Kolin kansallismaisemiin kätkeytyy synkkä tarina, josta kaikki eivät ole kuulleet.
Paha-Koli ja Vanha Kaivos Outokummussa ovat uuden opinnäytetyön mukaan Pohjois-Karjalan alueen synkkiä matkakohteita. Dark tourism eli synkkä turismi on nouseva matkatrendi. Kuva: Joakim Uimonen, Vanha Kaivos, Foto Eskelinen
Tiedätkö mitä on dark tourism eli synkkä turismi? Jos et, päivitä tietosi, sillä kyseessä on nouseva matkailutrendi.
Synkkä matkailu viittaa monenlaiseen, synkkyydeltään eri tasoisiin kohteisiin. Yhteistä synkän turismin paikoille on, että ne liittyvät kaikki jollain lailla kuolemaan, yliluonnollisuuteen ja uhrauksiin tai muuhun tragediaan.
Synkkiin paikkoihin voi tutustua myös matkailija, joka saa tarinoiden avulla tutuista kotimaankohteista irti tavallista enemmän.
Pohjois-Karjalan synkät matkakohteet on koonnut vinkkien muotoon restonomiopiskelija Sarita Käräjähonka. Karelia-ammattikorkeakoulu kertoo tiedotteessa, että Käräjähongan opinnäytetyö Opas Pohjois-Karjalan synkän matkailun kohteisiin* pyrkii tuomaan esille mielenkiintoisia kohteita ympäri maakuntaa ja lisäämään näin matkailijoiden määrää.
Kohteet on mahdollista kiertää autolla yhdessä tai kahdessa päivässä. Kuten muuallakin, myös näissä luontokohteissa matkailijan tulee liikkua ympäristöään vahingoittamatta.
Esittelemme Käräjähongan synkkien matkakohteiden joukosta kolme:
Tosielämän rikoksiin pohjautuva true crime on suosittu lajityyppi, jota voi toteuttaa vaikkapa lukemalla aiheeseen keskittynyttä kirjallisuutta tai kuuntelemalla podcasteja. Harrastus onnistuu myös matkailemalla murhamysteereistä tunnettuihin kohteisiin.
Yksi tällaisista sijaitsee Heinävedellä, Tulilahden vanhalla leirintäalueella, kertoo opinnäytetyössään Sarita Käräjähonka.
Leirintäalueella yöpyivät loppukesästä 1959 kaksi nuorta naista: Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen.
Naiset olivat parikymppisiä ja tehneet pitkää matkaa Suomessa, mutta kun heitä ei kuulunut kotiin edes töiden alettua loppukesästä, Nyyssösen äiti huolestui.
Kohtalo oli kauhein mahdollinen.
Varusmiesten ja poliisien joukkoetsinnät päättyivät, kun tyttöjen ruumiit löytyivät vanhasta suohaudasta elokuussa 1959. Matkaa leirilaiturille oli vain 215 metriä.
Tyttöjen teltan sijainti on merkitty katkoviivalla. Kuva: Foto Eskelinen
Viranomaiset eivät saaneet tekijää koskaan kiinni, vaikka epäiltyjä riitti.
Lue lisää: Pentti, 22, tanssitti viimeisen kerran Riittaa, 23 - vain hieman myöhemmin elämä päättyi kammottavalla tavalla
Murhista epäilty mopedimies, Erik Runar Holmström, 37, hirttäytyi sellissään Vaasan lääninvankilassa toukokuussa 1961, Ilta-Sanomat kertoi aiemmin. Viimeiseen asti hän vannoi syyttömyyttään.
IS kertoi vuonna 2021, että yhteydenottoja tulee keskusrikospoliisille yhä silloin, kun Tulilahden murhat ovat esillä mediassa. Vinkit ovat kuitenkin aikojen saatossa harventuneet.
Käräjähongan mukaan murhamysteeri kiinnostaa suomalaisia yhä. Siitä ovat todisteena Tulilahden vanhalla leirintäalueella vierailevat kävijät. Viime vuosina kävijämäärät ovat tosin vähentyneet.
Tulilahden vanha leirintäalue. Osoite: Pääskyvuorentie 9, 79700 Heinävesi. HUOM: Kävelymatka osoitteesta murhapaikalle on yksi kilometri.
Vanha kaivoshistoria on monella tavalla pelottavaa, sillä työntekijöiden arki ei ollut kaivoksissa helppoa.
Nykyään kaivoselämän kauheuksiin voi tutustua turvallisesti, Outokummun Vanhassa Kaivoksessa. Yli sata vuotta vanhassa kuparikaivoksessa on muun muassa maanalaisia tunneleita ja historiallisia yksityiskohtia.
Opinnäytetyössään Käräjähonka kertoo, että onnettomuusvaara kaivoksilla oli monin paikoin läsnä.
Pelkästään kaivoksien hissien käyttö oli niin turvatonta, että pahimmillaan mies menetti henkensä tai raajansa.
Vanhan Kaivoksen tunneli. Kuva: Vanha Kaivos
Yksi pelottavimmista tarinoista liittyy karbidilamppuihin, joita kaivosmiehet käyttivät maan alla. Ne sammuivat, kun happi oli tunnelissa vähissä. Kiire maan pinnalle oli lamppujen sammumisen jälkeen todellinen, eikä takuita ollut, että kaikki ehtivät nousta sinne riittävän ajoissa.
Vanha Kaivos sijaitsee Outokummussa. Kuva: Vanha Kaivos
Outokummun vanhaan kaivokseen voi tutustua pääsylippua vastaan. Kaivoksen lisäksi alueella toimii muun muassa kaivosmuseo ja 277 metriä pitkä tunneli, joka esittelee kaivostyöympäristöä valokuvien ja vanhojen kaivostyökoneiden avulla.
Osoite: Tornikatu 1, Outokumpu. Lippu 6 euroa/aikuinen ja 4 euroa/lapsi.
Oletko käynyt Paha-Kolilla?
Näin on tehnyt moni, mutta kaikki eivät tiedä tarinaa Paha-Kolin taustalla.
Käräjähonka kertoo opinnäytteessään, että tarinan mukaan Paha-Kolilla pidettiin aikoinaan käräjiä ja toimeenpantiin tuomioita, joista lähes jokainen johti kuolemaan. Tuomiona oli tuomitun tönäiseminen alas kielekkeeltä.
Jotkut harvat selviytyivät, jolloin syytetty sai myös vapautuksen syytteistä.
Tarina Paha-Kolin taustalla on hurja. Sen mukaan paikalla on pidetty käräjiä, jotka kuulostavat nykyihmisen mukaan varsin epäreiluilta. Kuva: Joakim Uimonen
Mitenkään todennäköistä selviytyminen ei ollut, sillä tuomitulta oli tapana sitoa kädet ja jalat sekä työntää paksu keppi selän takaa hihasta hihaan. Liikuntakyvytön ihminen saattoi näin hukkua alapuolella sijaitsevaan järveen tai joutua petojen saaliiksi.
Paha-Kolilla oli aikoinaan myös käräjäkiviä.
Ukko-Kolin ystävät kertovat kuitenkin Kolinuuron kierros -julkaisussaan, että suuri osa Paha-Kolin käräjäkivistä on vuosien kuluessa vieritetty alas rinteeltä. Jo 1950-1960-luvuilla käräjäkiviä vieritettiin syrjään tanssiväen tieltä, sillä kyseessä oli tuolloin kyläläisten ja matkailijoiden tanssi- ja juhannusjuhlapaikka.
Osoite: Ylä-kolintie 33, 83960 Lieksa. Jätä auto alaparkkiin ja kävele ylös tai käytä ilmaista hissiä.
* Oppaan laati restonomiopiskelija Sarita Käräjähonka Kalevala - Mytologista arvoa liiketoimintaan -hankkeen toimeksiannosta.
TetraSys Oy.