Susanna Jauhiainen, 30, ja Joni Perälä, 35, vaihtoivat 70-neliöisen helsinkiläiskolmion elämään neljän neliön matkailuautossa Portugalissa. Muutosta vauhditti Susannan vakava loukkaantuminen.
Susanna Jauhiainen ja Joni Perälä olivat viettämässä koti-iltaa Helsingin Vuosaaressa raskaan työviikon päätteeksi syyskuussa kaksi vuotta sitten. Rento hetki katkesi kuitenkin ikävällä tavalla.
-?Menin kylpyhuoneeseen ja kaaduin siellä märällä lattialla lavuaarin päälle. Allas halkesi ja viilsi oikean käsivarteni poikki niin, että kädestä katkesivat valtimo, hermot ja lihakset, oikeakätinen Susanna kertoo.
Voisi kuvitella kivun olleen sietämättömän kova, mutta adrenaliini oli iskenyt päälle.
-?Se ei itse asiassa sattunut oikeastaan yhtään. Tajusin heti, että vamma oli aika vakava. Verta tuli paljon. Säikähdin sitä niin paljon, että pyysin Jonia soittamaan heti ambulanssin.
He pitelivät kättä verentulon tyrehdyttämiseksi, kunnes sairasauto puolen tunnin kuluttua saapui.
Retkeilyautosta löytyy wc, kylmä suihku, keittiö ja makuusoppi. Kuva: Tomi Hinkkanen
Sairaalassa Susanna nukutettiin ja käsi leikattiin. Hän heräsi vasta seuraavana aamuna. Lasaretissa vierähti viikko. Käsi oli sen jälkeen vielä kuukauden paketissa. Susanna jäi kolmen kuukauden sairauslomalle.
-?Käsi kuntoutui muuten ihan hyvin, mutta siihen jäi hermovamma, mikä vaikuttaa sormien liikkumiseen ja tuntoon, Susanna näyttää sormiaan ojennellen.
Susanna Jauhiainen ja Joni Perkilä Santarémin vanhassa kaupungissa. He aikovat viipyä Portugalissa ainakin tämän vuoden vuoden. Kuva: Tomi Hinkkanen
Myös kämmentä piti leikata, koska siitä oli katkennut hermo. Hän yrittää poimia kynän pöydältä, mutta sormien ja peukalon motoriikka ei siihen vielä riitä.
-?Sehän oli kauhean pitkä prosessi, että sä toivuit siitä ekasta leikkauksesta. Sitten oli se kuntoutusjakso ja toinen leikkaus. Se kesti vuoden, Joni muistuttaa.
-?Joo, mulle sanottiin heti sairaalassa, että käsi pitää todennäköisesti leikata uudestaan. Sitten odoteltiin ja katsottiin, miten se kuntoutuu. Päädyttiin uuteen leikkaukseen toukokuussa, Susanna kertaa.
Reidestä siirrettiin hermoja käsivarteen. Siitä jäi kymmenen sentin arpi. Kyynärvarren kaksi kertaa pidemmästä, siististä arvesta ei arvaisi, kuinka vakavasta onnettomuudesta oli ollut kyse. Leikkausarpi menee kyynärpään alta hauikseen asti.
-?Menin kokeilemaan, pystynkö töihin. Tenavien pukeminen ja vaippojen vaihtaminen oli haastavaa, varhaiskasvattaja myöntää.
Käden kylmänarkuuteen auttoivat sähköllä toimivat lämpöhansikkaat.
Jo ennen Susannan onnettomuutta he olivat miettineet irtiottoa arjesta ja hankkineet sitä varten retkeilyauton. Kumpikin oli hyväpalkkainen ammattilainen - Susanna varhaiskasvatuksen opettaja ja Joni öljynjalostusteollisuuden operaattori.
-?Olen tehnyt kovaa vuorotyötä 15 viime vuotta. Haaveena oli aina ollut tulla Portugaliin, Joni kertoo.
-?Matkailimme täällä ensi kertaa kuusi vuotta sitten. Siitä lähtien palasimme joka vuosi surffilomalle. Nähtiin, kuinka ihmiset asuivat pakettiautoissa. Halusimme kokeilla samaa, Susanna taustoittaa.
Heillä on oma matkustusfilosofia.
Ericeiran vanhasta kalastajakylästä on kasvanut nuorten hipstereiden surffilomakohde. Kuva: Zuma/MVPhotos
-?En tiedä, onko se arkajalkuutta vai mitä, mutta tykkäämme käydä aina samassa paikassa. Nautimme siitä, että tiedämme, missä on hyvät surffirannat ja majoitukset, Joni perustelee.
Paikaksi oli vakiintunut länsirannikon Ericeira, vanha kalastajakylä, josta on kasvamassa nuorten hipstereiden surffilomakohde.
-?Mentiin surffi-hosteliin viikoksi. Siellä kerätään aamulla porukka yhteen, pakataan laudat ja märkäpuvut autoon ja ajetaan porukalla rantaan, surffataan päivä ja sen päätteeksi palataan takaisin majapaikkaan, syödään, mennään nukkumaan ja seuraavana päivänä sama uudestaan, Joni maalaa.
Joni Perkilä ja Susanna Jauhiainen Portas do Sol -linnoituksella Santarémissa. Taustalla Tejo-joki. He aikovat viipyä Portugalissa ainakin tämän vuoden vuoden. Kuva: Tomi Hinkkanen
Susannan onnettomuuden jälkeen pari alkoi suunnitella pysyvämpää irtiottoa arjesta.
-?Silloin tehtiin selkeä päätös. Muuten olisimme toteuttaneet tämän joskus myöhemmin. Ja olisiko se silloin lopulta toteutunutkaan. Sitä olisi saanut helposti siirrettyä aina vain eteen päin, Joni puntaroi.
Ensin piti katsoa, miten käsi kuntoutuu. Kun lääkäri näytti vihreää valoa, he myivät kotinsa ja tavaransa. Joulun he viettivät tyhjässä lukaalissa ja uutena vuotena nostivat Mercedes Benz Sprinter -retkeilyautonsa kytkintä. Matka alkoi Vuosaaren satamasta autolautalla Saksan Travemündeen. Sieltä kesti kolme päivää ajaa Portugaliin.
Pari on tehnyt Portugalissa vapaaehtoistöitä ekotiloilla, joilla saa huoneen ja ateriat työpanosta vastaan. Tyypillinen porukka käsittää noin 15 henkeä. Eräs työpaikka oli satahehtaarinen farmi.
-?Kokoonnuttiin aina aamulla. Kukin teki vuorollaan aamupalan, lounaan ja illallisen. Söimme aina yhdessä. Oli uusi kokemus olla osa isompaa yhteisöä, Joni ihastelee.
He huolehtivat kasvimaasta, poimivat appelsiineja ja keittivät niistä hilloa, kuorivat kaadettuja eukalyptuspuita ja tekivät erilaisia rakennustöitä.
Ideana oli elää vihreiden arvojen mukaisesti, tulla toimeen omavaraisesti ja oppia uusia asioita maatila- ja yhteisöelämisestä.
-?Meille on tärkeää oppia jokin uusi taito - esimerkiksi jotain oliivipuista, istuttamaan tai rakentamaan jotain, Joni sanoo.
-?Pitää myös itse olla aktiivinen ja kysyä, Susanna lisää.
Valtaosaltaan ekofarmiyhteisöjen asukkaat ovat ulkomaalaisia. Jos tilan omistajat ovat esimerkiksi saksalaisia, se houkuttaa paikalle muita maanmiehiä.
-?On ollut kiinnostavaa seurata, miten he ovat päätyneet sinne ja miten heillä on siellä toimiva yhteisö, Susanna kertoo huomioitaan.
Pari on viihtynyt kussakin paikassa parisen viikkoa. He ovat tehneet puoli tusinaa tällaista keikkaa.
Susanna Jauhiaisen ja Joni Perkilän Mercedes Benz Sprinter -retkeilyautossa on asuintilaa noin neljä neliötä. - Oli yllättävän helppoa luopua kaikista mukavuuksista, kuten lämpimästä vedestä ja eri laitteista, joita meillä Suomessa oli, Joni sanoo. Kuva: Tomi Hinkkanen
Enimmäkseen pariskunta on asunut retkeilyautossaan. Siinä on samassa tilassa makuusoppi, keittiö, olohuone ja vessa. Oli iso muutos muuttaa yhdessä pakettiautoon asumaan.
-?Voisi kuvitella, että jos on asunut jonkun kanssa viisi vuotta, tuntisi tämän läpikotaisin. Kun muuttaa yhdessä pakettiautoon, on kuin muuttaisi uudestaan yhteen asumaan, Joni vertaa.
Muun muassa vessassa käynti on erilaista. Jos ulkona sataa, toinen istuu siinä vieressä.
-?Kesällä on helpompaa kun voi vähän levittäytyä ja viettää aikaa ulkona, Susanna tietää.
He ovat yöpyneet noin puolet ajasta ilmaispaikoilla ja puolet maksullisilla alueilla.
-?Jos haluamme mennä tutkimaan vaikka Porton kaupunkia, on järkevämpää jättää auto leirintäalueelle turvaan kuin kaupungille parkkiin. Se on kuitenkin koti, joten on kurjaa, jos vaikka joku rikkoo ikkunan, Susanna huomauttaa.
Portugali on yleisesti ottaen turvallinen maa, eikä karavaanareillekaan ole sattunut mitään ikävää.
He suorittavat matkan aikana netissä yrittäjän ammattitutkintoa Mäntän Seudun Koulutuskeskuksessa. Siinä on keksittävä yritysidea, jota lähdetään kehittämään yhdessä ryhmän ja opettajien kanssa.
Surffilomillaan suomalaiset huomasivat, että Portugalissa on paljon hylättyjä autiotaloja. Syntyi ajatus sellaisen ostamisesta ja kunnostamisesta majataloksi. Kohderyhmänä olisivat aktiiviset nuoret.
-?Tarjoaisimme majoitusta sisä- ja ulkotiloissa, esimerkiksi riippumatoissa ja kokemusta ekologisesta, yhteisöllisestä elämäntavasta, Susanna kaavailee.
He etsivät parhaillaan yritykselle sopivaa farmia. Portugalilaiset kiinteistönvälittäjät ovat osoittautuneet varsinaisiksi veijareiksi.
-?Myydään esimerkiksi taloa, jossa on oma kaivo. Kun asiaa ryhdytään selvittämään, se kaivo onkin kuivunut kymmenen vuotta sitten, Joni sanoo ja naurahtaa.
Kaikki on siksi selvitettävä asianajajan kanssa.
-?Minut on yllättänyt se, miten helppoa ja turvallista täällä on olla. Oli jännittävää lähteä uutta kohti, muttei ole sattunut mitään pahaa, Susanna iloitsee.
-?Oli yllättävän helppoa luopua kaikista mukavuuksista, kuten lämpimästä vedestä ja eri laitteista, joita meillä Suomessa oli, Joni komppaa.
Pariskunnan tarkoituksena on olla matkalla tällä erää vuoden verran.
Fakta
Katso parkkipaikka netin sovelluksista. Portugalissa on ilmaisia karavaanien huoltopisteitä, joissa voi tyhjentää kemiallisen wc:n ja täyttää vesitankin.
Leirintäalueella yöpyminen maksaa noin 15 euroa / yö. Siellä pääsee lämpimään suihkuun.
Maan etelärannikolla Algarvessa yöpyminen matkailuautoissa on usein kiellettyä.
TetraSys Oy.