Itä-Suomen yliopiston professorin mukaan tuore Cambridgen tutkimus aivorappeumasairauksista todistaa ihmisten terveydentilan pitkäaikaisseurannan tärkeyden.

Aivojen rappeumasairauksien hoidossa pyritään sairauden etenemisen hidastamiseen. Kuva: Aleksi Kinnunen

Niin sanotuista kypsäniän neuvolatarkastuksista voisi olla hyötyä varhaisemmassa aivorappeumasairauksien toteamisessa, sanoo Itä-Suomen yliopiston translationaalisen neurotieteen professori Heikki Tanila.

Tanila kommentoi Ilta-Sanomille tuoretta Cambridgen yliopiston toteuttamaa tutkimusta, jonka mukaan merkkejä aivorappeumasairauksista voidaan tunnistaa potilailta jopa yhdeksän vuotta ennen virallista diagnoosia.

Translationaalisen neurotieteen professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopistosta. Kuva: UEF/ Viestintä

Kyseessä on Tanilan mukaan merkittävä tutkimus sen ainutlaatuisen aineiston vuoksi. Aineistona tutkimuksessa on käytetty puolen miljoonan brittiläisen terveystietoja sisältävää biopankkia.

- Kyseessä on valtavan iso tutkimus, jossa on verrattu diagnoosin saaneita ihmisiä terveisiin ihmisiin.

Aivorappeumasairauksiin kuuluvat muun muassa Alzheimerin tauti, otsalohkodementia, Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin tauti. Niiden loppuvaiheeseen voi kuulua dementiaa.

Lokakuussa julkaistu tutkimus osoittaa, että aivorappeumasairaus voitaisiin havaita jo vuosia ennen oireiden ilmenemistä. Esimerkiksi Alzheimerin taudista kertovat oireet voivat olla nopea painon putoaminen, lähimuistin heikkeneminen, kaatuilu tai lihasvoiman, kuten puristusvoiman, heikkeneminen.

- Aivorappeumasairauksista tiedetään, että ne voivat olla pitkäänkin oireettomia, Alzheimerin tauti voi olla jopa 20 vuotta oireettomana. Kyseessä ovat prosessit, jotka tapahtuvat pinnan alla, Tanila kertoo.

Tutkimustulokset kertovat, että aivorappeumaan sairastuneilla heikkenevää suorituskykyä havaittiin useilla alueilla, kuten ongelmanratkaisussa ja numeroiden muistamisessa eri olosuhteissa, jo vuosia ennen kuin potilas sai virallisen diagnoosin.

- Kognitiivinen heikentyminen oli usein hienovaraista, mutta havaittavissa useilla kognition osa-alueilla, tutkimuksessa mukana ollut tutkija Nol Swaddiwudhipong kommentoi The Guardianin mukaan.

Lue lisää: Uusi tutkimus osoittaa: Merkkejä dementiasta voidaan tunnistaa jopa 9 vuotta ennen diagnoosia

Yksittäisen ihmisen kohdalla ei kuitenkaan pystytä suoraan sanomaan, että nuo samat merkit ennustaisivat tautiin sairastumista.

Tanilan mukaan tutkimuksen voima onkin se, että se osoittaa ihmisten terveydentilan pitkäkestoisen seuraamisen ja siitä kertyvän datan tärkeyttä.

Se tarkoittaa, että terveydenhuollon ikätarkastuksissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota aivorappeumasairauksista kertoviin merkkeihin. Nyt kuitenkin vielä puuttuvat tärkeät viiteaineistot, jotka auttaisivat huomaamaan, mitkä arvot ovat kunkin tekijän kohdalla normaalin rajoissa.

- Esimerkiksi hemoglobiinille on tarkat viitearvot, kun taas sille, mikä on 70-vuotiaan naisihmisen puristusvoima, ei ole. Jos tällaisia viitearvoja pystyttäisiin kansallisella tai Euroopan laajuisella tasolla kokoamaan, niin olisi jotain mihin verrata yksilön tuloksia.

Toisin sanoen tällaisesta ihmistä pitkäaikaisesti seuranneesta terveysrekisteristä voitaisiin nähdä missä kohtaa mennään huonoon suuntaan. Esimerkiksi milloin ihmisen paino on lähtenyt huomattavaan laskuun, mikä voisi kertoa aivorappeumasta.

- Merkkien havaitsemisessa oleellista olisi verrata muutoksia nimenomaan yksilön omiin aiempiin tuloksiin ja suorituksiin.

Vanhemmassakin ihmisessä tapahtuvia muutoksia voitaisiin seurata, kuten pienten lasten kehitystä seurataan.

- Voitaisiinkin puhua kypsäniän neuvolatarkastuksista, joiden avulla voitaisiin systemaattisemmin seuloa ihmisiä, joilta riski löytyy.

Selkeitä aivorappeumasairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa korkea kolesteroli, huono veren sokeritasapaino, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Taudin varhaisemmasta toteamisesta seuraisi tietysti varhaisempi hoidon aloittaminen.

- Nyt potilas saa diagnoosin Alzheimerin taudista, kun hippokampuksesta on jo 40 prosenttia menetetty. Oli hoito mikä tahansa, niin menetettyä ei saada takaisin. Siksi toimivassa hoidossa on tärkeää, että se saadaan aloitettua ajoissa. Se on ihan ydinasiaa tässä tutkimuksessa.

Cambridgen yliopiston tutkijoiden tutkimus julkaistiin alun perin vertaisarvioidussa Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -nimisessä julkaisussa. Tutkimuksen rahoitti Britannian Lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto.