aiheuttivat tulvia ja tuhansien ihmishenkien menetyksiä:

-?Venäläiset räjäyttelivät patoja jo toisessa maailmansodassa pyrkiessään estämään saksalaisten etenemistä muun muassa Dnipro-joella.

Ukrainan valtionjohto on varoittanut kansainvälistä yhteisöä useaan otteeseen Venäjän aikeista räjäyttää Kahovkan vesivoimalan pato. Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal kehotti perjantaina YK:ta, EU:ta ja muita järjestöjä lähettämään kansainvälisiä tarkkailijoita vesivoimalaitokselle.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) ennakoi tuoreessa päivityksessään, että Venäjä yrittää todennäköisesti räjäyttää Kahovkan padon, koska haluaa välttää Harkovan alueella koetun paniikin uusiutumisen. Harkovassa Ukrainan vastahyökkäystä paenneet Venäjän joukot jättivät taakseen suuren määrän kalustoa.

Venäjä on kiistänyt räjäytysaikeet ja pitää väitteitä järjettöminä.

Videolla Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -työelämäprofessori Martti J. Karin Ukraina-studio kokonaisuudessaan.